Hallituksen esitys laista sukupuolen vahvistamiseksi annettu eduskunnalle

Kuvitus: Inka Tuulia

Hallituksen laatima translakiesitys on luovutettu eduskunnalle käsiteltäväksi. Translain uudistamisen tavoitteena on ennen kaikkea vahvistaa sukupuolivähemmistöön kuuluvan henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla juridisen sukupuolimerkinnän muuttaminen ja sukupuolidysforiasta annettavat hoidot toisistaan. Sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttäisi jatkossa hakemusta, jossa hakija antaa selvityksen toiseen sukupuoleen kuulumisesta – kumoamalla nykyisen translain, joka edellyttää hakijan kuulumista vastakkaiseen sukupuoleen. Lisäksi juridisen sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika. Esityksessä esitetään säädettäväksi laki sukupuolen vahvistamisesta, joka korvaisi nykyisen lain transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta.

Hallituksen esitys translaista on luovutettu eduskunnalle käsiteltäväksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sukupuolen vahvistamisesta, joka kumoaisi tällä hetkellä voimassa olevan lain transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. Esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Ehdotettujen lakien on tarkoitus astumaan voimaan 1.1.2023. Vanhemmuusnimikkeen voimaantulo tapahtuisi 1.1.2023, pois lukien vanhemmuusnimikkeen muuttamista koskevat pykälät, jotka tulisivat voimaan 1.1.2024 alkaen.

Translain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta ennen kaikkea erottamalla juridisen sukupuolimerkinnän muuttaminen ja sukupuolidysforiasta annettavat hoidot toisistaan, eli hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi jatkossa henkilön omaan selvitykseen hänen sukupuolen kokemuksestaan. Henkilö voidaan toisin sanoen vahvistaa kuuluvaksi toiseen – ei tällä hetkellä voimassa olevan translain mukaan vastakkaiseen, sukupuoleen kuin mihin hänet on Suomen väestötietojärjestelmässä merkitty, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän kokee pysyvästi kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen.

Juridista sukupuoltaan vahvistavan henkilön tulee olla jatkossakin täysi-ikäinen, Suomen kansalainen tai henkilö, jolla on asuinpaikka Suomessa. Täysi-ikäisyysvaatimusta sovelletaan vasta silloin, kun hakemus juridisen sukupuolen vahvistamisesta hyväksytään, joka tarkoittaa, että hakemuksen voi jättää jo 17 vuoden ja 6 kuukauden iässä. Hakemus kuitenkin käsiteltäisiin vasta hakijan täyttäessä 18 vuotta ja vahvistaessa hakemuksen. Esityksen mukaan runsaasti ihmisoikeusjärjestöjen kritiikkiä vuosien varrella saanut lisääntymiskyvyttömyysvaatimus ehtona juridisen sukupuolen vahvistamiselle poistetaan.

Juridisen sukupuolen vahvistamiseen tulee 30 päivän harkinta-aika, jolla pyritään esityksen mukaan varmistamaan se, että henkilö hakee sukupuolen vahvistamista harkiten ja tietoon perustuen. Esityksessä ei toisaalta anneta selkeitä kriteereitä hakijan selvityksen arviointiin tai käsittelijän päätösvaltaan. Esityksen mukaan selvityksestä tulee kuitenkin aina selvitä, että hakija kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen ja että kokemus on pysyvä. Toisin kuin nykyisen translain mukaan, jatkossa sukupuolen juridisesta vahvistamisesta tulee tiedottaa myös rekisteröidyn parisuhteen toiselle osapuolelle, ei ainoastaan avioparin toiselle osapuolelle. Uusi laki ei kuitenkaan enää edellyttäisi suhteen toisen osapuolen suostumusta rekisteröidyn parisuhteen muuttamista avioliitoksi. Niin kutsuttu transrekisteri tulee säilymään.

Sukupuoltaan juridisesti vahvistavan ulkomaan kansalaisen tulee antaa selvitys siviilisäädystään ennen sukupuolen vahvistusta. Esitys jättää epäselväksi sen, miten menetellään tilanteissa, joissa esimerkiksi kotimaan olosuhteiden vuoksi siviilisäädyn osoittamista ei voida tehdä.

