Transurheilijoiden osallistumisoikeuden määrittely kesken – moni lajiliitto odottaa Olympiakomitean linjausten valmistumista

Transurheilijoiden osallistumisoikeuden määrittely kesken – moni lajiliitto odottaa Olympiakomitean linjausten valmistumista

Kuvituskuva: OpenClipart-Vectors

Translakiesityksen etenemisestä eduskunnan käsiteltäväksi etenemisestä huolimatta transsukupuolisten urheilijoiden osallistumisoikeuden määrittely on edelleen kesken, kertoo Suomen Olympiakomitean yhteiskuntasuhteiden asiantuntija. Vaikeuksia osallistumisoikeuden määrittelyyn tuottavat myös Kansainvälisen Olympiakomitea KOK:n viime vuonna toteutetut uudistukset sukupuolen perustuvien sarjojen ohjeisiin. Ohjeistukset on koettu lajiliittojen keskuudessa väljiksi muotoilultaan, mikä on johtanut hyvinkin vaihteleviin lajikohtaisiin käytäntöihin. 

Suomen Olympiakomitean yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija Karoliina Ketola kertoo, että transsukupuolisten henkilöiden osallistumisoikeuden määrittely on kesken. Ensi vuoden alusta lähtien täysi-ikäinen henkilö voi korjata Suomessa juridisen sukupuolensa omalla selvityksellä – jos hallituksen esitys translain uudistuksesta hyväksytään eduskunnassa, mutta lajiliitoilla on oikeus määrittää itse sarjajakojen perusteista juridisista sukupuolimerkinnöistä riippumatta. Asiasta uutisoi Yle. 

Sukupuolen juridinen korjaaminen omalla selvityksellä tarkoittaa sitä, että prosessi ei vaadi jatkossa lääketieteellisiä sukupuolenkorjaushoitoja tai vaatimuksia lääketieteellisestä selvityksestä ja lisääntymiskyvyttömyydestä. Kehrääjä uutisoi translakiesityksen luovutuksesta eduskunnalle syyskuussa. Ketolan mukaan tieto siitä, miten tällainen muutos vaikuttaa urheiluun on vielä selvittämättä.

– Tämä on kesken. Käsittelemme tätä Olympiakomitean hallituksen kokouksessa joulukuussa. Lajiliitot määrittelevät osallistumisoikeuksista oman kilpailutoimintansa osalta. Kansainväliset lajiliitot etenevät eri tahdissa omissa linjauksissaan, Ketola sanoo. 

Suomen translakiuudistus osuu ajankohtaan, jolloin urheilujärjestöjen kaikkialla maailmassa on otettava kantaa transurheilijoiden osallistumisoikeuteen urheilussa. Syy tähän on se, että Kansainvälinen Olympiakomitea KOK uudisti viime vuonna ohjeensa sukupuoleen perustuvien sarjojen jakoperusteista. Uudistuksessa poistettiin transnaisten osallistumisoikeuden määrittelyn testosteroniarvojen alentamisen perusteella, mikä siirsi vastuun urheilijan osallistumisoikeuden määrittämisestä lajiliitoille. 

KOK:n ohjeet ovat käytännössä kymmenkohtainen ohjelista, joiden 5. ja 6. kohta voivat tuottaa vaikeuksia urheilijan osallistumisoikeuden määrittämiselle. Viides kohta määrää, ettei urheilijaa saa sulkea pois kilpailuista transsukupuolisuuden tai niin sanotun sukupuolisen kehityksen poikkeaman vuoksi, ellei ominaisuuden voida osoittaa johtavan epäreiluun kilpailuetuun. Kuudes kohta määrää, että osallistumisoikeuden määrittelyn on perustuttava tutkimustietoon. Tällä tarkoitetaan tutkittua tietoa, joka todistaa ”johdonmukaisen, epäreilun ja suhteettoman kilpailuedun”. 

Kuudennen ohjeistuskohdan muotoilu on väljää, jonka takia se on jo nyt johtanut eri käytäntöihin eri urheilulajeissa. Esimerkiksi Kansainvälinen uimaliitto FINA:n määritelmän mukaan transnaiset jotka ovat läpikäyneet osankin maskulinisoivasta murrosiästä eivät saa kilpailla naisten sarjoissa. Kehrääjä uutisoi FINA:n päätöksestä elokuussa. Kansainvälinen trialthonliitto sen sijaan sallii transnaisten osallistumisen naisten sarjoihin, jos heidän testosteroniarvonsa on alennettu alle 2,5 nanomooliin litrassa vähintään kahden vuoden ajan ennen kilpailua. Lisäksi transnaisten mahdollisesta osallistumisesta miesten sarjan kilpailuun tulee olla kulunut vähintään 4 vuotta. 

– Kun katsoo ensimmäisiä lajiliittoja, jotka ovat uudistaneet sääntöjään, se on lähinnä ollut tiukennuksia. KOK:n tavoite oli lisätä inkluusiota, mutta toistaiseksi kansainvälisten lajiliittojen tasolla se ei näytä menneen siihen suuntaan, Ketola sanoo. 

Iso osa lajiliitoista ei ole saanut tehtyä ratkaisuja koskien yleistä transurheilijoiden osallistumista kilpailuihin. Suomessa esimerkiksi Palloliitto on päättänyt käsitellä transsukupuolisten pelaajien osallistumisoikeuden tapauskohtaisesti – ainakin niin kauan, kun Olympiakomitean linjauksia pitää vielä odottaa. Liitto kertoo valmistelevansa valtakunnallisten sarjojen ohjeet vasta sen jälkeen, kun Olympiakomitean ohjeet ovat valmiit. Kehrääjä haastatteli joulukuussa muun muassa Turun ja Helsingin yliopistojen urheiluoikeuden professori Antti Ainetta translakiuudistuksen vaikutuksista urheilua koskeviin kysymyksiin.

Ketola oli mukana laatimassa Olympiakomitean lausuntoa sosiaali- ja terveysministeriölle translakiuudistuksen valmistelun yhteydessä. Olympiakomitea ei tuonut esille huhtikuussa annetussa lausunnossaan muutosehdotuksia lakiluonnokseen – mutta mainitsi kuitenkin mahdollisesti ilmenevät ongelmatilanteet, jotka liittyivät esimerkiksi kilpaurheilun säilymiseen reiluna kaikkien urheilijoiden kohdalla. Olympiakomitea huomautti, että mikäli sukupuolen juridinen vahvistaminen perustuu jatkossa ilmoitukseen ilman lääketieteellisten sukupuolenkorjaushoitojen vaatimusta, kilpailun reiluus on varmistettava muilla tavoin urheilumaailmassa.

– Esitys tulee toteutuessaan vaikeuttamaan erityisesti kilpailuihin osallistumisoikeuden määrittelyä, Olympiakomitea totesi lausunnossaan.

Kirjoittajat

,

Vastaa