Työelämä yhä syrjivä sukupuolivähemmistöille kannustavuuden kasvusta huolimatta

Työelämä yhä syrjivä sukupuolivähemmistöille kannustavuuden kasvusta huolimatta

Kuvituskuva: The Gender Spectrum Collection

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan sukupuolivähemmistöjen kannustava kohtelu työpaikalla on kasvussa, mutta myös syrjintä on aiempaa yleisempää. Vuoden 2015 lakimuutos tasa-arvolaissa ei numeroiden valossa ole onnistunut hillitsemään sukupuolivähemmistöjen syrjintää työelämässä merkittävissä määrin.

Sukupuolivähemmistöjä ja sukupuolen moninaisuutta edustavat järjestöt julkaisivat tänään tutkimuksen, jonka mukaan kannustuksen määrä ja tuki olivat nousussa, mutta samoin olivat myös syrjinnän kokemukset, erityisesti työyhteisössä. Tutkimusta olivat mukana toteuttamassa Dreamwear Club DwC ry, Intersukupuolisten ihmisoikeudet Isio ry, Transfeminiinit ry, Translasten ja -nuorten perheet ry, Trans ry, Trasek ry sekä Seta ry:n sukupuolen moninaisuuden toimikunta.

Kyselyn vastaajien profiili muuttui merkittävästi kahden tarkastelujakson välillä. Vuoden 2016 tutkimuksessa transfeminiinejä oli vastaajista yli kolmasosa, kun vuonna 2020 luku oli vain 13,2%. Myös transmaskuliinien osuus vastaajista laski edellisestä, mutta merkittävästi vähemmän kuin transfeminiinien osalta. Kasvusta vastasivat binäärin ulkopuoliset vastaajat, joiden osuus kyselyyn vastanneista kohosi hieman alle puolesta, 43,9% vuonna 2016, yli kahteen kolmasosaan, 68,5% vuonna 2020. Lisäksi huomattavaa oli nuorten aikuisten osuuden kasvu, kun 25-49 vuotiaiden osuus kasvoi merkittävästi vuodesta 2016 ja yli 50-vuotiaiden osuus taas laski.

Vastaajista joka viides kertoi pitäneensä todellisen sukupuolensa salaisena työpaikalla ja olevansa varmoja siitä, että kukaan ulkopuolinen ei tiedä sitä. Noin joka kolmas kertoi omaavansa aavistuksen siitä, että työpaikalla joku tai jotkut tietäisivät vastaajan todellisen sukupuolen. Suurin osa, yli 40 prosenttia, kertoi olevansa varma siitä, että työpaikalla muut tietävät vastaajan todellisen sukupuolen. Vastaajista noin neljänneksellä oli ollut korjausprosessiin liittyviä sairaslomia ja hieman alle neljännes kertoi sukupuolen korjausprosessin olevan tiedossa työpaikalla.

Useat ihmiset ovat lakanneet juttelemasta, välttävät katsekontaktia, pysyvät etäämmällä.”

Kyselytutkimuksen vastaaja, Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen työelämässä 2015-2020

Vastaajista kaksi kolmesta ilmoitti olevansa vastaamisajankohtana mukana työelämässä. Työttömyys oli vastaajilla merkittävästi yleisempää kuin valtaväestöllä: vastaajista 16,4% ilmoitti olevansa työttömänä, kun yleinen työttömyysprosentti oli vastausajankohtana 7,6%. Työttömyysprosentti oli erityisen hälyttävä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla, joista työttömiksi itsensä ilmoittivat 23,2%, joka on lähes kaksinkertainen taso enemmistön työttömyysasteeseen, 14,3%, verrattuna. Työttömyys näyttää kuitenkin olevan laskussa, sillä vielä vuoden 2016 kyselyssä vastaajista 22,8% ilmoitti olevansa työttömänä, kun valtakunnallinen työttömyysprosentti liikkui 8 ja 9 prosentin välillä. Kyselyn tulosten perusteella kuilu sukupuolivähemmistöjen ja enemmistön työttömyysprosentin välillä on siis pienenemässä, mutta ero on yhä merkittävä.

Haastattelija epäili minun olevan naispuolisesta miespuoliseksi transitioitumassa ja toi sen myös julki asiakkaalle, minkä jälkeen en saanut paikkaa.”

Kyselytutkimuksen vastaaja, Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen työelämässä 2015-2020

Kyselyn tulosten mukaan sukupuolivähemmistöjen työllisyys keskittyi voimakkaasti työntekijätasolle. Vastaajista 69 prosentti oli työntekijäasemassa, kun taas ylempiä toimihenkilöitä, tutkijoita tai asiantuntijatehtävissä olevia oli vain 11% ja esihenkilöasemassa tai johtavissa tehtävissä vastaajista oli 4%. Yrittäjyys ei myöskään ollut vastaajien joukossa kovin yleistä, vain 2 % vastaajista kertoi olevansa yrittäjiä tai yrityksen omistajia.

”Mitä asiakkaatkin sanoo jos sä menisit, tollanen menis sinne.”

