“Vähemmistöjen aseman käsittely spefin keinoin on voimauttavaa”

“Äänellä jonka kuulet: spekulatiivisia novelleja sukupuolen moninaisuudesta” on Joona Koirasen toimittama antologia, johon ovat kirjoittaneet Taru Luojola, Heidi Airaksinen, Edi Kabon, Asa Palo ja Nalle Mielonen. Upean kansitaiteen on tehnyt Iida Lotta Räsänen. Kirjassa on 173 sivua ja sen voi ostaa muun muassa Ääreksen verkkokaupasta täältä (klikkaa linkkiä).

Kirja ilmestyi Helsinki Pride-viikolla 2019 ja se on saatavissa verkkokauppojen lisäksi useista eri kirjastoista. “Kirjan tuotoilla on tarkoitus kattaa sen painokuluja sekä julkaista toinen osa, ja kirjoittajat saavat toki oman osansa. Itselleni kyse ei siis ole kaupallisesta projektista, vaan kulttuurityöstä omassa yhteisössäni”, kertoo Joona Koiranen.

Koiranen työskentelee kirjastossa, puuhailee kaikenlaista kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen piirissä sekä on koulutettu kirjallisuusterapiaohjaaja. Hän tekee väitöskirjatutkimusta Helsingin yliopistolle Amerikan alkuperäiskansoihin kuuluvien sekä nigerialaisten kirjailijoiden tuottamista tulevaisuusnovelleista. “Tutkijana minua kiinnostaa se, miten erilaiset marginaaliin painetut ryhmät käyttävät spefiä ottaakseen kertomuksensa omiin käsiinsä”, Koiranen kertoo.

Koiranen kertoo, että spekulatiivinen fiktio (eli scifi, fantasia, kauhu ja näiden alalajit) mahdollistaa sellaisten maailmojen kuvittelemisen, joissa esimerkiksi sorrettu vähemmistö nousee vastarintaan tai maailma on jo valmiiksi vähemmistöille suotuisa, jonkinlainen utopia. “Vähemmistöjen aseman käsittely spefin keinoin on voimauttavaa, toisaalta epäkohdista voi olla helpompaa kirjoittaa kun niihin saa spefin tuomaa etäisyyttä tai asiaa pystyy kärjistämään niin, että se tuntuu konkreettisemmalta.”

Voidaanko sukupuolen moninaisuutta käsitellä ainoastaan spekulatiivisissa maailmoissa? “Suomessa on kirjoitettu ainakin muutamia realistisia teoksia, jotka käsittelevät muunsukupuolisuutta tai transsukupuolisuutta. Esimerkiksi Marja Björkin Poika (2013) ja Siri Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin (2016) kertovat nuorten transmiesten tarinaa. Riina Mattilan Järistyksiä (2018) kuvaa muunsukupuolisuutta ja oli viime vuoden Finlandia Junior -palkintoehdokkaanakin”, Koiranen luettelee. 

“Antologian kirjoituskutsussa määriteltiin, että kirjoittajiksi etsitään nimenomaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvia kirjoittajia, koska kyseessä on ”meiltä meille” -antologia. Jokaisen tekstiään tarjonneen vastuulle jäi pohtia itse, koskeeko kirjoituskutsu häntä. Eli kenenkään ei ole tarvinnut määritellä itseään minulle tai todistella sukupuoltaan”, Koiranen kertoo projektista tarkemmin.

Projekti lähti liikkeelle alunperin siitä, kun Koirasta alkoi kyllästyttää se narratiivi, jolla sukupuolivähemmistöistä puhutaan mediassa. Usein myös kirjallisuuden kentällä cissukupuoliset kirjoittavat vähemmistöistä cissukupuoliselle yleisölle, ja Koiranen koki, että asia voisi olla toisinkin.

Koiranen on yksin projektin taustalla, ja kertoo: “Seuraavaan antologiaan haluaisin saada yhteistyökumppaniksi jonkin sukupuolen moninaisuuteen liittyvän yhdistyksen. Äänellä jonka kuulet -projekti lähti liikkeelle niin spontaanisti, että yhteistyökumppanien etsiminen jäi puuttumaan projektin alusta.” Toinen osa on siis suunnitteilla ja Koirasella on jo paljon ideoita sitä varten. “Toisen osan voisi toteuttaa vaikkapa novellityöpajana”, Koiranen vinkkaa.

Kirjoittaja: Lyyra Virtanen