THL:n selvitys: Pienilläkin käytännön teoilla merkitystä nuorille palvelun saavutettavuuden kannalta
Kuva: Tinksu Wessman
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n selvityksen mukaan suomalaisnuorten eriarvoistumiseen pitää puuttua ajoissa, sillä yhdenvertainen palvelujen saavutettavuus sekä syrjimättömyys vähentävät niiden tarvetta – ja erityisesti kalliiden ja raskaiden korjaavien palvelujen tarvetta myöhemmin. Nuoret toivovat palveluilta ennen kaikkea käytännöllisyyttä, kuten mahdollisuutta saada matalan kynnyksen apua ilman ajanvarausta tutussa paikassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset nuoret toivovat enemmän mutkattomia matalan kynnyksen palveluita ilman ajanvarausta. THL:n mukaan nuorten pahoinvointi sekä esimerkiksi eri palveluiden pariin pääsemisen vaikeus ovat tekijöitä, joilla on taipumusta kasautua erityisesti tietyille ryhmille.
Selvityksen mukaan erityisesti tiettyihin ryhmiin kuuluvilla nuorilla korostuvat sekä mielialaan liittyvät ongelmat, että vaikeudet päästä palveluihin. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi toimintarajoitteiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, maahanmuuttajataustaiset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret. Lisäksi selvityksen mukaan nuorten ongelmat ovat usein sukupuolittuneita. Useampaan vähemmistöön kuuluminen kasvattaa asiantuntijoiden mukaan riskiä entisestään.
“Tulokset ovat huolestuttavia. On huomioitava, että nuori voi kuulua samanaikaisesti useaan eri ryhmään, jolloin vaikeudet voivat olla moninkertaisia”, sanoo THL:n projektisuunnittelija Johanna Vihtari.
THL:n “Lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus” -selvitys on laadittu osana kansallisen lapsistrategian toteutusta. Selvityksestä käy ilmi, että nuoret toivovat palveluilta ennen kaikkea käytännöllisyyttä – kuten esimerkiksi sitä, että palveluita olisi saatavilla yhdestä paikasta. Moni kertoi toivovansa myös toimintaympäristöjen kehittämistä viihtyisäksi ja turvallisuuden tunnetta lisääväksi. Esimerkeiksi jälkimmäisestä vastaajat mainitsivat muun muassa sateenkaarilipun, julisteen turvallisemman tilan periaatteista sekä sohvan.
“Hyvinkin pienillä käytännön teoilla voi olla iso merkitys nuorille palvelun saavutettavuuden kannalta”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Katja Sankalahti. Sankalahden mukaan nuoret ovat vahvasti sitä mieltä, että esimerkiksi kriisien, ongelmien ja tunteiden käsittelyä tulisi opettaa kouluissa. Tämä voi nuorten kertoman mukaan normalisoida avun hakemista ja madaltaa kynnystä hakeutua tarvittavien palveluiden pariin – tieto voi lisätä hyväksyntää ja vähentää häpeää.
Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että syystä tai toisesta muita ikäisiään haavoittuvammassa asemassa olevat lapset ja nuoret, eivät saa läheskään aina tarvitsemaansa tukea. Selvityksessä korostetaankin siksi tarvetta sekä valtakunnallisten, että paikallisten palveluiden kehittämisen tarvetta eriarvoisuuden vähentämiseksi. Selvitys ehdottaa, että palveluiden kehittämiseen tarvitaan myös itse nuorten – ja erityisesti eri taustoista tulevien nuorten oman äänen kuulemista.
“On tärkeää muistaa, että lapsen tai nuoren kuuluminen yhteen tai useampaan vähemmistöryhmään ei itsessään aiheuta haavoittuvuutta, vaan sitä synnyttävät muun muassa yhteiskunnan arvot, syrjivät asenteet ja normit sekä rakenteet. Näihin on nyt tärkeää pyrkiä vaikuttamaan”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Satu Majlander.
