Oikeus: Texasin työnantajien ei enää tarvitse korvata Hiv:n estolääkitystä

Oikeus: Texasin työnantajien ei enää tarvitse korvata Hiv:n estolääkitystä

Kuvituskuva: ANIRUDH

Liittovaltion tuomari on antanut Texasissa tuomion jonka mukaan työnantajien ei tarvitse sisällyttää Hiv:n estolääkityksenä käytetyn PrEP-lääkityksen korvaamista työntekijöidensä sairasvakuutuksiin. Tuomarin mukaan työnantaja voi kieltäytyä korvauksesta mikäli lääkitys “loukkaa yrityksen uskonnollisia uskomuksia”.

Entisen presidentti George W. Bushin vuonna 2007 liittovaltion tuomariksi Texasin osavaltioon nimittämä tuomari Reed O’Connor on antanut tuomion 7. syyskuuta oikeusjutussa, jossa kristittyjen omistuksessa oleva yritys, Braidwood Management Inc., haastoi liittovaltion vaatimuksen Hiv:n estolääkityksen, PrEPin, tarjoamisesta osana työntekijöiden pakollista sairasvakuutusta. Tuomion mukaan työnantajia ei voida vaatia korvaamaan PrEP-hoitoa mikäli se loukkasi näiden uskonnollisia uskomuksia. Päätös oli osa oikeusjuttua, jossa useammat työnantajat hakivat oikeutta poiketa sairasvakuutuslaki Affordable Care Act:n (ACA) sisältämistä korvausvelvollisuuksista haastamalla Yhdysvaltojen liittovaltion oikeuteen, mutta päätös ei koskettanut muita osapuolia Braidwood Managementin lisäksi.

Braidwood Managementin mukaan PrEPin tarjoaminen “loukkaa yrityksen uskonnollisia uskomuksia”, vedoten neljään uskomukseen joihin yrityksen omistaja, Steven Hotze, uskoo. Ensimmäinen kuvailtu uskomus on, että Raamattu on “Jumalan auktoriteettista ja virheetöntä sanomaa”. Toisen uskomuksen mukaan “Raamattu tuomitsee seksuaalisen toiminnan yhden miehen ja yhden naisen muodostaman avioliiton ulkopuolella, mukaan lukien homoseksuaalisen toiminnan”. Kolmas uskomus liittyy suoraan PrEPin tarjoamiseen, sillä Hotze yrityksineen katsoo että PrEPin tarjoaminen “mahdollistaa ja kannustaa homoseksuaaliseen käyttäytymiseen, suonensisäisten huumeiden käyttöön sekä seksuaaliseen toimintaan yhden miehen ja yhden naisen muodostaman avioliiton ulkopuolella”. Neljäs ja viimeinen uskomus väittää, että PrEPin tarjoaminen osana yrityksen sairasvakuutusta tekisi yrityksestä, ja sen omistajista, osallisen kolmannessa uskomuksessa listattuihin tekoihin. Yritys haki siis vapautusta PrEP-lääkityksen korvausvelvollisuudesta tämän väitetyn osallisuuden nojalla.

O’Connorin tuomion mukaan syytetyn penkillä istunut liittovaltio ei kiistänyt sitä seikkaa, että PrEPin korvaaminen vaikutti yrityksen ja tämän omistajan uskonnonvapauteen rajoittavasti. Liittovaltio kuitenkin kyseenalaisti Braidwood Managementin ja sen omistajan uskonnolliset uskomukset, esittäen että kolmas uskomus, joka sisälsi väitteitä PrEPin korvaamisen seuraamuksista, oli väite joka vaati todistusaineistoa, ei puhdas uskomus. Tuomari kuitenkin katsoi toisin, viitaten edellisen presidentin kaudella hyväksyttyyn “uskonnonvapauden palauttamiseen” tähdänneesseen lakiin (Religious Freedom Restoration Act) ja sen sanamuotoihin. Tuomarin mukaan oikeudessa ei voitu kyseenalaistaa uskomusten sisältöä, vaan ainoastaan niihin kohdistuvan uskon vilpittömyyttä. Täten vaatimus PrEP-lääkityksen korvaamisesta oli tuomarin silmissä lain ja uskonnonvapauden vastainen ja sen säilyttäminen olisi vaatinut liittovaltiolta painavia perusteita.

Liittovaltio olisi vielä voinut voittaa juttunsa, mutta se olisi vaatinut että se olisi kyennyt osoittamaan kyseessä olevan tarpeeksi painava tavoite, joka oikeuttaa uskonnonvapauteen puuttumisen. Lisäksi olisi pitänyt osoittaa kyseessä olevan kaikkein vähiten uskonnonvapauteen puuttuva, kyseistä tavoitetta edistävä toimenpide. Tuomarin mukaan liittovaltio ei pystynyt osoittamaan kumpaakaan, sillä vaikka Hiv:n leviämisen rajoittamisen katsottiin olevan merkittävä tavoite, ei liittovaltio pystynyt vakuuttamaan tuomaria siitä, että lakiin ei tulisi tehdä uskonnollisia poikkeuksia. Tuomarin mukaan liittovaltio ei esittänyt mitään näyttöä uskonnollisten poikkeuksien vaikutuksesta tai Hiv:n esiintymisestä uskonnollisissa yhteisöissä, jonka perusteella O’Connor totesi, ettei liittovaltio kyennyt esittämään tarpeeksi todisteita vaatimustensa tueksi. Täten O’Connor katsoi vaatimuksen rikkovan uskonnonvapautta ilman perusteltua syytä ja julisti tuomiossaan sen laittomaksi.

Yhdysvaltain edustajanhuoneen puhuja Nancy Pelosi (D) julkaisi samana päivänä tiedotteen, jossa kutsui O’Connoria “äärimmäiseksi MAGA-tuomariksi”, jonka päätöstä puhuja kuvasi “hyökkäykseksi elintärkeää PrEP-lääkitystä ja ACAn ennalta-ehkäiseviä palveluita vastaan”. Pelosi ei säästele sanoja todetessaan päätöksen olevan “häiritsevä” ja edustavan “avointa homofobiaa”, joka puhujan mukaan “vapauttaa käsittämätöntä kärsimystä ja kuolemaa eritoten LHBTIQA+ -yhteisön pariin”. Puhujan käyttämä lyhenne MAGA viittaa sloganiin “Make America Great Again”, joka on entisen presidentti Donald Trumpin (R) ja hänen kannattajiensa suosiossa ja jota on alettu viime aikoina käyttää Trumpin kannattajien synonyymina, erityisesti näiden poliittisten vastustajien toimesta.

Lakiin ja politiikkaan keskittynyt journalisti Chris Geidner taas kuvaa O’Connoria konservatiiviseksi tuomariksi, jolla on pitkä historia LHBTIQA+ -vastaisten päätösten ja toimivaltansa ylittämisen parissa. Geidnerin mukaan O’Connorin päätöksistä useat ovat kumoutuneet valituksen myötä ja osa on päätynyt “käytännössä kumotuiksi” Yhdysvaltain korkeimman oikeuden O’Connorin näkemysten vastaisten mietintöjen myötä.