Tältäkö näyttää uusi translaki? Hallituksen esitys täynnä hakemuksia, ikärajoja ja odotusaikoja

Tältäkö näyttää uusi translaki? Hallituksen esitys täynnä hakemuksia, ikärajoja ja odotusaikoja

Kuvituskuva: Inka Tuulia

Translakia ollaan uudistamassa hallitusohjelman mukaisesti hakemukseen perustuvana, lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luopuvana prosessina, johon pääsevät vain täysi-ikäiset suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat. Kehrääjä julkaisee saamansa tiedot siitä, miten uudistus on suunniteltu toteutettavaksi ja mitä esitetty laki pitää sisällään.

Translain uudistus on hallitusohjelman suurimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvia toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan esitys translaista on tulossa kommentoitavaksi tämän viikon aikana, jolloin saadaan tietää mitä hallituksen esitykseksi on suunniteltu. Kehrääjä on saanut etukäteen tietoa siitä, millaisia muutoksia uudessa translaissa, jonka nimeksi esitetään lakia sukupuolen vahvistamisesta, on suunniteltu esitettäväksi.

Suurimman ja tunnetuimman ihmisoikeusrikkomuksen, lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen, osalta uudistus olisi selkeä: Kehrääjän saamien tietojen mukaan vaatimusta ollaan poistamassa ja lääketieteellinen transitio ehdotetaan irrotettavaksi täysin juridisesta sukupuolen vahvistamisesta. Kehrääjän tietojen mukaan hallituksen esityksessä sukupuolen voisi korjata juridisesti jatkossa perustellun hakemuksen perusteella, jonka lisäksi laki sisältäisi niin sanotun harkinta-ajan, eli 30 päivän aikavälin, joka pitäisi odottaa ennen kuin hakemus voidaan vahvistaa ja sukupuolimerkintä korjata. Hakemukseen perustuva prosessi ei siis perustuisi itsemäärittelyoikeuteen, kuten monet vähemmistö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet, mutta olisi nykyjärjestelmää merkittävästi kevyempi.

Uudistukseen liittyvät ikärajat ovat aiheuttaneet paljon julkista keskustelua ja väittelyä hallituspuolueiden kesken, mistä on uutisoinut esimerkiksi Yle. Kehrääjän saamat tiedot ovat Ylen saamien tietojen mukaiset: hallituksen esitys tulee olemaan hallitusohjelman mukainen ja vaatimaan täysi-ikäisyyttä sukupuoltaan juridisesti korjaavilta. Kehrääjälle kerrotaan lisäksi, että lainvalmistelun seurannasta vastannut työryhmä, joka koostuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen järjestöistä, ihmisoikeusjärjestöistä, lasten oikeuksia ajavista järjestöistä sekä asiantuntijoista on ollut lähes yksimielinen siitä, että täysi-ikäisyyden vaatimus on väärin. Järjestöjen palaute ei Kehrääjän saamien tietojen mukaan ole kuitenkaan vaikuttanut hallituksen esityksen laatimiseen, sillä hallitusohjelman kirjausta on pidetty ehdottomana.

Hallituksen esityksessä pyritään myös parantamaan hedelmöityshoitoja hakevien transihmisten asemaa. Hedelmöityslain sukupuolitettu teksti on joissain tilanteissa estänyt transtaustaisten miesten pääsyn hedelmöityshoitojen piiriin, koska laissa puhutaan hedelmöitettävinä henkilöinä vain naisista. Kehrääjän saamien tietojen mukaan hallituksen esityksessä ei esitetä muutettavaksi hedelmöityslakia siten, että puhuttaisiin sukupuolineutraalisti geneettisen materiaalin viemisestä henkilöön vaan siten, että hedelmöityshoitojen kohdalla transmiehiä kohdeltaisiin “biologisen lisääntymissukupuolensa edustajina”, eli naisina. Kehrääjälle kerrotaan, että monet seurantaryhmän jäsenet pitävät esitettyä ratkaisumallia huonona sekä potentiaalisesti vaarallisena. Esitetty kirjausmuoto voi tarkoittaa sitä, että väärinsukupuolittaminen terveydenhoidossa laajenisi hedelmöityshoitojen ulkopuolelle ja johtaisi esimerkiksi virheellisten viitearvojen käyttöön tai puutteisiin seulontakutsuissa esimerkiksi rintasyövän osalta.

