Pandemiarajoitusten myötä sateenkaarinuoret tippuivat turvaverkkojen läpi
Kuvituskuva: Sharon McCutcheon
“Poikkeusaikoina esimerkiksi perhe- ja lähisuhdeväkivalta yleistyy. Kouluterveyskyselyn mukaan sateenkaarinuorten yleisin koettu väkivallan muoto on kotona koettu henkinen väkivalta.” Näin kliinisesti kommentoidaan uudessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n julkaisemassa väliraportissa, joka koskee nuorten aseman ja hyvinvoinnin seuraamista koronaviruksen taltuttamiseksi tehtyjen toimenpiteiden seurauksena. Kuten THL itse asiaa kommentoi, ovat sateenkaarinuoret kärsineet poikkeusoloista korostetun paljon.
Kodin tulisi olla lapselle ja nuorelle aina turvallinen paikka, paikka jossa voi olla suojassa silloin kun maailma kohtelee kaltoin. Valitettavasti tämä ei kaikkien lasten ja nuorten kohdalla toteudu. Erityisen turvattomia kodit ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville lapsille ja nuorille, jotka kouluterveyskyselyn mukaan kokevat kotona väkivaltaa, sekä henkistä että fyysistä, hälyttävissä määrin. Lähes puolet sateenkaarinuorista kokee kyselyn mukaan henkistä väkivaltaa vanhempiensa tai muun heistä huolta pitävän aikuisen taholta ja fyysistä väkivaltaa kohtaa joka neljäs sateenkaarinuori.
Koronaviruksen aiheuttaman pandemian aikana koti on tullut entistäkin tutummaksi kaikille, mutta erityisesti koululaisille, joiden opetus on siirtynyt verkkoon ja joiden liikkuminen on usein rajoittunut hyvin voimakkaasti entiseen nähden. Kotona opiskelevien nuorten turvaverkot ovat samalla supistuneet ja henkiselle sekä fyysiselle perheväkivallalle alttiit nuoret ovat entistäkin suuremmassa riskissä koteihinsa eristäytyneinä. Kodin ollessa turvaton paikka nämä nuoret kärsivät siis sekä sosiaalisten verkostojen kapenemisesta muiden nuorten tavoin että siitä, että heihin kohdistuvan väkivallan määrä kasvaa.
Kotien turvattomuus saattaa usein tarkoittaa sateenkaarinuorille sitä, että he joutuvat “palaamaan takaisin kaappiin”, eli piilottamaan joko oman seksuaalisuutensa, sukupuolensa tai molemmat ja esittämään jotain jota he eivät ole. Itsensä kieltäminen on mielenterveydelle erittäin raskasta sekä haitallista, joten on itsestäänselvää, että näiden nuorten kohdalla pandemiatoimenpiteet ovat lisänneet pahoinvointia entisestään. Täten THL:n julkaisun mukaiset, selvästi verrokkiryhmiä korkeammat pahoinvointitilastot sateenkaarinuorten piirissä eivät juurikaan tule yllätyksenä, niin surullisia kuin ne ovatkin.
Suomen tilanne ei ole kansainvälisellä tasolla mitenkään poikkeava, sillä sama ilmiö toistuu maasta toiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa LHBTIQA+ -aktivistit ja -järjestöt ovat huomauttaneet siitä, kuinka lukemattomat sateenkaarinuoret ovat menettäneet kriittisiä tukiverkkojaan sekä olleet pakotettuja eristäytymään sateenkaarivihamielisten läheistensä kanssa. Paikallisen sateenkaarioikeuksia edistävän järjestön Human Rights Campaignin asiantuntija Ellen Kahn kuvaili NBC News-kanavalle antamassaan haastattelussa tilannetta vaikeaksi.
– Heidän on mahdollisesti pitänyt palata takaisin kaappiin, jos he ovat olleet sieltä ulkona koulussa. Jos heillä on ollut GSAn tai LHBTQ-järjestön tai -ryhmän tuki koulussa, heillä ei ole sitä enää, Kahn toteaa.
