Näyttelyitä ja sateenkaaritarroja – Suomen kirjastojen sateenkaarihyllyt nostavat esiin LHBTQIA-kirjallisuutta
Kuvitus: Ida Alina Immonen
Monissa Suomen kirjastoissa on nykyään sateenkaarihyllyjä eli hyllyjä, joihin on koottu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää aineistoa. Asiakaspalaute on kirjastojen mukaan merkittävissä määrin positiivista. Kehrääjä selvitti, miten sateenkaarihyllyt kootaan.
Vuonna 2015 Kallion kirjasto lanseerasi sateenkaarihyllykonseptin. Yksinkertaisesti sateenkaarihyllyyn kerätään fiktiota ja faktaa liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
– Sateenkaaritoiminnan kuuluisi olla osa jokaisen kirjaston arkea, toteaa vuonna 2015 Kallion kirjastossa kirjastonjohtajana toiminut Kirsti Tuominen helmet.fi-sivuilla. Nykyään sateenkaarihyllyä sovelletaankin monissa Suomen kirjastoissa. Kehrääjä selvitti, miten tämä käytännössä tapahtuu Jyväskylän, Lappeenrannan, Tampereen ja Turun kirjastoissa.
Mitä sateenkaarikirjallisuus edes on?
Lähtökohtaisesti sateenkaarikirjallisuus on ilmeisen kuuloinen termi. Määrittely voi kuitenkin olla hankalaa. Onko sateenkaarikirjallisuudessa sateenkaaritematiikka? Vai riittääkö se, että hahmot ovat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen edustajia?
Määrittelyä ollaan pohdittu akateemisellakin tasolla. Esimerkiksi Lasse Kekin ja Kaisa Ilmosen toimittamassa teoksessa Pervot pidot – Homo-, lesbo- ja queer-näkökulmia kirjallisuudentutkimukseen (Like, 2004) käydään queer-kirjallisuuden määrittelyn vaikeuden historiaa, ja eri tutkimusnäkökulmat tuottavat vastausvaihtoehtojen rinnalla uusia määrittelyyn liittyviä kysymyksiä. Silti kirjallisuuteen ollaan pyritty luomaan queer-kaanonia ainakin 1970-luvulta saakka.
Lappeenrannan Sammonlahden kirjaston Minna Lattu vahvistaa, että teoksen määrittely sateenkaarikirjallisuuteen kuuluvaksi on joskus hankalaa.
– Käytämme pohtimisen apuna muiden kirjastojen määrittelyjä, nettisivuja ynnä muuta sellaista, Lattu kertoo.
Turun pääkirjaston Merja Lundén kertoo, että nuortenkirjallisuudessa kategorisointi on ”suht helppoa” laajan tarjonnan takia.
– Koko tiimi miettii asiaa, jos on hankalammin määriteltävissä oleva kirja. Laitamme vain yhden aihemerkin kirjaan, joten joskus pitää miettiä mikä aihe on kirjassa isoimmassa osassa: sateenkaari vai jännitys vai fantasia, Lundén tähdentää.
– Ongelmana on ollut myös vaihteleva ja moninainen asiasanoitus, kertovat Tampereen kaupunginkirjastojen Tuija Valli, Niina Salmenkangas ja Anni Aalto.
–Viime vuodesta lähtien Tampereella on kuitenkin alettu käyttää [suomalaisen sanastopalvelun] Finton määrittämää ’queer-kirjallisuus’-asiasanaa kaikessa sateenkaarikirjallisuudessa, joten uudempi kirjallisuus löytyy nyt hyvin kattavasti sen avulla.
Sateenkaarikirjat hyllyssä, tarroitettuna, verkossa
Kirjastoalan ammattilaisten ja asiakkaiden kirjastot.fi-sivun mukaan sateenkaarihylly edustaa erikoiskokoelmaa. Kun kirja kuuluu erikoiskokoelmaan, sitä ei voi varata. Sen sijaan kirjaa on tilattu kirjastoihin kaksoiskappaleet, joista yhdet ovat ns. tavallisissa hyllyissä ja normaalisti varattavissa. Toisin sanoen sateenkaarihyllyerikoiskokoelman on tarkoitus lisätä teoksen saatavuutta. Tällaisenaan sateenkaarikirjallisuuden esiin nostaminen ei toteudu kaikissa kirjastoissa.
– Käytännössä tällaisen erikoiskokoelman luominen ja ylläpito vaatisi paljon manuaalista työtä ja muistettavia asioita eri työvaiheissa. Tästä johtuen aineiston eri sijaintien ja hyllypaikkojen määrä on yleensäkin pyritty pitämään kirjastossa rajallisena, tilannetta avaa Tampereen kaupunginkirjastojen henkilökunta.
