Selvitys: verkko on erityisen turvaton paikka vähemmistölapsille ja -nuorille

Selvitys: verkko on erityisen turvaton paikka vähemmistölapsille ja -nuorille

Kuvituskuva MockupEditor.com

Vasta julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että verkkoympäristöt ovat erityisen turvattomia vähemmistöihin kuuluville lapsille ja nuorille sekä tytöille ja naisille. Häirintää esiintyi vihamateriaalin ja kiusaamisen lisäksi seksuaalisävytteisenä viestittelynä ja doxxaamisena.

Pelastakaa Lapset ry:n tuoreessa selvityksessä kartoitettiin lasten ja nuorten kokemaa turvallisuuden tunnetta verkkoympäristössä. Tulokset osoittavat, ettei verkko ole läheskään kaikille alaikäisille turvallinen, huolimatta kaikkien lasten yhtäläisestä oikeudesta turvalliseen digitaaliseen ympäristöön. Tutkimustulosten mukaan lapsen tausta ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, kuinka haavoittuvassa asemassa hän on digitaalisessa ympäristössä, joka selvityksessä tarkoitti pääasiassa sosiaalista mediaa. Erityisesti vähemmistöihin, mukaan lukien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, kuuluvat lapset ja nuoret kokivat selvityksen mukaan verkossa enemmän turvattomuutta kuin muut ikätoverinsa. 

Selvitys toteutettiin keräämällä syksyllä 2020 ja vuoden 2021 alussa aineistoa kahdella kyselyllä, joihin vastasi yhteensä noin 2000 12-17-vuotiasta lasta. Kyselyn vastaajille annettiin tehtäväksi kertoa spontaanisti mieleen nousevista negatiivisista asioista liittyen ajanviettoonsa digiympäristössä. Ensimmäinen aineisto kerättiin kouluympäristössä ja toinen Instagramissa sekä TikTokissa. Kyselyn näkyvyyttä tuettiin sosiaalisen median alustoilla Netari-palvelun tilillä sekä maksullisella mainoskampanjalla. 

Lapset ja nuoret toivat vastauksissaan esille monenlaisia heitä epäilyttäviä, pelottavia ja ahdistavia someilmiöitä. Vastausten perusteella lapset ja nuoret kokevat verkon keskustelukulttuurin ahdistavaksi ja vihapuheeseen provosoivaksi. Turvattomuutta herättäviksi ilmiöiksi mainittiin seksuaalissävytteinen häirintä ja viestittely ilman vastaanottajan suostumusta, homo- ja transviha, rasismia ja väkivaltaa lietsova sisältö sekä ”doxxaaminen”, jolla tarkoitetaan yksittäisen ihmisen henkilötietojen etsimistä ja niiden levittämistä julkisuuteen luvatta vahingoittamistarkoituksessa. 

Koulukyselysta ja sosiaalisesta mediasta saadun aineiston perusteella seksuaalivähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret näyttävät kohtaavan merkittävästi muita useammin turvattomuutta aiheuttavia tilanteita verkossa. Seksuaalivähemmistöön kuuluvista lapsista ja nuorista 40% oli kohdannut tällaisia tilanteita ainakin kerran viimeisen 12 kuukauden aikana ja 5% ilmaisi turvattomuuden kokemisen olevan jatkuvaa. Seksuaalivähemmistöön kuuluvat raportoivat lisäksi kohtaavansa muita useammin vihapuhetta – tämä luku oli korkeampi kuin kaikilla muilla vähintään yhteen vähemmistöön kuuluvilla lapsilla ja nuorilla. Selvityksen vastausten perusteella myös sukupuolivähemmistöön kuuluminen altistaa sekin turvattomuuden kokemuksille verkossa. Yhteensä 32% koulukyselyyn vastanneista sukupuolivähemmistöön kuuluvista lapsista ja nuorista ilmoitti kohdanneensa ikäviä tilanteita verkossa liittyen omaan sukupuoli-identiteettiinsä. Tavalla tai toisella ahdistavaa sisältöä kohdattiin useimmiten peli- ja videoalustoilla – erityisesti lyhytvideoista tunnettu TikTok korostui selvityksen vastauksessa alustana, jolla ahdistavaa sisältöä useimmiten löytyi. 

Pelastakaa Lapset ry kertoo selvityksessään, että seksuaalivähemmistöön kuuluminen lisää riskiä mieleen jäävien ahdistavien tilanteiden kokemiseen yli 120 prosentilla ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen lähes 80 prosentilla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yleisesti kohtaamaa ahdistavaa verkkosisältöä ovat muun muassa väkivaltainen, pelkoa herättävä materiaali ja monenlainen kiusaaminen. Huomiota herättävää selvityksessä on se, että vastaajat, jotka eivät identifioituneet vastauksissaan mieheksi, naiseksi tai muunsukupuoliseksi, kohtasivat kaikenlaista kiusaamista, vihapuhetta ja muuta pelkoa herättävää verkkosisältöä muita useammin. Pelastakaa Lapset ry haluaa nostaa selvityksessään esille lisäksi verkkohäirinnän sukupuolittuneisuuden – tytöt ja naiset kohtaavat huomattavan usein turvattomuuden tunnetta herättävää sisältöä verkossa. 