GSA (Gay-Straight Alliance) on Yhdysvalloissa koulussa toimiva tukiverkosto, jossa cisheteroon enemmistöön kuuluvat nuoret ja koulun henkilökuntaan kuuluvat aikuiset tukevat sateenkaarinuoria sekä luovat heille turvallisen tilan kouluun |
Samaa raportoi myös maanlaajuinen lasten kohtaamaan hyväksikäytön ja väkivallan vastainen tukilinja, Childhelp National Child Abuse Hotline. Järjestön viestintäjohtaja Daphne Young kertoo haastattelussaan, että LHBTQ-nuoret ovat kattavasti edustettuina auttavaan puhelimeen soittavien nuorten joukossa.
– Iso osa näistä nuorista ihmisistä on jumissa kotona heidän kaltoinkohtelijoidensa kanssa, Young muistuttaa.
Suomessa THL:n väliraporttiin on reagoinut muun muassa ihmisoikeusjärjestö Seta ry, jonka jakosaate raportille nosti esille sateenkaarinuorten yleisen pahoinvoinnin, joka oli huomattavasti muita nuoria korkeampi. Pelastakaa lapset ry:n toteuttamassa kyselyssä henkisen vointinsa raportoi huonoksi tai melko huonoksi 27% nuorista, mutta sateenkaarinuorten osalta vastaava luku oli 47%. Lisäksi sateenkaarinuoret olivat kokeneet enemmän stressiä, ahdistusta sekä masennusta poikkeusolojen takia kuin muut nuoret.
THL:n väliraportin johtopäätöksissä todetaan kiertelemättä, että koronaepidemian rajoitustoimenpiteillä on ollut kielteinen vaikutus sateenkaarinuoriin. Pandemia sekä sen aiheuttamat rajoitukset ovat lisänneet entisestään sote-palveluihin, koulutukseen ja työelämään liittyvää syrjintää ja ulossulkemista, joita sateenkaarinuoret ovat joutuneet kokemaan jo ennen poikkeusoloja. Raportissa suositellaan toimenpiteiksi sateenkaarisensitiivisyyden vahvistamista “muun muassa koulutuksen avulla”, mutta raportin konkreettiset esitykset jäävät vähäisiksi. Lisäksi raportissa ehdotetaan, että “viestitään lapsille ja nuorille suunnattujen tuki- ja neuvontapalveluiden syrjimättömyydestä ja sateenkaarisensitiivisyydestä”, joka vaikuttaa olevan ristiriidassa sen kanssa, että raportti itsekin myöntää näissä palveluissa tapahtuvan sateenkaarinuorten syrjintää.
THL:n julkaisu ei ole ensimmäinen laatuaan joka huomauttaa sateenkaarinuorten pahoinvoinnista Suomessa eikä myöskään ensimmäinen raportti joka nostaa esille poikkeusolojen korostuneen negatiivisen vaikutuksen sateenkaarinuoriin. Tieto sateenkaarinuorten pahoinvoinnista on ollut olemassa vuosia, mutta konkretia on jäänyt puuttumaan. Puheita on pidetty, kommentteja annettu ja aihetta kauhisteltu, mutta itse tilanteelle ei ole juurikaan mitään tehty.
Sateenkaarinuoret ansaitsevat paljon parempaa. Jokainen nuori ansaitsee kasvaa turvassa, omana itsenään, rakastavassa, tukevassa ympäristössä. Silloin kun yhteiskunta epäonnistuu tämän takaamisessa yhden ihmisryhmän kohdalla tulee sen katsoa tiukasti peiliin ja ryhtyä toimeen sen varmistamiseksi, että tilanne korjataan. Nyt on sen aika, nyt on poliitikoilla, järjestöillä, kouluilla sekä yhteiskunnan tukiverkoilla velvollisuus pitää huolta siitä, että sateenkaarinuorten hyvinvointiin panostetaan. Korona-aikana sekä sen jälkeenkin.
THL:n pandemiarajoitusten aiheuttamien, lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden vaikutusten seurantatyöryhmä jättää loppuraporttinsa lokakuussa. Pidetään huoli siitä, että tilanne on silloin jo paranemaan päin. Sen me olemme näille nuorille velkaa.