Kansallinen PrEP-ohjeistus korostaa tapauskohtaisen hiv-riskin arvioinnin tärkeyttä

Kansallinen PrEP-ohjeistus korostaa tapauskohtaisen hiv-riskin arvioinnin tärkeyttä

Kuvitus: Towfiqu barbhuiya

Hi-virustartuntaa ehkäisevien valmisteiden kysyntä on kasvanut lääkkeen muututtua maksuttomaksi kaikille käyttäjille julkisen terveydenhuollon puolella. Kehrääjä selvitti THL:n asiantuntijalta, kuinka pitkien hoitojonojen purkuun ollaan panostamassa ja ollaanko alueilla helpottamassa PrEP:n saatavuutta.

Valmiiksi pitkät jonot hiv-tartuntaa ehkäisevän PrEP (pre exposure prophylaxis) -hoidon arviointikäynnille ovat kasvaneet entisestään koronapandemian aikana. Lääkevalmisteiden vaikea saatavuus koskettaa erityisesti cissukupuolisia homo- ja bimiehiä, jotka ovat PrEP-lääkkeiden merkittävin käyttäjäryhmä. Valmiudet PrEP-lääkehoidon aloittamiseen tarvittavine seurantakäynteineen ovat tällä hetkellä olemassa Suomessa joka sairaanhoitopiirissä, kertoo Hivpointin joulukuussa julkaistu selvitys.

PrEP-lääkehoito toteutetaan useimmiten infektio- tai seksitautien poliklinikoilla, mutta se voidaan järjestää osassa paikkakunnista myös erikseen nimetyillä terveysasemilla. Aluekohtaisesti potilaalta voidaan vaatia lähete, jota haetaan hoitopaikasta riippuen lääkäriltä tai Hivpointilta. Osa hoitopaikoista mahdollistaa pääsyn arviointikäynnille ilman lähetettä.

Kehrääjän toimitus oli yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) selvittääkseen, ovatko sairaanhoitopiirit valmiita helpottamaan PrEP:n saatavuutta alueillaan. Huomioon tulisi ottaa sekä pitkiksi venyneet hoitojonot että lääkehoidon kasvanut kysyntä Toimittajan kysymyksiin vastasi sähköpostitse erikoistutkija Kirsi Liitsola THL:n Asiantuntijamikrobiologian yksiköstä.

Hivpointin tietojen mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi yhtenäistä käytäntöä PrEP-hoidon aloittamiseen – siitäkin huolimatta, että kaikissa sairaanhoitopiireissä on olemassa valmiudet PrEP-lääkityksen aloittamiseen. Asettaako tämä ihmiset alueellisesti epätasa-arvoiseen asemaan perusoikeuden osalta? Miksi selkeää, yhtenäistä hoitoprosessia ei ole määritelty kansallisella tasolla?

Liitsola vastaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtama kansallinen hiv- ja hepatiittiasiantuntijaryhmä on antanut ohjeistuksen PrEP:n käytöstä Suomessa vuonna 2019. Ohjeistuksella on luotu kansallisesti yhtenäiset käytännöt PrEP-hoidolle Suomessa, määritelty kriteerit hoidon aloittamiselle ja ohjeistettu hoidon toteuttaminen ja seuranta.

Valmiiksi pitkät jonot PrEP-arviointikäynnille ovat kasvaneet merkittävästi koronapandemian aikana. Esimerkiksi HUS:n Sukupuolitautien poliklinikalle on tällä hetkellä yli 8 kuukauden jono PrEP-arviointikäynnille lääkereseptin saamiseksi. Ollaanko alueilla valmiita helpottamaan PrEP:n saatavuutta ja panostamaan jonojen purkuun, erityisesti HUS:n alueella?

Sairaanhoitopiirit vastaavat hoidon suunnittelusta, hoitoon ohjauksesta sekä hoidon toteuttamisesta ja seurannasta. Sairaanhoitopiirit osaavat parhaiten kertoa omasta tilanteestaan – kansallista rekisteriä hoidon tarpeen arviota odottavasta tai hoidossa jo olevista ei toistaiseksi ole, Liitsola sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan transihmisillä on kohonnut riski saada hiv-tartunta. Suomessa sen sijaan THL ei laske transihmisiä riskiryhmäksi. Ollaanko ohjeistusta muuttamassa ja lisäämässä transihmiset kohonneen hiv-riskin joukkoon, jolle suositellaan tarvittaessa PrEP-lääkehoitoa?

Kansallisessa PrEP-ohjeistuksessa ei ole suljettu mitään väestöryhmää PrEP:n ulkopuolelle, Liitsola huomauttaa – ohjeistuksen mukaan hiv-riski tulee arvioida aina tapauskohtaisesti.

PrEP-ohjeessa mainitut kohonneessa hiv-riskissä olevat ryhmät perustuvat kansallisessa hiv-strategiassa määriteltyihin hiv-työn keskeisiin väestöryhmiin. Hiv-strategian on laatinut kansallinen hiv- ja hepatiittiasiantuntijaryhmä – samoin kuin PrEP-ohjeen, Liitsola tarkentaa. Asiantuntijaryhmä keskusteli strategiaa laadittaessa transsukupuolisten hiv-tilanteesta. Sen hetkisten tietojen perusteella transihmisillä on todettu vähän hiv-tartuntoja Suomessa.

Strategiaan on kuitenkin kirjattu, että hiv-tilastointia ja seurantaa tulee kehittää niin, että se jatkossa tunnistaa muunsukupuoliset henkilöt ja mahdollistaa siten nykyistä paremmin ennaltaehkäisyn ja palveluiden tarpeen arvioinnin. Lisäksi tuodaan esille, että sukupuolivähemmistöt tulee huomioida hiv-työssä.

Hiv-työn ja PrEP:n kannalta keskeisten väestöryhmien määritelmiä tarkastellaan seuraavan kerran hiv-strategian ja PrEP-ohjeen päivitysten yhteydessä. Valitettavasti koronapandemia on viivästyttänyt työtä, Liitsola pahoittelee.

Lue lisää aiheesta:

Hiv-tartunnalta suojaavaa PrEP-lääkitystä suositellaan riskiryhmiin kuuluville (Kehrääjä 18.6.2021)

Kirjoittaja