Sateenkaarevuus kuuluu suomalaiseen kirjagramiin – millainen on Instagramin kirjayhteisö?

Kuvakaappaukset Instagramin kirjagram-tileiltä _irenekit_ ja tyonaisenvaimo, joiden pitäjiä on haastateltu juttua varten. Kuvankäsittely: Lyyra Virtanen.

Kirjagram muodostuu Instagram-tileistä, jotka toimivat lukupäiväkirjoina. Kehrääjä selvitti, millainen kirjagramin sateenkaareva puoli on. Artikkelisarjaa varten on haastateltu 21 sateenkaarevaa kirjagrammaajaa.

Artikkelisarjan toiseen tekstiin pääset tästä.

”Kirjagram on myös sateenkaarikirjagram”

Sateenkaarevan kirjagrammaajan tunnistaa hyvin postattavasta sisällöstä. Silloinkin kun postataan sateenkaarikirjallisuuden ulkopuolisesta teoksesta, näkökulmassa voi olla normatiivisuuden kritisoimista. Jos kirjagrammaaja on halunnut näyttää sateenkaarevuutensa, helpoiten hänet tunnistaa profiilikuvauksesta. Moni vastaaja on laittanut omaan profiilin sateenkaariemojin ja pistää emojin merkille myös muiden profiilissa. Sateenkaarevuus ei yleensä näy tilin nimessä, mutta esimerkiksi Janitan @tyonaisenvaimo-tilin nimi on sateenkaareva muunnos Minna Canthin Työmiehen vaimo -teoksen nimestä.

Vastaajat ovat enimmäkseen sitä mieltä, että sateenkaareva sisältö on sulautunut osaksi kirjagramia sen sijaan, että erikseen olisi olemassa ns. sateenkaarikirjagram. Monet vastaajat arvelevat, että yhteensulautuminen voi johtua siitä, että suomalainen kirjagram on pienempi kuin ulkomaalaiset vastineensa. Jakaantuminen ei ole mielekästä, vaan kaikenlaiset lukijat muodostavat yhden ison yhteisön. @lukemattomiin-tilin pitäjä kertoo, että harkitsi tilinsä rajaamista pelkästään sateenkaarikirjallisuuteen keskittyväksi.

– Hylkäsin kuitenkin ajatuksen, sillä en jaksa lähestyä kirjallisuutta vain yksi aihe edellä.

Kaikki vastaajat pitävät sateenkaarikirjallisuuden näkymistä tärkeänä. @_irenekit_-tilin pitäjä muistuttaa kuitenkin tuotteistamisesta: hän toteaa lukevansa esimerkiksi sateenkaarevia tietokirjoja samaan tapaan kuin mitä tahansa muuta aihetta käsitteleviä tietokirjoja.

– [Luen] ilman että tuotteistan itseni tai kirjagramini sateenkaarevalla kirjallisuudella, jolloin sateenkaarevuus olisi jotenkin identiteettini jatke, mainoslause jolla oikeuttaisin ja vahvistaisin olemassaoloni netin kaikelle kansalle.

Vastaajat kuvailevat kirjagramia hyvin avoimeksi, hyväksyväksi ja valveutuneeksi paikaksi. @merireads-tilin Merin mukaan useimmat kirjagrammaajat välittävät ihmisoikeuksista. @paperimato-tilin Eemil puoltaa: seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumattomatkin kirjagrammaajat ovat usein sateenkaarimyönteisiä. @sivukujalla-tilin Viivi kertoo, että tiliä pitää kolme eri henkilöä, eivätkä kaikki heistä kuulu HLBTIQA+-yhteisöön. Kaikkiaan kirjagram-yhteisö on moninaista.

– Kirjagram on myös sateenkaarikirjagram, Janita @tyonaisenvaimo-tililtä tiivistää.

Kirjagramin sateenkaarisisällöllä silti on erityinen merkityksensä:

– On aina mielenkiintoista kuulla muiden sateenkaari-ihmisten näkökulmia, ja varsinkin näitä teemoja käsittelevien kirjojen kohdalla luotan usein heidän arvioihinsa erityisen paljon, kertoo @mandilukee-tilin Mandi.

– On myös yllättävän ”hauskaa” valittaa yhdessä kököstä representaatiosta kirjoissa ja unelmoida paremmista kirjoista, kertoo @neuqesbooks-tilin pitäjä.

”On normaalia haluta nähdä itsensä kirjoissa”

Kirjagrammaajat ovat erilaisissa elämäntilanteissa ja vaiheissa myös sateenkaari-identiteettinsä suhteen. Monet vastaajista näkevät kirjagramin ja erityisesti sateenkaarikirjallisuuden identiteetin tukipilarina. @woolsocksandbooks-tilin Silja kertoo, että sateenkaarikirja voi herättää niin suuria tunteita, että niiden pukeminen kirja-arvion muotoon tuottaa vaikeuksia.

– Parhaimmillaan saan sateenkaarikirjoista sellaisen sanoilla vaikeasti kuvailtavan hyvän fiiliksen, missä yhdistyy hyväksymisen tunne, onni ja ilo, liikuttuneisuus ja vaikka mitä muuta, Silja kuvailee.

– Kirjallisuus on peili, jota vasten voi tarkastella ja tutkia omaa minuuttaan, kertoo @bibliofiilintunnustukset-tilin Saara. – Sateenkaarikirjallisuus on ollut ja on yhä löytöretki omaan identiteettiin ja seksuaalisuuteen. Kirjojen myötä olen oppinut tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteitani ja kokemuksiani.

@vanamonkukkka-tilin pitäjä kertoo, että oppi hyväksymään itsensä vasta kirjagramiin liittymisen jälkeen. Hän ei ole ainoa, jota kirjagram-yhteisö on auttanut:

– Edelleen välillä kamppailen itseni kanssa ja olenko tarpeeksi queer tai olenko tarpeeksi muunsukupuolinen. Kirjagramissa olen kuitenkin kohdannut ihmisiä, joilla on samanlaisia tuntemuksia kuin minulla ja sen kautta olen löytänyt niin hyväksyntää kuin tukea, kertoo @mylovelybookstack-tilin Sara.

Useat vastaajat kertovat, että omasta nuoruudesta puuttui sateenkaarikirjallisuus miltei tyystin. @lukemattomienkirjojenkerho-tilin Minna kertoo miettineensä nuorena, miksi esimerkiksi Neiti Etsivä -kirjojen päähenkilö ei voisi olla bi- tai panseksuaali. Nyt aikuisena hän lukee nuortenkirjoja ottaakseen takaisin teini-iän menetettyjä kokemuksia.

@kirppureads-tilin Kirppu toivoo, että olisi teininä saanut lukea erityisesti lesboista tai binaisista. Nyt hänkin lukee paljon nuortenkirjallisuutta.

– On ihana lukea teiniromansseista, joita kaipasin kirjoihin 15 vuotta sitten, Kirppu kertoo.

– Meitä kaikkia kannustetaan lukemaan ihmisistä, jotka eivät ole kuten me, mutta on myös normaalia haluta nähdä itsensä kirjoissa.