Ei kiitos ”problemaattiselle potaskalle” – sateenkaarikirjagrammaajat ovat tarkkoja hyvästä representaatiosta

Kuvakaappaukset Instagram-tililtä jayinbookland, jonka pitäjää on haastateltu juttua varten. Kuvankäsittely: Lyyra Virtanen.

Kehrääjän toisessa Instagramin lukupäiväkirjoja käsittelevässä artikkelissa kirjagrammaajat kertovat, millaista on hyvä vähemmistörepresentaatio ja hyvä sateenkaarikirjallisuus. Lisäksi kirjagrammaajat vinkkaavat, mistä ja miten hyviä sateenkaarikirjoja voi löytää.

Artikkelisarjan ensimmäiseen tekstiin pääset tästä.

Hyvä vähemmistörepresentaatio on uskottavaa ja kunnioittavaa

Haastattelemamme kirjagrammaajat toivovat monipuolista sateenkaarikirjallisuutta. Jos vastaajien mietteet hyvästä sateenkaarikirjasta tiivistää, olennaisemmaksi piirteeksi nousee vähemmistölähtöisyys. Se voi tarkoittaa vaikka representaation positiivisuutta tai voimaannuttavia tarinoita.

– Kun luen sateenkaariaiheisen kirjan, niin huomaan siitä kyllä heti, onko se mielestäni hyvä sateenkaarikirja ja hyvää representaatiota, kertoo @luensiisolen-tilin Susanna. Vastaajilla on kaipuuta samastuttavaa ja onnellista vähemmistörepresentaatiota kohtaan.

– Olen kyllästynyt lukemaan siitä, miten queer-henkilö joutuu kärsimään, häntä kiusataan, kaikki menee pieleen… kertoo @paperimato-tilin Eemil.

– Samaistuttavuus on toki mukavaa, mutta ehkä aitous ja uskottavuus ovat tärkeimpiä seikkoja minulle, kertoo @neuqesbooks-tilin pitäjä. – [Vähemmistörepresentaation] täytyy olla uskottavaa, jotta se ei vaikuta vain päälle liimatulta aspektilta, jolla tavoitellaan vain illuusiota siitä, että kirja käsittelee vaikka HLBTIQA+ -teemoja. 

– Hyvä vähemmistörepresentaatio on rehellistä ja kunnioittavaa, syvällistä. Ei mitään stereotypioiden esittelyä, kertoo @bibliofiilintunnustukset-tilin Saara. – Hyvä vähemmistökuvaus vaatii huolellista pohjatyötä, ja konsultointia ja keskusteluja sen ryhmän kanssa, jota aiotaan kuvata.

Representaation laatu on siis vastaajille erityisen tärkeää. Vastaajat lukevat kirjallisuutta tarkasti ja ovat hyvin tietoisia representaation vaikutuksista tosielämän sateenkaariyhteisön ihmisiin. @_irenekit_ -tilin pitäjän mukaan kirjallisuudessa on vaaran paikkansa esimerkiksi ns. queer-syöttien (queer baiting) muodossa.

– Kirjoissa on vaaransa, huonosti kirjoitettuna ne toimivat ”klikkaussyöttinä” sateenkaariväelle, jotka janoavat realistisuutta ja representaatiota, esimerkiksi miksi sateenkaariväen edustajat tai muut vähemmistön edustajat ovat ne, jotka kuolevat ensimmäisinä? kysyy @_irenekit_ -tilin pitäjä.

Ruusuja omaääniselle kirjallisuudelle

Vastaajien mukaan representaation kannalta tärkeää on omaäänisyys (ownvoices). Tällä tarkoitetaan esimerkisi sateenkaarikirjallisuuden kohdalla sitä, että kirjailija itse kuuluu LHBTQIA-yhteisöön.

– Usein hyvä sateenkaarikirja on vähemmistön edustajan kirjoittama. Tällöin voi useimmiten luottaa siihen, että pahimmat ongelmat ja sudenkuopat, stereotypiat ja haitalliset narratiivit on onnistuttu välttämään, kertoo @mandilukee-tilin Mandi. @whatemiliaread-tilin Emilia lisää, että omaäänisyyden korostaminen tuo sateenkaarevalle kirjailijalle näkyvyyttä.

– Usein huonot sateenkaarikirjat ovat heteroiden kirjoittamia, ja vielä useammin valkoisten heteronaisten jotka kirjoittaa ja seksualisoi homomiehiä, kuvaa @bookishnanna-tilin Nanna.

Vaikka omaäänisyys on laajalti toivottua, vastaajat tiedostavat, ettei tämä vaatimus ole täysin ongelmaton tai aina edes turvallinen:

– Ownvoices-kirjallisuutta on usein kiva lukea, mutta se ei missään nimessä ole aina pätevä kriteeri, koska termi on vähän hankala esimerkiksi kaapissa olevien kirjailijoiden takia, selittävät @kirjojakaikkialla-tilin E ja S. Lisäksi he toteavat, että myös sateenkaarevat ihmiset voivat tuottaa ongelmallista representaatiota.

@mylovelybookstack-tilin Sara sanoo, että teosta lukiessa lukijalle ei saa tulla sellainen olo, että vain yhdenlainen henkilö ”saa” kuulua tiettyyn vähemmistöyhteisöön.

Representaatioiden moninaisuudessa enemmän on enemmän

Vaikka vastaajat pystyvät antamaan joitakin kriteerejä hyvälle sateenkaarikirjalle, monet huomauttavat, että hyvän sateenkaarikirjan kuvaaminen ei ole helppoa. @jayinbookland-tilin Julcsin mukaan erilaisilla representaatioilla on merkitystä, koska lukijatkin ovat erilaisia ja kaipaavat kirjoilta eri asioita.