Lain sukupuolen vahvistamisen säätämisestä lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia, sterilisaatiolakia, raskauden keskeyttämisestä annettua lakia, äitiysavustuslakia, lääketieteellisestä tutkimuksesta annettua lakia, väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettua lakia, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia, rikoslakia, vanhemmuuslakia, kotikuntalakia, vankeuslakia ja tutkintavankeuslakia. Esimerkiksi rikoslain sukupuolitettuja nimikkeitä esitetään voitavan käyttää translakiuudistuksen jälkeen myös tilanteissa, joissa sukupuoli on vahvistettu toiseksi – esimerkiksi nykyään vain nainen voi lain mukaan syyllistyä lapsensurmaan, mutta jatkossa siihen voisi syyllistyä myös lapsensa synnyttänyt mies, mikäli teon tunnusmerkit täyttyvät.

Esityksessä mainitaan lisäksi tietyt poikkeustilanteet, joiden kohdalla voidaan poiketa henkilön vahvistetusta sukupuolesta lain soveltamisessa, kuten isyystutkimukset, hedelmöityshoitolaki sekä pykälät, jotka koskevat imetystä, raskaana oloa ja synnytystä. Transasetus ja sen sisältämä oikeus vaatia lähete transpoliklinikoille poistuu, sillä jatkossa hoitopolku määräytyy Palkon suositusten mukaisesti.

Vanhemmuusnimikkeiden korjaaminen tarkoittaa sitä, että jatkossa sukupuolensa juridisesti korjannut henkilö voi korjata vanhemmuusnimikkeensä vastaamaan juridista sukupuoltaan. Esimerkiksi lapsensa mahdollisesti synnyttänyt transtaustainen isä on myös juridisesti vanhemmuusnimikkeeltään lapsensa isä. Lisäksi tieto vanhemmuusnimikkeestä merkittäisiin jatkossa väestötietoihin, mikä parantaa Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkahenkilö Maija Ilesin mukaan sekä vanhemman, että lapsen yksityisyydensuojaa – vanhemman transtausta ei paljastuisi vanhemmuusnimikkeestä, joka nykyisessä lainsäädännössä saattaa paljastaa henkilön syntymässä määritellyn sukupuolen.

Esityksen luonnoksesta järjestettiin lausuntokierros aikavälillä 18.2–3.4.2022, jolloin lausuntopyyntö lähetettiin arvioitavaksi eri viranomaisille, järjestöille, laillisuusvalvojille sekä terveydenhuollon edustajille. Lausuntokierroksen aikana kuultiin myös lapsia ja nuoria vaikutusarvioinnin tueksi. Kuuleminen järjestettiin verkkokyselynä 13–18-vuotiaille ja sitä nuoremmille Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen (SMOK) vapaaehtoisten kanssa suunnitellussa ja ohjatussa työpajassa. Verkkokyselyä jaettiin lisäksi Sateenkaariperheet ry:n sekä muiden sateenkaarijärjestöjen kautta heidän jäsenilleen.

Marinin hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi vahvistaa yhteiskunnan eheyttä. Tähän tavoitteeseen vastataan muun muassa säätämällä ”itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta”. Lisäksi transihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki juridisen sukupuolen vahvistamisesta on listattu toimenpiteenä hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa 2020–2023. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma pitää sisällään pääministeri Marinin hallituksen toimenpiteet sekä tavoitteet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi, joihin myös sukupuolivähemmistöjen aseman parantaminen kuuluu.

Kehrääjä uutisoi viimeksi toukokuussa Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätöksestä käsitellä Oikeus olla -kansalaisaloite. Kansalaisaloitteen tavoitteena on oikeudenmukaisempi translaki ja puuttuminen nykyisen translain sukupuolivähemmistöjen ihmis- ja perusoikeuksia rikkoviin epäkohtiin. Oikeus olla -kansalaisaloitteen käsittely saattaa mahdollisesti vaikuttaa hallituksen eduskunnalle antaman esityksen käsittelyyn.