Hiljaisuuden päivä käy huutoa vastaan
Huomenna, 24.4., vietetään Yhdysvalloissa LHBTIQA+ -yhteisön teemapäivää, Day of Silencea, joka keskittyy yhteisöön kuuluvien nuorten kokemaan syrjintään kouluissa. Päivä on alkujaan lähtöisin Virginian yliopistosta, jonka opiskelija Maria Pulzetti kehitti päivän konseptin vuonna 1996. Päivästä tuli kansallinen tapahtuma jo seuraavana vuonna, sillä lähes 100 korkeakoulua osallistui vuoden 1997 Day of Silence -tapahtumaan ja tapahtuma on jatkanut kasvuaan jo vuosikymmenten ajan.
Day of Silence keskittyy nostamaan esille LHBTIQA+ -yhteisöön kuuluvien opiskelijoiden kokemaa väkivaltaa, ahdistelua, syrjintää sekä vihapuhetta. Päivän teeman mukaisesti osallistujat vannoutuvat olemaan hiljaa koko päivän ja tietoisuutta levitetään esitteiden tai muun materiaalin muodossa. Hiljaisuutta käytetään symboloimaan sitä, kuinka viha, syrjintä ja ahdistelu vaientaa LHBTIQA+ -yhteisöön kuuluvia opiskelijoita päivittäin.
Yhdysvalloissa LHBTIQA+ -nuorten tilanne on heikko, sillä vain alle puolet maan osavaltioista on kieltänyt seksuaalisuuden tai sukupuolen perusteella tehtävän kiusaamisen lailla. Yli puolessa osavaltioista LHBTIQA+ -nuorilla ei ole syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä turvanaan ja kahdessa osavaltiossa on jopa voimassa lait, jotka estävät paikallisten syrjinnän vastaisten asetusten käyttöönoton. Day of Silence -tapahtumaa koordinoivan opettajien ja opiskelijoiden järjestö GLSENin mukaan konservatiivisimmissa osavaltioissa on myös käytössä niin sanottuja “No Promo Homo” -lakeja, jotka joko kieltävät homoseksuaalisuudesta keskustelemisen kouluissa täysin tai kieltävät homoseksuaalisuuden esittämisen positiivisessa valossa osana opetusta. “No Promo Homo”-lakeja on laajasti tulkittu siten, että ne kattavat homoseksuaalisuuden lisäksi kaikki seksuaalisuuden ja sukupuolen muodot, jotka poikkeavat cisheterosta normista. Lisäksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten asemaa heikennetään Yhdysvalloissa tällä hetkellä laajasti, erityisesti konservatiivisimmissa osavaltioissa, joissa pyritään muun muassa estämään heidän terveydenhoitonsa sekä kirjaamaan lakiin niin sanottuja “vessalakeja”, eli lakeja, jotka kriminalisoivat vessassa käynnin muussa kuin juridisen sukupuolensa osoittamassa vessassa.
Tilanne ei ole paras mahdollinen Suomessakaan
Day of Silence on, kansainvälisestä laajentumisestaan huolimatta, edelleen hyvin Yhdysvaltoihin keskittynyt tapahtuma eikä sitä olla totuttu viettämään juuri muualla, kuten ei Suomessakaan. Tämä on usein perusteltuakin, sillä Yhdysvaltojen tilanne ei juurikaan ole verrannollinen esimerkiksi valtaosaan Euroopan maista eikä LHBTIQA+ -nuorten asema ole näissä maissa yhtä hälyttävällä tasolla kuin Yhdysvalloissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että LHBTIQA+ -nuorten asema olisi Euroopassa tai erityisesti Suomessa hyvä.
Syksyllä 2019 julkaistussa kouluterveyskyselyssä kävi ilmi, että LHBTIQA+ -vähemmistöihin kuuluvat nuoret kokivat valtavan määrän enemmän koulukiusaamista sekä seksuaalista häirintää. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat 8. ja 9. luokkalaiset olivat koulukiusattuina vähintään kerran viikossa neljä kertaa useammin kuin ikäisensä cisheterot ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoretkin kokivat kiusaamista yli kaksi kertaa useammin kuin cisheterot. Seksuaalista ahdistelua taas seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 8. ja 9. luokkalaisista koki yli 40 prosenttia ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista noin 40 prosenttia, kun cisheteroiden kohdalla vastaava luku oli hieman yli 20 prosenttia.
Surullisten tilastojen lisäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten asemaan vaikuttaa myös yhteiskunnallinen keskustelu sekä pyrkimykset rajoittaa vähemmistönuorten oikeuksia tai estää näiden parantamista kouluissa sekä yhteiskunnassa laajemmin. Ajankohtaisimpia keskustelunaiheita on translaki sekä sen vaikutukset muun muassa nuorten juridiseen sukupuoleen, mutta lisäksi seksuaalivähemmistöt huomioiva seksuaalikasvatus on päätynyt konservatiivien tähtäimeen siitä huolimatta, että edelleenkään kaikki nuoret eivät saa opetussuunnitelman mukaista, vähemmistömyönteistä seksuaaliterveysopetusta kouluissa.
Tilanne ei siis Suomessakaan ole ongelmaton ja vähemmistönuorten hyvinvointi kouluissa kaipaisi kipeästi lisää huomiota. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Seta ry onkin osallistunut Day of Silence -tapahtumaa koordinoivan GLSENin toteuttamaan, koulujen ilmapiiriä kartoittavaan koulukyselyyn, jonka keräysaika päättyi 9.2.2020. Kyselyn tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta niiden tultua on varmasti syytä katsoa, millainen sateenkaarinuorten todellisuus kouluissa on ja miten puutteita voidaan korjata. Ehkä Suomeenkin tarvitaan oma hiljaisuuden päivä sateenkaarinuorten tueksi.
Teksti: Julia Peltonen Kuvituskuva: philm1310
