ILGA-Europen viimeisin vuosiraportti: Suomen ihmisoikeustilanne ei ole parantunut

ILGA-Europen viimeisin vuosiraportti: Suomen ihmisoikeustilanne ei ole parantunut

Kuva: Christian Lue/Unsplash

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavien järjestöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europe on julkaissut viimeisimmän vuosiraporttinsa. Tämän vuoden raportissa huomioidaan ensimmäistä kertaa myös intersukupuolisten oikeuksien toteutuminen omana kategoriana. Monessa Euroopan valtiossa on parannettu lainsäädäntöä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Suomen sijoitus vertailussa on tippunut merkittävästi – syynä muun muassa vanhentunut translaki ja intersukupuolisten kehollisen itsemääräämisoikeuden heikko toteutuminen.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europe on julkaissut viimeisimmän vuosiraportin 49 Euroopan maan ihmisoikeustilanteesta. ILGA-Europe on seurannut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumista, kehitystä sekä vertaillut sateenkaarivähemmistöjen kohtelua lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa eri Euroopan valtioiden välillä vuodesta 2009.

Malta pysyy raportin mukaan vertailun kärjessä – jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Maassa toteutuu 92 % ILGA-Europen edellyttämistä toimista, joilla turvataan sateenkaarivähemmistöjen ihmisoikeudet. Vertailun toiselle sijalle asettui Tanska (74 %) LHBTIQA+ -yhteisön syrjintäsuojan lisäämisen ja seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin lisäämisen viharikoksen tunnusmerkkeihin ansiosta. Kolmannella sijalla on Belgia (72 %). Raportin mukaan sateenkaari-ihmisten oikeuksien tilanne on huomattavasti kohentunut, vaikka osissa edistyksellisinä pidetyissä maissa – kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on otettu takapakkia. Vielä viime vuonna ILGA-Europe piti sateenkaarioikeuksien kehitystä täysin pysähtyneenä Euroopassa.

Vertailun viimeisiltä sijoilta löytyvät Bulgaria, Romania ja Puola, joissa yhdistymisvapautta on rajoitettu kieltämällä Pride-tapahtumia. Unkarin sijoitus on laskenut merkittävästi, sillä maassa on astunut voimaan lukuisia pääministeripuolue Fideszin ajamia sateenkaarivihamielisiä lakeja. Kehrääjä uutisoi Puolan sateenkaarivähemmistöistä opettamisen kouluissa kieltävästä laista ja seksuaalikasvatuksen rajoittamisesta helmikuussa ja Unkarin LHBTIQA+ -yhteisön ihmisoikeuksista järjestetystä kansanäänestyksestä huhtikuussa.

Suomi sijoittui vertailussa 12. sijalle. Merkittävää laskua aiemmalta 6. sijalta taustoitetaan muun muassa siten, että monessa Euroopan valtiossa on tehty parannuksia omiin lainsäädäntöihin vähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, kuten esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Saksa on kieltänyt intersukupuolisten lasten tarpeettoman sukuelinkirurgian ja Ranska seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan eheytystoiminnan, eli seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin suunnatut muuttamispyrkimykset lääketieteellisin tai uskonnollisin keinoin.

”Toiveet nykyisen hallituksen toimista sateenkaari-ihmisten oikeuksien edistämiseksi ovat olleet korkealla. Onkin surullista todeta, että Suomi on nyt tippunut Pohjoismaista viimeiseksi Euroopan sateenkaarikartalla”, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo

Lisäksi raportissa todetaan, ettei Suomen ihmisoikeustilanteessa ole tapahtunut edistyksiä. Esimerkeiksi tästä nostetaan pikaista uudistusta kaipaava translaki ja erityisesti suomalaisten transnuorten asema. Edellä mainittu tarkoittaa raportin mukaan sitä, että Suomessa toteutuu tällä hetkellä vain 60 % ILGA-Europen edellyttämistä toimista LHBTIQA+ -yhteisön ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Hallituksen lopullinen esitys translain uudistamisesta annetaan pian eduskuntaan, mutta pelkona on, ettei uudistus tule riittämään pistesijojen nostamiseen.

”Sukupuolen juridiseen vahvistamiseen esitettävä hakemusmenettely ja harkinta-aika eivät vastaa täyttä itsemääräämisoikeutta sukupuoleen. Alaikäisten jättäminen uudistuksen ulkopuolelle kertoo piittaamattomuudesta lapsen oikeuksia kohtaan. Sukupuolen juridinen vahvistaminen on lapsen edun mukaista”, sanoo pääsihteeri Tarjamo.

On syytä huomioida, että ILGA-Europen sateenkaarikarttaa on tarkennettu ja näin ollen tämän vuoden tulokset eivät ole sellaisinaan vertauskelpoisia aiempien vuosien tuloksiin. Sateenkaarikartta antaa tästä huolimatta hyvän yleiskuvan Euroopan ihmisoikeustilanteesta. Karttaan on lisätty tänä vuonna intersukupuolisten oikeudet omaksi kategoriaksi. Tämä muutos näkyy Suomenkin kohdalla tämän vuoden sijoituksessa – aiempien vertailukriteerien mukaan Suomessa toteutui 65 % sateenkaari-ihmisten oikeuksista.

Intersukupuolisuudella tarkoitetaan joukkoa erilaisia tiloja, joissa henkilön sukupuolta määrittävät piirteet eivät ole nais- tai miestyypillisiä. Intersukupuolisten lasten terveitä kehoja on ”normalisoitu” lapsia kuulematta – mikä on aiheuttanut huomattavaa haittaa yksilöille ja heidän perheilleen. ”Suomessa ei ole kielletty intersukupuolisten lasten lääketieteellisesti tarpeettomia hormoni- ja leikkaushoitoja, vaikka asia on hallitusohjelmassa. Näiden toimien salliminen on Suomen räikein ihmisoikeusloukkaus. Itsemääräämisoikeus kehoon tarkoittaa, että mitään peruuttamattomia lääketieteellisiä toimenpiteitä ei tehdä ilman tietoon perustuvaa suostumusta”, sanoo pääsihteeri Tarjamo.

Kehrääjä oli yhteydessä Setan pääsihteeriin pyytääkseen lisäkommenttia tämän vuoden ILGA-Europen raportin tuloksista. ”Suomi on viime vuosina pärjännyt sateenkaarikartalla, koska Suomessa on verrattain kattava yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntö. Merkittävät sateenkaari-ihmisten oikeuksia parantavat lainsäädäntötoimet kuitenkin uupuvat. Nykyinen hallitus vei eduskuntaan teknisen vanhemmuuslain, josta puuttui kaikki sateenkaariperheille keskeiset kohdat. Translakiin hallitus on jättämässä täysin perusteettomasti harkinta-ajan ja täysi-ikäisyyden vaatimuksen. Intersukupuolisten lasten kehollisen koskemattomuuden loukkausten lopettaminen on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Tarvitsemme hallitukselta määrätietoisia ja konkreettisia toimia, jossa ei aina tingitä sateenkaari-ihmisten oikeuksista joidenkin muiden ennakkoluulojen takia”, pääsihteeri Tarjamo kommentoi Kehrääjälle.

Euroopan komissio suosittelee jäsenmailleen kattavaa sateenkaaripoliittista toimintaohjelmaa. Suomessa tätä suosittelee myös Oikeusministeriö viimeisimmässä selvityksessään. Seta on ajanut sateenkaaripoliittisen toimintaohjelman tekemistä yli kymmenen vuotta.

Artikkelista korjattu kirjoitusvirheitä 30.5.2022 kello 12.05.

Kirjoittaja