@tyonaisenvaimo-tilin Janita muistuttaa, että vaikka toiveena olisikin ”onnellinen” kirjallisuus, poikkeuksena on esimerkiksi sellainen kirjallisuus, joka kuvaa maita, joissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet eivät ole Suomen tasolla.

– Oikein hyvä sateenkaareva kirja voi olla sekä surullinen ja realistinen tarina menneisyydestä, että utopistinen, jonka maailma kunnioittaa kaikkia ihmisiä taustasta riippumatta. Se voi olla iloinen, ja myös sellainen kirja, joka käsittelee sisäistä homofobiaa, sellainen, jossa HLBTIQA+ -identiteetti vain on eikä se ole juonen tärkeä asia, Julcsi kuvailee.

– Mitä enemmän erilaisia sateenkaarikirjoja löytyy, sitä paremmin jokainen lukija löytää itsellensä samaistuttavia tarinoita ja hahmoja, kertoo @sivukujalla-tilin Viivi. – Tarvitsemme kirjoja, joissa sivu- ja päähenkilöiden seksuaalisuus ja sukupuoli ovat pääosassa, vain mainintana sivulauseessa ja kaikkea siltä väliltä.

Vastaajat muistuttavat, että hyvän kirjan määritelmään kuuluu myös representaatioon liittymättömiä asioita. @lukutuulia-tilin Lauran mukaan on olemassa kirjoja, joiden vähemmistörepresentaatio on laaja, mutta kirja on muuten huonolaatuinen. Hyvä kirjallisuus on siis myös kaunokirjallisesti ansioitunutta.

Kaunokirjallisuus ei ole myöskään ole ainoa tärkeä sateenkaarikirjallisuuden laji. Esimerkiksi @woolsocksandbooks-tilin Silja kertoo, että sateenkaarihistorialliset tietokirjat ovat hänelle erityisen tärkeitä. @sikinsokinlukemista-tilin Ruut kaipaa myös historian uudelleenkirjoittamista.

– Hyvä sateenkaarikirja on ennen kaikkea itsessään kirjallisesti kiinnostava teos, tiivistää @lukemattomiin-tilin pitäjä.

Sateenkaarikirjallisuuden löytäminen on edelleen vaikeaa

Sateenkaarikirjoja on koko ajan enemmän, mutta niiden etsiminen silti puhututtaa vastaajia. Moni vastaaja toteaa lukevansa paljon englanniksi, koska monia teoksia ei käännetä lainkaan. Suomalaisessa kirjagramissa onkin tavallista nähdä postauksia englanninkielisistä kirjoista joko suomeksi tai englanniksi.

– Olisi mahtavaa jos sateenkaarevaa kirjallisuutta käännettäisiin enemmän, sanoo @lukemattomienkirjojenkerho-tilin Minna. – Kustantamot voisivat tarttua tähän, ettei aina tarvitsisi lähteä merta edemäs kalaan ja kahlata läpi jenkkiläisiä kirjatube-tilejä uuden luettavan toivossa.

Myös @whatemiliaread-tilin Emilia toivoo käännöksiä. Suomalainen sateenkaarikirjallisuus ei ole tehnyt häneen vaikutusta.

Pitipä kotimaisesta sateenkaarikirjallisuudesta tai ei, luettavaa on tällä hetkellä paljon enemmän englanniksi, ja juuri englanninkielinen kirjatube on yksi vastaajien monista tavoista etsiä uutta luettavaa. Erityisesti Bowties & Books -tili nousi esiin.

YouTuben lisäksi kirjojen etsimisessä apuna käytetään Goodreads-listoja, Twitteriä, kirjakauppojen ja kirjapalveluiden tekemiä listauksia, ystävien suosituksia, kirjailijoiden some-kanavia – ja totta kai kirjagramia. Muutama vastaaja mainitsee Queer Book Box -palvelun, yksi Tumblr’n ja sukupuolentutkimuksen opintojen kautta tulevat vinkit.

Myös Suomen kirjastojen nostoilla on merkitystä erityisesti suomenkielisen sateenkaarikirjallisuuden tapauksessa. @lukemattomiin-tilin pitäjä on ammatiltaan kirjastonhoitaja. Hän vinkkaa, että kirjoja kannattaa hakea verkkokirjastosta asiasanoja käyttäen.

Kehrääjä on aikaisemmin tehnyt jutun Suomen kirjastojen sateenkaarihyllyn konseptista. @sikinsokinlukemista-tilin Ruut on yksi monesta vastaajasta, joka kertoi käyttävänsä hyllyä sateenkaarevan lukemisen löytämiseen.

– Suomenkielistä sateenkaarikirjallisuutta voi hyvällä onnella bongailla kirjastojen sateenkaarihyllyistä, puoltaa @mandilukee-tilin Mandi. – Näissä on tosin se ongelma, ettei teoksia välttämättä erityisemmin suodateta ja spontaanisti hyllystä poimitut kirjat voivat osoittautua aikamoiseksi problemaattiseksi potaskaksi, Mandi jatkaa.

Ajatustensa jakamisen lisäksi pyysimme artikkelia varten haastateltuja kirjagrammaajia auttamaan sateenkaarinälkäisiä lukijoita siinä, mikä on hankalaa – löytämään uutta luettavaa. Koska suomenkielistä sateenkaarikirjallisuutta on selkeästi vähän, Kehrääjä päätti koota nimenomaan kotimaiset vinkit yhteen paikkaan. Kirjavinkkauspostauksen löydät alta tai tämän linkin kautta.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Kehrääjä (@kehraajalgbt) jakama julkaisu