Uusi henkilötunnus tulee, vanhat ongelmat pysyy

Kuvituskuva: Mikael T.

Voimakasta vastustusta vuonna 2020 kohdanneen henkilötunnusuudistuksen seuraava hyväksyntää hakeva esitys tuli julkiseksi 10.1.2022. Uudessa mallissa henkilötunnuksista tehdään teoriassa sukupuolineutraaleja, mutta todellisuudessa sukupuoli on pääteltävissä kaikkien ennen uudistusta syntyneiden osalta. Lisäksi uudistuksessa aiotaan säilyttää niin sanottu transrekisteri, vaikka muutosten jälkeen sen perustelut ovat entistäkin heikommalla pohjalla.

Henkilötunnusuudistus on jo viime hallituskaudella aloitettu hanke, jonka tarkoituksena on ollut etsiä ratkaisua nykyistä henkilötunnusjärjestelmää kohtaavalle ongelmalle, jossa henkilötunnukset uhkaavat loppua tietyiltä päiviltä kesken. Vuonna 2018 pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen asettama työryhmä antoi väliraporttinsa, jossa uudeksi henkilötunnuksen malliksi esitettiin kolme vaihtoehtoa: minimimalli, keskitetty malli ja hajautettu malli. Vaikka mallit olivat keskenään hyvin erilaiset, ei yhdessäkään niistä säilytetty sukupuolimerkintää osana henkilötunnusta, toisin sanoen ne olivat kaikki sukupuolineutraaleja. Uudistusta ei kuitenkaan saatu loppuun Sipilän hallituksen aikana, joten sen edistäminen siirtyi Antti Rinteen (sd.) ja edelleen Sanna Marinin (sd.) hallituksille.

Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa, josta tuli myöhemmin Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelma, henkilötunnusuudistuksen yhdeksi kriteeriksi asetettiin henkilötunnusten sukupuolisidonnaisuudesta luopuminen, jonka todettiin olevan osa “yhteiskunnan eheyden vahvistamista”. Hallitusohjelman pohjalta uutta järjestelmää kehittänyt työryhmä päätyikin huhtikuussa 2020 esittämään, että käyttöön otettaisiin uusi henkilötunnus, josta ei kävisi ilmi sen omistajan sukupuoli, kuten ei myöskään syntymäaika tai muu henkilökohtainen tieto. Esitys oli hyvin samanlainen vuonna 2018 esitetyn keskitetyn mallin kanssa, korostaen neutraalin tunnuksen turvallisuutta parantavia ominaisuuksia sekä käytettävissä ole. Malli kuitenkin törmäsi lähes välittömästi populistiseen propagandaan ja vääristelyyn, jonka yllyttämänä huutoon alkanut, mielensä ‘liian pitkälle menneestä sukupuolineutraaliudesta’ pahoittaneiden äänten kuoro sai hallituksen säikkymään ja perääntymään omista linjauksistaan. Keskustan painostuksen alla muu hallitus taipui, malli hylättiin ja työryhmä alkoi etsiä vaihtoehtoisia keinoja ratkoa järjestelmän ongelmia.

Työryhmä esittää: sukupuoli pois kaikista henkilötunnuksista, mutta vain teoriassa

Työryhmän uusi luonnos henkilötunnusjärjestelmän uudistukseksi julkaistiin maanantaina 10.1.2022. Luonnoksessa yhä virallisesti poistetaan sukupuolimerkintä kaikista henkilötunnuksista, myös vanhoista, mutta tämä tehdään muuttamatta itse tunnuksia. Toisin sanoen kaikki ennen vuotta 2027 syntyneet saisivat pitää nykyisen henkilötunnuksensa, mutta virallisesti siinä ei enää olisi merkintää sukupuolesta. Käytännössä kuitenkin sukupuolen voisi niin halutessaan päätellä henkilötunnuksesta vanhan järjestelmän mukaisesti.

Sukupuolivähemmistöjen kannalta ennakkotiedot nyt esitetystä mallista ovat aiheuttaneet ristiriitaisia tunteita: toisaalta sukupuolimerkinnän poistaminen tulee jatkossa helpottamaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden elämää, kun tarve henkilötunnuksen muuttamiseen ja siitä seuraavaan raskaaseen ilmoittamis- ja uusimisprosesiin loppuu. Toisaalta taas viestit siitä, että uudistuksessa “lukittaisiin” vanhat henkilötunnukset ja niiden muuttaminen estettäisiin ovat aiheuttaneet pelkoa siitä, että osa sukupuolivähemmistöön kuuluvista henkilöistä joutuisi elämään sellaisen henkilötunnuksen kanssa, josta tosiasiallisesti voi päätellä hänen korjanneen sukupuoltaan. Kehrääjälle annettujen kommenttien mukaan vielä marraskuussa 2020 valtiovarainministeriössä pidettiin yhtenä mahdollisena vaihtoehtona sitä, että aiempia henkilötunnuksia ei enää korjattaisi, ei edes transihmisten kohdalla. Tämän ratkaisun mahdollisena hyötynä katsottiin olevan ajan kanssa tapahtuva sukupuolitiedon mahdollinen “rapautuminen”, eli luotettavuuden heikkeneminen ja sitä kautta käytön väheneminen, vaikkakin sukupuolivähemmistöjen yksityisyydensuojaan liittyvät ongelmat tunnistettiin.

