Translain käsittelyyn vaadittiin vauhtia mielenosoituksilla useassa kaupungissa

Kuvituskuva: Chris Downer

Translain uudistuksen nopeuttamista vaativia mielenosoituksia järjestettiin tiistaina 27.9. neljässä kaupungissa. Mielenosoituksissa vaadittiin ripeämmän aikataulun lisäksi myös muutoksia hallituksen esittämiin uudistuksiin, kuten alaikäisten aseman turvaamista.

Hallituksen lupaama uudistus Suomen vuodelta 2002 peräisin olevaan, laajaa kritiikkiä saaneeseen translakiin on edennyt hyvin hitaasti ja useita luvattuja aikarajoja on siirretty eteenpäin uudistuksen viivästyksien vuoksi. Hitaaseen tahtiin kyllästyneet ja uudistuksen toteutumisesta huolestuneet järjestöt päätyivät järjestämään mielenosoituksia useassa kaupungissa uudistuksen vauhdittamiseksi. Mielenosoituksilla pyritään vauhdittamisen lisäksi myös varmistamaan se, että uudistus saadaan valmiiksi tämän hallituskauden aikana. Suurin mielenosoitus nähtiin Helsingissä eduskuntatalon portailla, jossa Helsingin poliisin arvion mukaan noin 500-700 mielenosoittajaa vaativat hallitukselta toimia. Poliisin mukaan mielenosoitus sujui ongelmitta.

Helsingin mielenosoituksen koolle kutsuneen Trans ry:n puheenjohtaja Valo Vesikauris katsoo mielenosoituksen olleen järjestäjän näkökulmasta onnistunut ja lähettäneen eduskunnalle hyvin selkeän viestin:

– Me emme halua enää odottaa, vaan lakiuudistus on saatava maaliin heti, kertoo Vesikauris Kehrääjälle sähköpostilla.

Vesikauriin mukaan oli myös tärkeää nähdä kuinka mielenosoitukseen osallistuneet ja siitä viestineet järjestöt katsoivat yhtenäisenä rintamana hallituksen eduskunnalle antaman translakiesityksen olevan riittämätön.

– Alaikäisten [transsukupuolisten] ja intersukupuolisten oikeudet sekä transrekisterin purkaminen ovat asioita, jotka eivät meiltä ja liittolaisiltamme unohdu, ja niiden puolesta aiotaan jatkaa yhteistä kamppailua, Vesikauris toteaa.

Transrekisterillä tarkoitetaan väestötietojärjestelmään tehtävää, erillistä merkintää sukupuolen korjaamisesta joka lisätään henkilön tietoihin sukupuolen vahvistamisen yhteydessä. Kehrääjä on uutisoinut asiasta aiemmin täällä.

Mielenosoituksia järjestettiin myös Kuopiossa, Jyväskylässä ja Joensuussa. Kuopion mielenosoituksen järjestäjänä toiminut Maiju Sangi pitää tärkeänä, että mielenosoituksia on Helsingin lisäksi myös muualla Suomessa.

– Miekkari on tärkeä, koska näin me osoitimme että kuulemme ja näemme transihmiset Helsingin ulkopuolella. Varsinkin transnuoret ja -lapset, joita laki ei näe, kirjoittaa Sangi sähköpostilla lähettämiensä kuvien saatteena.

Joensuussa järjestetyn mielenosoituksen järjestyksenvalvojana toiminut Roosa Ikimeri on Sangin kanssa samoilla linjoilla Helsingin ulkopuolella järjestettyjen mielenosoitusten tarpeellisuudesta.

– Vaikka parikymmentä ihmistä Joensuun torilla ei ehkä hetkauta Arkadianmäkeä [eduskuntaa], niin näissä tukimiekkareissa on miusta tärkeetä myös se, että se näyttää nimenomaan Joensuussa oleville että transoikeudet on tärkeitä myös täällä.

Ikimeri kertoo olleensa paikalla siksi, että asioihin tarvitaan muutosta. Mielenosoitukseen hän kertoo osallistuneensa järjestyksenvalvojan roolissa siksi, että “sivusta törkyä huutelijoita” riittää edelleen ja järjestyksenvalvojien käytöllä halutaan varmistaa mielenosoitusten turvallisuus erityisesti mielenosoittajille.

Joensuun mielenosoituksen järjestäjänä toimineen Pohjois-Karjalan Seta ry:n koordinaattori Anna Estola kertoo Kehrääjälle, että paikallisilla mielenosoituksilla on tärkeä tehtävä osallistamisen mahdollistajina tuloista ja muista rajoitteista riippumatta.

– Paikallisten mielenosoitusten järjestäminen on tärkeää. Suurimmalla osalla ei ole keskellä viikkoa mahdollisuutta lähteä pääkaupunkiseudulle, eikä siihen välttämättä ole kaikilla varaa. Tämä koskee erityisesti alaikäisiä. Haluamme  muistuttaa, että transihmisiä on kaikkialla maailmassa ja kaikissa ikäluokissa, ei vain suurissa kaupungeissa ja toivomme, että voimme paikallisilla mielenosoituksilla tukea niin varsinaisia mielenilmauksia kuin osoittaa tukea pohjoiskarjalaisille sukupuolivähemmistöille.

Hallituksen esitystä Estola pitää puutteellisena ja toivoo hallituksen reiluuden nimissä myöntävän esityksensä puutteellisuuden. Estola haluaisi lisäksi nähdä hallituksen toteavan, että sukupuolivähemmistöjen aseman edistämiseksi tulee yhä tehdä työtä lakkaamatta. Estola myös vaatii hallitusta kantamaan vastuunsa translain puutteista ja lunastamaan lupauksensa inter- ja muunsukupuolisten aseman parantamisesta.

Jyväskylän mielenosoituksesta vastanneen Jyväskylän Seta ry:n hallituksesta kerrotaan, että Helsinki on monelle osallistujalle kaukana ja lähellä sijaitsevista, isoista kaupungeista löytyvät tukimielenosoitukset lisäävät saavutettavuutta ja madaltavat osallistumiskynnystä. Hallitukselta ja eduskunnalta jyväskyläläiset kertovat odottavansa uudesta translaista äänestämistä jatkuvien viivästyksien sijaan.

– Asiaa on lykätty useamman vuoden ajan ja esimerkiksi ihmisoikeuksia räikeästi loukkaavaa vaatimusta hedelmättömyydestä ei ole vieläkään poistettu laista, yhdistyksestä todetaan.

Translain uudistuksen kiireellisimpänä muutostarpeena Jyväskylän Seta ry:ssä pidetään hedelmättömyysvaatimuksesta luopumista, mutta yhdistys näkee tarpeelliseksi myös keskustelun muista aiheista, kuten sukupuolen juridisen vahvistamisen ja lääketieteellisen korjausprosessin erottamista toisistaan sekä X-sukupuolimerkinnän mahdollistamista muun- ja intersukupuolisille henkilöille näiden niin toivoessa. Toivomuksissa on myös kumppanin suostumuksen poisto vaatimuslistalta sekä keskustelu juridisen vahvistamisen ulottamisesta myös alle 18-vuotiaisiin. Hallituksen esityksestä ei löydy Jyväskylän Setan mainitsemaa X-merkintää taikka alle 18-vuotiaiden mahdollisuutta juridisen sukupuolen vahvistamiseen.

5.10. 6:57 lisätty Anna Estolan ja Jyväskylän Setan kommentit