Pelastakaa Lapset ry huomauttaa, että kohdatessaan jotain ikävää verkossa, vastaajat eivät sanojensa mukaan yleensä tee mitään ja yrittävät käsitellä tuntemuksiaan yksin. Puhumattomuudesta seuraa selvityksen mukaan univaikeuksia, tuntemusta siitä, että on tehnyt jotain väärin, ahdistusta ja niin sanottua ”triggeröitymistä”, eli aikaisempien traumojen aktivoitumista. Osa vastaajista raportoi, etteivät kokemukset tunnu miltään, sillä vastaajat ovat omasta mielestään niin tottuneita häiritseviin tilanteisiin verkossa. Toisinaan kokemuksista saatetaan kertoa yksittäiselle läheiselle. 23% vastaajista kertoi estävänsä epämiellyttävän käyttäjän ja 13% raportoi häiriköstä palvelun ylläpidolle. Vain muutama prosentti vastaajista kertoi tehneensä aikaisemmin kiusaamisesta, vihapuheesta tai muusta häirinnästä rikosilmoituksen. 

Selvityksen tuloksista huomionarvoista on se, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ovat myös digitaalisissa ympäristöissä muita ikäisiään riskialttiimmassa asemassa. Selvityksen tulokset tukevatkin aikaisempia löydöksiä, joita on saatu vertaamalla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvointia ikäisiään cisheteroita edustavan enemmistön hyvinvointiin. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n  vuonna 2019 julkaiseman kouluterveyskyselyyn pohjautuvan raportin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla kouluikäisillä esiintyy muita lapsia enemmän masennusoireilua, kohtalaista tai vaikea-asteista ahdistuneisuutta ja huonommaksi koettua terveydentilaa sekä mielialaa. Kehrääjä uutisoi THL:n tulosraportista joulukuussa. Raportissa nousivat lisäksi esille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten hälyttävän yleiset väkivaltakokemukset niin kotona kuin kodin ulkopuolella. 

Turvattomuuden kokemuksista ja riskeistä huolimatta Pelastakaa Lapset ry:n selvityksessä korostetaan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluville lapsille ja nuorille verkko on tärkeä paikka löytää muita samaan yhteisöön kuuluvia ja luoda siten omaa mielenterveyttä sekä hyvinvointia tukevia ihmissuhteita. Verkkoympäristöjen merkitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville lapsille ja nuorille korostaa tarvetta varmistaa, että heidän oikeuttaan turvalliseen digiympäristöön tuetaan ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota. Selvityksessä mainitaan, että esimerkiksi perheen ja muiden läheisten tuki sekä yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat tässä avainroolissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla lähipiirissä luotettavia aikuisia, joille voi tarvittaessa kertoa näkemästään ja kokemastaan häiritsevästä verkkosisällöstä tai kiusaamisesta. 

Yhteiskunnallisen asenneilmapiirin muutoksen tarpeesta kertovat esimerkiksi lasten ja nuorten kokema epäluottamus siihen, että vihapuheeseen tai muuhun kiusaamiseen ja asiattomaan sisältöön verkossa voi puuttua omin keinoin. Selvityksessä todetaan kuinka lapset ja nuoret nostivat useasti esiin vastauksissaan kokemuksensa siitä, että heitä vanhemmat verkkokäyttäjät vaikuttivat pitävän sosiaalista mediaa ”jotenkin ulkopuolisena, erillisenä asiana arkielämästä”. Kuvauksellaan vastaajat viittasivat vihamieliseen keskustelukulttuuriin ja ”trollaamiseen”, tarkoitukselliseen ärsyttämiseen ja keskustelujen häiriköintiin, jotka herättivät heissä jopa kyynistymistä. Asenneilmapiiristä kertoo myös selvityksen tulos, jonka mukaan enemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret eivät joko näyttäisi tunnistavan yhtä tarkkaan vihapuhetta tai vaihtoehtoisesti eivät muista havainneensa sitä yhtä todennäköisesti kuin vähemmistöön kuuluvat ikätoverinsa, joita se henkilökohtaisesti koskettaa. 

Pelastakaa Lapset ry:n selvitys kertoo, että lasten ja nuorten turvattomuuden kokemukseen digiympäristössä vaikuttaa useampi tekijä. Tämä tarkoittaa usein myös sitä, että muutoinkin haavoittuvassa asemassa oleva on sitä myös digiympäristössä. Koulukyselyn vastauksien mukaan netti olisi useammalle turvallisempi paikka, jos vanhemmat ja huoltajat kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota siihen, mitä lapsensa tekevät digiympäristössä. Lisäksi kyselyyn vastanneiden mukaan verkkoalustojen olisi syytä panostaa enemmän moderointiin ja koulussa on jaettava tietoa siitä, miten digiympäristössä tulee toimia fiksusti. Koulussa tehdyn kyselyn suosituimmaksi keinoksi vaikuttaa netin turvallisuuteen mainittiin se, etteivät pienet lapset saisi käyttää nettiä ollenkaan. Tätä mieltä oli 44% kaikista koulukyselyyn vastanneista. 

Kirjoittaja