Lausuntokierrokselle lähtenyt lausunto sisältää kuitenkin helpottavan tiedon: sukupuoltaan juridisesti korjanneille säilytettäisiin esitetyssä mallissa mahdollisuus saada uusi henkilötunnus siten, että henkilötunnuksen loppuosan kolmas numero olisi juridiselta sukupuoleltaan miehille pariton ja naisille parillinen. Esityksen mukaan henkilötunnuksen muuttaminen olisi kuitenkin nykytilasta poiketen vapaaehtoista, eikä muuttamiselle asetettaisi mitään aikarajaa.

Sukupuolimerkintöjä poistetaan, transrekisteri säilyy

Henkilötunnuksen sukupuolitietoon kytkeytyy myös niin sanottu transrekisteri, joka muodostuu väestötietojärjestelmään jokaisen sukupuoltaan juridisesti korjanneen tietoihin tehtävästä merkinnästä. Yksi argumentti sukupuolen korjaamisesta tehtävän merkinnän puolesta on ollut se, että se on antanut virkailijoille ja muille väestötietoja käsitteleville selityksen sille, miksi ihmisellä on kahden sukupuolen henkilötunnuksia, joten sukupuolimerkinnän poistaminen kaikista henkilötunnuksista vaikuttaa myös merkinnän perusteluihin. Vuodesta 2009 alkaen käytössä ollutta merkintää on useasti kritisoitu leimaavaksi ja sukupuolivähemmistöjen järjestöt ovatkin vastustaneet kirjausta. Jo vuonna 2012 julkaistussa tasa-arvovaltuutetun sukupuolivähemmistöjen asemaa Suomessa käsittelevässä selvityksessä tunnistettiin, että merkintä huolestuttaa monia transihmisiä. Muun muassa potilasjärjestö Trasek onkin ilmaissut kampanjoivansa merkinnän poiston puolesta.

Kun merkintä lisättiin väestötietojärjestelmään vuoden 2009 uudistuksessa, katsottiin sen olevan tarpeellinen “henkilön yksilöintiä sekä henkilöllisyyden selvittämistä ja hallintaa varten”. Lainvalmistelussa tarvetta ei kuitenkaan avattu enempää, joten jää epäselväksi millaisesta yksilöinnistä ja henkilöllisyyden selvittämisestä sekä hallinnasta on kyse. Lain perusteluissa todettiin myös, että merkinnällä voitaisiin suojata sukupuoltaan korjanneen aiemmat tiedot “asianmukaisesti ja riittävästi”, jotta tieto korjauksesta ei päätyisi järjestelmästä sellaiselle, jolle se ei kuulu. Merkinnän myötä lakiin lisättiin myös tiukat rajaukset siitä, kenelle voidaan antaa sellaisia tietoja, kuten vanha henkilötunnus taikka korjausta edeltänyt nimi, joista on mahdollista päätellä henkilön korjanneen sukupuoltaan. Rekisterimerkinnän on siis ollut tarkoitus toimia eräänlaisena varoitusmerkkinä, jonka nähdessään virkailijan pitää olla erittäin tarkka luovuttaessaan tietoja rekisteristä.

Varoitusmerkistä puhuu myös henkilötunnusuudistuksen luonnoksesta vastannut oikeusministeriön erityisasiantuntija Perttu Wasenius, joka vastaa Kehrääjän kysymyksiin uudistuksesta sähköpostitse. Waseniuksen mukaan väestötietojärjestelmän merkinnät, kuten sukupuolen vahvistamisesta tehtävä merkintä, eivät ole olleet erityisesti keskustelun aiheena uudistuksen yhteydessä. Kehrääjän tietojen mukaan niin sanotun “transrekisterin” ongelmallisuudesta on kuitenkin huomautettu työryhmälle virallisessa yhteydessä ennen esityksen julkaisua. Wasenius kuitenkin painottaa, että väestötietojärjestelmän periaatteena on kaiken tiedon säilyttäminen, jolloin hän katsoo että vanhat ja uudet henkilötunnukset sekä nimet paljastavat yhtä lailla sukupuolen korjauksen, oli henkilön tiedoissa siitä erillismerkintää tai ei. Waseniuksen mukaan merkinnän tarkoitus on nimenomaan kyseisten tietojen suojaaminen:

– Se toimii käytännössä varoitusmerkintänä [Digi- ja väestötietoviraston] virkailijoille, ettei [kyseessä olevia] tietoja näissä tapauksissa vahingossakaan luovuteta ilman erityisen välttämätöntä tarvetta eteenpäin, Wasenius selventää.