Erikoiskokoelman sijaan kirjanäyttelyt ovat yleisempi tapa toteuttaa sateenkaarihyllykonseptia. Yleensä näyttelystä huolehtiminen on koko henkilökunnan tehtävä, mutta jotkut kirjastot voivat valita vastuuhenkilön tehtävään.
– Minulla on päävastuu sateenkaarihyllystä, mutta muutkin voivat osallistua, kertoo Jyväskylän pääkirjaston Anna Kainulainen. – Täydennän näyttelyhyllyä, päivitän verkkonäyttelyä ja ylläpidän paperista sateenkaarikirjallisuuslistaa, jota voi selailla kirjastossa.
Kirjastossa asioidessa sateenkaariaineiston voi usein tunnistaa sateenkaaritarrasta kirjan selkämyksessä. Sateenkaarikirjallisuus voidaan huomioida myös verkkokirjaston haussa. Jyväskylän seudun Keski-Kirjastojen verkkokirjastossa on erikseen kaksi omaa sateenkaarinäyttelyä, ja Tampereen seudulla käytössä olevassa PIKI-verkkokirjastossa puolestaan käytetään tagia ”sateenkaarihylly”. Verkkokirjastotunnuksen omaavat asiakkaat voivat itse merkata aineistoa kuuluvaksi sateenkaarihylly-tagiin.
– Periaatteessa näillä tageilla merkittyjen joukosta voi löytyä myös muuta kuin sateenkaariaineistoa. Näyttäisi kuitenkin, että kyseenomaista tagia on käytetty verkkokirjastossa asianmukaisesti, Tampereen kirjastojen henkilökunta kertoo.
– ”Sateenkaarikirjallisuus” ei ole Finton mukaan asiasana, joten sitä ei valitettavasti tässä yhteydessä voida käyttää.
Jos asiakas hakee jotakin tiettyä sateenkaarivähemmistöä, hyvällä tuurilla haluamansa kirjan voi löytää asiasanahaulla. Tampereen kirjastolaiset mainitsevat esimerkiksi seuraavia asiasanoja: biseksuaalisuus, lesbot, homoseksuaalisuus, aseksuaalisuus, transihmiset, rakkaussuhde naiset.
Asiakkaat pääasiassa kiitelleet sateenkaarihyllyjä
Asiakkaat ovat kommunikoineet kirjastoille tyytyväisyytensä sateenkaarihyllykonseptin toteuttamisesta.
– Kun otimme käyttöön sateenkaarihyllyn ja mainostimme sitä Facebook-sivuillamme, meille tuli asiakkaita varta vasten kiittämään. Se tuntui hienolta! Silloin huomasimme että on tosi tärkeää nostaa esiin tätä kirjallisuutta, Minna Lattu Lappeenrannan Sammonlahden kirjastosta kertoo.
Anna Kainulainen kertoo, että negatiiviset palautteet Jyväskylän pääkirjaston sateenkaarihyllyä koskien ovat olleet vain yksittäisiä. Tampereella on vastaava tilanne.
– Vaikka negatiivista palautetta tulee vain vähän ja harvoin, se on valitettavasti usein voimakkaampaa ja näkyvämpää kuin positiivinen, Tampereen työntekijät kertovat.
Minna Lattu kertoo, että Sammonlahden kirjasto on saanut sateenkaarihyllystä ”pelkästään positiivista palautetta” ja tamperelaisetkin nostavat suullisen palautteen lisäksi ”hiljaisen positiivisen” palautteen: sateenkaarihyllyn aineistoa lainataan paljon.
Jyväskylässä lainaaminen vilkastui, kun hyllyä siirrettiin sivummalle.
– Moni haluaa perehtyä sateenkaariaineistoon kaikessa rauhassa, ja ilmeisesti joillain on yhä edelleen korkeampi kynnys tarttua sateenkaariaiheiseen kirjallisuuteen. Rohkeasti vain lukemaan! Anna Kainulainen kehottaa.
Helmet.fi-sivuston mukaan Kallion sateenkaarihyllyn yhteyteen on kiinnitetty sateenkaariaiheisia tapahtumia. Tampereella kirjaston isoin sateenkaaritapahtumakokonaisuus on ollut Metso goes Pride. Tapahtumassa oli vuonna 2019 kirja- ja elokuvaesittelyjä aikuisille, nuorille ja lapsille. Lapsille järjestettiin myös satutunti, jonka piti drag king Merkurius Riikinkukko os. Rednek. Myös Jyväskylän kirjastossa on ollut sateenkaariaiheisia tapahtumia tai luentoja.
– Enemmänkin voisi olla, Anna Kainulainen sanoo. – Ideat ja yhteistyöehdotukset ovat tervetulleita.