Tutkimus: Enemmistö transsukupuolisista aikuisista tyytyväisempiä elämäänsä sukupuolenkorjausprosessin jälkeen

Kuva: Unsplash

Washington Postin ja KFF:n teettämän, transsukupuolisten aikuisten onnellisuutta ja elämänlaatua kartoittavan tutkimusten tulosten mukaan enemmistö kokee olevansa onnellisempia kuin ennen sukupuolenkorjausprosessiin hakeutumista. Enemmistö vastaajista kertoi myös kokeneensa lapsuuden – erityisesti kouluympäristön, ahdistavaksi ja turvattomuutta aiheuttaneeksi.

Washington Postin ja terveysjärjestö Kaiser Family Foundationin (KFF) teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa (78 %) sukupuolenkorjausprosessin läpikäyneistä aikuisista transihmisistä kokee itsensä onnellisemmaksi kuin ennen transprosessiin hakeutumista. Asiasta uutisoi aiemmin The Guardian.

Tutkimus toteutettiin esittämällä vastaajille yhteensä 500 lapsuutta, perhettä sekä eri elämänkokemuksia koskevaa kysymystä. Tutkimuksessa käytettiin satunaisotantoja. Vastaajista 62 % raportoi olevansa muunsukupuolisia ja 33 % binäärisiä transmiehiä ja -naisia. Tutkimus toteutettiin aikavälillä 10.11 – 1.12.2022.

Tulosten mukaan enemmistö transsukupuolisista aikuisista kokee olevansa enemmän tyytyväisiä elämäänsä kuin ennen sukupuolenkorjausprosessin läpikäymistä. Vastaajat sanoittivat kokemuksiaan muun muassa toteamalla, ettei “eläminen satuta enää”.

Tutkimuksessa toisaalta nousi esille myös se, että transsukupuoliset ihmiset kokevat cissukupuolisia ihmisiä useammin tyytymättömyyttä elämäänsä. Monet tutkimukseen osallistuneista huomauttivat, että tämä johtuu usein transihmisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Syrjinnän lisäksi vastaajat nimesivät elämänlaatua laskevaksi riskiksi muun muassa syrjinnän kohtaamisen pelon.

Tutkimustulosten mukaan enemmistö transihmisistä oli tietoisia transsukupuolisuudestaan ennen täysi-ikäistymistä – noin 34 % vastaajista kertoi olevansa tietoinen asiasta 11–17 vuoden ja 32 % alle 10 vuoden iässä. Lisäksi tulokset antavat osviittaa siitä, että transsukupuoliset aikuiset kokevat muita ihmisiä (19 %) useammin, ettei heillä ollut onnellista lapsuutta. Näin vastasi 46 % tutkimukseen osallistuneista. Suurin osa lapsuutensa onnettomaksi kokeneista ilmoitti myös, ettei heillä ole ollut lapsena ketään turvallista aikuista, jonka kanssa käsitellä vaikeitakin asioita luottamuksellisesti.

Syrjinnän pelkoa kuvailtiin jatkuvaksi stressiksi, joka vaikuttaa turvallisuudentunteeseen. Osa vastaajista raportoi kohdanneensa transvihamielistä suhtautumista muun muassa terveyspalveluita käyttäessään sekä työpaikallaan. Noin joka neljäs kertoi kohdanneensa myös fyysistä väkivaltaa, johon liittyi tekijän selkeä trans- tai homofobinen motiivi.