Kyselytutkimuksen vastaaja, Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen työelämässä 2015-2020

Oman arvionsa mukaan yli kolmasosa, 38,2%, kertoi tilanteensa parantuneen uuden tasa-arvolain muutoksen myötä, kun vain reilu 2 prosenttia koki tilanteensa heikentyneen. Vuonna 2015 uusittu tasa-arvolaki lisäsi kiellettyjen syrjintäperusteiden listalle sukupuoli-identiteetin sekä sukupuolen ilmaisun, joka selkeytti sukupuolivähemmistöjen suojeltua asemaa ja heihin kohdistuvan syrjinnän kieltoa. Kyselyn tulosten perusteella syrjintä näyttääkin vähentyneen, sillä vielä vuonna 2016 yli 12 prosenttia kertoi, että on olemassa selkeää näyttöä syrjinnästä työnhaussa, kun taas vuonna 2020 selkeää näyttöä oli enää 8,7 prosentilla. Vastaajista puolet, 50,3%, kertoikin vuoden 2020 kyselyssä etteivät olleet kokeneet syrjintää työtä hakiessaan, kun vuonna 2016 vastaava luku oli vain 40,7%. Syrjintä oli kuitenkin selkeästi sukupuolittunutta: vaikka oletetun syrjinnän esiintyvyys oli kaikissa ryhmissä suunnilleen yhtä yleistä, olivat syrjinnästä näyttöä omaavat tapahtumat rekrytoinnissa transfeminiineillä yli tuplasti yleisempiä kuin transmaskuliineilla tai muilla (18,5% vs. 7,1% vs. 7,5%).

Hämmentynyt kommentti ”Onko tuo vitsi?” parilta kollegalta.”

Kyselytutkimuksen vastaaja, Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen työelämässä 2015-2020

Työtoverien toimesta syrjintää ilmoitti kokeneensa lähes joka toinen niistä vastaajista, jotka olettivat sukupuolensa olevan tunnettu työpaikalla, 43,9%. Syrjinnän taso on pysynyt surullisen muuttumattomana lain päivittämisestä ja ajan kulumisesta riippumatta, sillä vuonna 2016 vastaava prosenttiosuus oli 43,2%. Joka neljäs vastaaja oli lisäksi kokenut identiteettiinsä tai taustaansa kohdistuvaa naljailua. Vuoteen 2016 verrattuna asiaton käytös ja syrjintä työpaikalla oli kasvanut lähes jokaisella mittarilla.

Esimies kielsi ”tr*nsuilemasta” työpaikalla.”

Kyselytutkimuksen vastaaja, Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen työelämässä 2015-2020. Sensuroitu toimituksessa.

Todellisen sukupuolensa salanneista henkilöistä yksi kertoi salanneensa sukupuolensa uudelleen, transition jälkeen, saadakseen töitä. Vastaajan mukaan niin sanotun ”kaapista tulon” jälkeen hän oli jäänyt työttömäksi vuosiksi, mutta vaihdettuaan nimensä takaisin miehen nimeksi hän sai välittömästi vakituisen työpaikan. Kyseisen vastaajan lisäksi monet muut vastaajat kertoivat salaamisen syyksi joko syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun taikka näiden pelon. Osalla pelko oli perusteltua, sillä he olivat todistaneet sukupuolivähemmistöihin kohdistuvia syrjiviä asenteita työyhteisössä. Eräs vastaaja kertoo, että kahvipöytäkeskusteluissa oli tullut ilmi työkavereiden näkemys siitä, että transsukupuoliset ovat sairaita. Toinen vastaaja taas kertoo, että työpaikalla jo seksuaalivähemmistöjä pidetään luonnottomina ja vieraina, joten hän epäili transsukupuolisuuden olevan tällä perusteella kova kolaus työkavereille. Todellisen sukupuolensa salaaminen oli voimakkaan alueellisesti jakautunut, salaaminen oli yleisintä syrjäseuduilla ja harvinaisinta pääkaupunkiseudulla.

Ihmiset olivat kiinnostuneita, ilahtuneita, kehuivat ”miehisiä” piirteitäni ja osa sanoi että heiltä voi pyytää apua tarvittaessa.”

Kyselytutkimuksen vastaaja, Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen työelämässä 2015-2020

Enemmistö vastaajista kuitenkin kertoo, että työyhteisö oli ottanut vastaan tiedon transtaustasta tai transidentiteetistä kannustaen. Kolmasosa vastaajista jopa kertoo, että tällainen toiminta olisi yleistä. Avoimissa vastauksissa vastaajat kertovat muun muassa onnitteluista uuden nimen johdosta, transition kuvaamista rohkeaksi, johdon esimerkillisyydestä, avun tarjoamisesta sekä jopa omatoimista vihjeiden tunnistamista ja sen perusteella käytöksen muuttamista siten, että kohteli vastaajaa jatkossa tämän oikean sukupuolen mukaan. Myös esihenkilöiden ja työnantajan antama positiivinen kohtelu oli kasvussa. Vuonna 2016 vain 29,6% oli kokenut kannustusta esihenkilöiden tai työnantajan toimesta, kun taas vuonna 2020 lähes puolet, 48%, ilmoitti saaneensa kannustusta.

Selvin tapaus oli, kun ensimmäisiä kertoja kävin työpaikalla naisten WC:ssä. Kollega seurasi perässä työhuoneeseeni sanoakseen, että hän onkin jo odottanut, koska vaihdan oikealle puolelle.”

Kyselytutkimuksen vastaaja, Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen työelämässä 2015-2020

Toimituksen huomautus: Artikkelin kirjoittaja on ollut tutkimuksen taustayhteisön luottamustehtävässä haastattelujen keräyshetkellä, mutta ei ole osallistunut kyselyn toteutukseen millään tavoin. Kirjoittajan luottamustehtävä on päättynyt kesällä 2021, joten raportti on laadittu tämän jälkeen.