Raportti: sateenkaarinuorten tilanne yhä ikätovereitaan heikompi

Raportti: sateenkaarinuorten tilanne yhä ikätovereitaan heikompi

Kuvituskuva: Polina Zimmerman

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut vuoden 2019 kouluterveyskyselyyn perustuvan kartoituksen sateenkaarinuorten hyvinvoinnista. Tilastojen mukaan sateenkaarinuoret kokevat enemmistöä useammin ulkopuolisuuden tunnetta, väkivaltaa sekä huolta omasta hyvinvoinnistaan.

Marraskuun lopulla julkaistussa tulosraportissa seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten, eli niin sanottujen sateenkaarinuorten, tilannetta verrattiin enemmistön tilanteeseen. Raportista selviää, että sekä sukupuoli- että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla oli huomattavasti muita enemmän masennusoireilua, kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta ja he kokivat olevansa huomattavasti enemmän huolissaan terveydentilastaan ja mielialastaan kuin cissukupuoliset, heterot nuoret.

Raportin tulosten perusteella sateenkaarinuorten määrä Suomessa on merkittävä. Raportin mukaan seksuaalivähemmistöihin kuului yhdeksän prosenttia nuorista, lähes 13,000 vastaajaa, ja sukupuolivähemmistöihin kolme prosenttia nuorista, hieman alle 5,000 vastaajaa. Seksuaalivähemmistöjen osalta osuus saattaa olla jopa mainittua korkeampi, sillä lukuun ei ole sisällytetty niitä nuoria, jotka vastasivat seksuaalisuuskysymykseen “en osaa sanoa”.

Huomattavaa tuloksissa oli se, että sekä seksuaali- että sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemukset olivat hyvin samankaltaisia ja vastausten tasot pysyivät molemmilla vähemmistöillä hyvin lähellä toisiaan. Eroja löytyi kuitenkin esimerkiksi seksuaaliterveyden tiedoissa, joissa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten tarve saada sekä halvempia ehkäisymenetelmiä että enemmän tietoa seksitaudeista olivat jonkin verran sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria suuremmat ja koulunkäynnistä pitämisen osalta, jossa sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret pitivät jonkin verran vähemmän koulussa käymisestä kuin seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret. Koulunkäyntiin suhtautumista selittää osaltaan se, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokivat saavansa huonompaa kohtelua opettajilta, kokivat olevansa vähemmän osa koulu- tai luokkayhteisöä ja kokivat huomattavasti enemmän pelkoa välitunteja kohtaan.

Väkivaltakokemukset hälyttävän yleisiä sateenkaarinuorten piirissä

Huolettavimmat tulokset kyselyssä löytyivät seksuaaliterveyden ja väkivaltakokemusten piiristä. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista lähes joka neljäs oli jättänyt käyttämättä ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä, kun vastaava luku heteronuorilla oli 9 prosenttia. Myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten tilanne oli vastaava, kun yli neljännes heistä oli jättänyt ehkäisyn käyttämättä viimeisimmässä yhdynnässä, cissukupuolisten nuorten vastaavan luvun ollessa 10 prosenttia.

Väkivaltakokemuksien osalta raportin tulokset olivat hälyttäviä. Joka neljäs sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori ja joka viides seksuaalivähemmistöön kuuluva nuori oli kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana. Häiritsevää seksuaalista ahdistelua taas olivat kokeneet 38 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista, kun sukupuolivähemmistöihin kuuluneet nuorista joka kolmas oli kokenut vastaavaa. Cissukupuolisten ja heteroiden nuorten vastaavat luvut olivat huomattavasti vähemmistöjä alhaisemmat. Seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 15 prosenttia sateenkaarinuorista, kun muilla nuorilla vastaava luku oli 6 prosenttia.

Sateenkaarinuoret eivät ole raportin mukaan myöskään turvassa kotonaan, sillä lähes joka toinen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori ilmoitti kokevansa henkistä väkivaltaa vanhempiensa tai muiden huoltapitävien aikuisten taholta viimeisen vuoden aikana, kun enemmistöön kuuluvista nuorista näin koki vain joka neljäs. Fyysistä väkivaltaa kuluneen vuoden aikana vanhempiensa tai muiden huoltapitävien aikuisten taholta oli kokenut noin joka viides sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori ja 17% seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista.

Sateenkaarijärjestö korostaa lastensuojelun ja nuorisotyön roolia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteessa kehittämispäällikkö Satu Jokela toteaa tulosten tarkoittavan, että sateenkaarinuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen on tartuttava nykyistä vahvemmin.

– Työnantajien tulisi järjestää nuorten parissa toimiville koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Koulujen tulee vahvistaa sateenkaarinuorten vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi tilojen suunnittelussa. Tulokset myös osoittavat nuorten tarpeen matalan kynnyksen palveluille, joissa ei ole pelkoa syrjityksiksi tulemisesta, Jokela lisää.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustava ihmisoikeusjärjestö Seta ry kommentoi raporttia myös tuoreeltaan. Seta piti kannanotossaan tärkeänä, että Kouluterveyskyselyssä on pyritty huomioimaan sateenkaarinuoret, jonka se katsoo mahdollistavan sateenkaarinuorten erityistarpeiden tunnistamista. Seta myös toteaa, että raportin tulokset vahvistavat jo aiemmin saatuja tuloksia siitä, että sateenkaarinuorten kokemus omasta hyvinvoinnistaan ja osallisuudestaan on muita alhaisempi ja heidän terveydentilansa, seksuaaliterveytensä ja kouluhyvinvointinsa on heidän ikätovereitaan alhaisemmalla tasolla. Erityistä huomiota järjestö halusi kiinnittää lastensuojelun ja nuorisotyön rooliin, sillä vähemmistönuorten kokema väkivalta on huomattavan yleistä.

– Väkivaltakokemusten yleisyys on tärkeä tunnistaa niissä organisaatioissa, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kanssa, Seta toteaa kannanotossaan.