Niin kutsuttuun transrekisteriin ei Kehrääjän saamien tietojen mukaan hallituksen esitys ole puuttumassa. Rekisterin mahdollistavat kirjaukset ollaan säilyttämässä eikä työryhmä ole esittämässä muutoksia väestötietojärjestelmää koskeviin lakeihin. Transrekisteri on merkintä väestötietojärjestelmässä, joka kertoo ihmisen korjanneen sukupuolensa. Rekisterin avulla on mahdollista selvittää kaikkien suomalaisten transihmisten tiedot helposti, mikä voi muodostaa turvallisuusriskin sillä oleville henkilöille. Kehrääjä on kirjoittanut transrekisteristä sekä täällä että sen säilymisestä myös henkilötunnusjärjestelmän uudistamisen jälkeen täällä

Viimeinen merkittävä uudistus hallituksen esityksessä koskee Kehrääjän lähteiden mukaan transtaustaisten vanhempien asemaa. Tietojen mukaan työryhmässä on aiemmin käsitelty ratkaisua, jossa jo syntyneiden lasten osalta vanhemmat voisivat hakea merkintänsä korjaamista isästä äidiksi tai äidistä isäksi ja ennen syntymää sukupuolensa korjanneiden kohdalla heidät kirjattaisiin juridisen sukupuolensa mukaan isiksi tai äideiksi, mutta viimeisimmässä versiossa ennakkomerkintöjen osa on poistettu. Kehrääjän saamien tietojen mukaan hallituksen esityksessä esitetään, että vanhemmuusmerkintöjen muutokset tehtäisiin aina jälkikäteen, perustuen hakemukseen. Hallituksen esityksessä esitettäisiin myös, että muutoksen olisi koskettava kaikkia lapsia, eli henkilö ei voi olla samaan aikaan toisen lapsensa isä ja toisen äiti. Myöskään sukupuolineutraalia “vanhempi” -merkintää ei esitetä mahdollistettavaksi.

Lisäksi sukupuolen vahvistamisen edellytyksissä sovelletaan säännöskohtaisia perusteluja. Kun henkilö hakee juridisen sukupuolen vahvistamista, hän voi samalla hakea vanhemmuuttaan kuvaavan nimikkeen muuttamista vastaamaan hänen juridista sukupuoltaan. Tämä nimike myös muuttuu henkilön kaikkien ennen nimikkeen muuttumista syntyneiden lasten osalta. Jos juridisen sukupuolensa toiseksi vahvistanut henkilö saa lisää lapsia nimikkeen muutoksen jälkeen, hänen tulee hakea heidän osaltaan nimikkeen muutosta erikseen.

Jos vanhempi on lapsen huoltaja, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan hänen täytyy kertoa lapselleen häntä koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Juridisen sukupuolen vahvistamisen yhteydessä Digi- ja väestötietovirastolla on kuitenkin velvollisuus ilmoittaa hakijan alaikäisen lapsen huoltajalle vanhemmuutta koskevan nimikkeen muutoksesta – sukupuoltaan vahvistava ja siten myös vanhemmuusnimikettään päivittävä hakija ei välttämättä ole lapsen huoltaja. 

Digi- ja väestötietoviraston ilmoitusvelvollisuus on säädetty varmisteeksi siitä, että lapsi saa tiedon vanhempansa nimikkeen muutoksesta myös tilanteessa, jossa kyseisellä vanhemmalla ei ole itsellään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan säädettyä velvollisuutta kertoa itse lapselle asiasta. Vanhemmuutta koskevan nimikkeen muutosta voi halutessaan hakea myös varsinaisen sukupuolen vahvistamisen jälkeen. Tarkoituksena on siten säilyttää hakijalle mahdollisuus harkintaan ja keskusteluihin perheenjäsenten kesken ennen nimikkeen muuttumista. 

Jos hakija on vieraassa valtiossa vahvistettu lainvoimaisella päätöksellä kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin syntymässä määriteltyyn ja Suomessa väestötietojärjestelmään merkitty, päätöstä on pidettävä Suomessa pätevänä. Ulkomailla tehty päätös pätee Suomessa ilman erillistä vahvistusta, jos päätöstä tehtäessä hakija oli sen valtion kansalainen tai hänellä oli asuinpaikka valtiossa, jossa päätös on tehty. 

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hallituksen esitys on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi viikolla 22 eli 30.5.–5.6.2022. Tätä ennen on vielä esityksen lausuntokierros, joka alkaa esityksen tultua julkiseksi (18.2.) Hallituksen esitys kertoo, että laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Työryhmälle asetettua velvollisuutta selvittää intersukupuolisten lasten asemaa ei tulla tähän sisällyttämään, joten se jäänee käsittelemättä tai käsitellään täysin erillään.

Päivitetty 18.2.2022 klo 16:30: Lisätty artikkeliin tieto siitä, että esitys on tullut julkiseksi 18.2. ja tieto siitä, milloin esityksen mukaisen translain olisi tarkoitus tulla voimaan.

Kirjoittaja