Kysyttäessä heppoisin perustein annetuista, sukupuolen juridisen korjauksen paljastavista tiedoista Wasenius toteaa, ettei voi kommentoida asiaa, koska kuvatun kaltaisia tapauksia ei ole tullut hänen tietoonsa.

Ongelmia tiedonluovutuksissa

Hallituksen ja erityisasiantuntijan lisäksi myös tasa-arvovaltuutettu on vuoden 2012 selvityksessään arvioinut, että lainsäädännön tarkoituksena on suojata erittäin yksityisiä henkilötietoja. Rekisterimerkinnän voisi täten katsoa olevan tarkoitettu sukupuolivähemmistöjen suojaksi, jolloin sen potentiaalinen ongelmallisuus leimaavana ja vähemmistöryhmästä rekisterin luovana säädöksenä olisi perusteltua.

Ongelmaksi kuitenkin muodostuu käytäntö, jossa varoitusmerkintä ei joko toimi, se tulkitaan väärin tai siitä ei välitetä. Transyhteisössä on useita tarinoita siitä, kuinka väestötietojärjestelmästä on annettu hyvin kevyin perustein tietoja, jotka ovat paljastaneet henkilön transtaustan. Kertomuksille antaa uskottavuutta Digi- ja väestötietovirasto DVV:n ylijohtaja ja osastopäällikkö Timo Salovaaran Kehrääjälle elokuussa 2021 antama haastattelu, jossa selvitettiin transrekisterin lisäksi tietojen luovuttamista DVV:n järjestelmistä. Salovaaran mukaan haastatteluhetkellä voimassa ollut ohjeistus perustui nimien sukupuolittamiseen:

– Tällä hetkellä palvelun ohjeistus on, että palvelusta ei luovuteta henkilön osoitteen lisäksi tämän nykyistä etunimeä, mikäli nykyinen nimi on eri sukupuolen mukainen kuin se nimi, jolla osoitetta haetaan, hän kertoo.

Haastattelussa Salovaara ei mainitse transrekisterin merkitystä tietojen luovuttamisessa, joten saattaa olla mahdollista, että Salovaaran kuvailema ohjeistus olisi toteutettavissa täysin ilman erillistä merkintää sukupuolen korjaamisesta henkilön tiedoissa. Salovaara myöntää kuitenkin voimassa olevan menettelyn sisältävän kasvaneen riskin siitä, että osoitetietohaun kautta on mahdollista saada käsiinsä tietoja, joista voi päätellä toisen henkilön korjanneen sukupuolensa. Salovaara pitääkin aiheellisena arvioida tarkemmin sitä, onko osoitepalveluun lisättävä rajoituksia, jottei palvelusta voisi saada sellaista tietoa jonka perusteella voisi olettaa, että henkilö olisi korjannut juridista sukupuoltaan.

Salovaaran kuvailemat rajoitukset kuulostavat hyvin samanlaisilta kuin Waseniuksen kuvaukset siitä, mitä niin sanotun transrekisterin on tarkoitus tarjota jo nykymuodossaan. Vaikuttaa siis siltä, että transrekisteriä ei käytetä sen tarkoituksen mukaisesti, joka herättää kysymyksen: onko sille enää mitään tarvetta? Voidaanko tietojen luovuttamiselle antaa Salovaaran kuvailemia rajoituksia ilman, että samalla tulee koostettua rekistereitä vähemmistöihin kuuluvista henkilöistä? Toivoa sopii, että nämäkin vaihtoehdot ovat pöydällä kun asiaan lausuntokierroksen jälkeen palataan.

Kehrääjä on ottanut yhteyttä ylijohtaja Timo Salovaaraan pyytääkseen kommentteja havaittujen ongelmakohtien käsittelystä ja mahdollisista korjaavista toimenpiteistä Digi- ja väestötietoviraston toiminnassa. Julkaisuhetkeen mennessä Salovaara ei ole vastannut haastattelupyyntöön.

Lisätty 19.1.2022 20:19 tieto siitä, että transrekisterin ongelmallisuudesta on ilmaistu huoli henkilötunnusuudistusta valmistelleelle työryhmälle.