Translain uudistamista ajava esitys herätti hyvinkin kärkästä keskustelua eduskunnan täysistunnossa lokakuussa
Kuva: Hanne Salonen / Eduskunnan kuvapankki
Translakia käsiteltiin 4.10. eduskunnan täysistunnossa. Keskustelu poiki hyvinkin kärkästä sananvaihtoa siitä huolimatta, että salissa oli läsnä huomattavasti vähemmän kansanedustajia kuin aikaisemmin pidetyn ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun aikana. Esitystä puolustaneet edustajat vetosivat ihmisoikeuskysymyksiin, joihin pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaankin kirjattu sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien parantaminen kuuluu.
Eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin 4.10. esitystä translain uudistuksesta. Esitys annettiin eduskunnalle usean kuukauden viivästyksen jälkeen. Translain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa sukupuolivähemmistöön kuuluvien henkilöiden itsemääräämisoikeutta niin, että hakemus sukupuolen juridisesta vahvistamisesta perustuisi jatkossa hakijan omaan selvitykseen omasta sukupuolen kokemuksestaan. Translakiesitystä on ehditty myös kritisoida, sillä sen mukaan juridisen sukupuolen voi korjata jatkossakin ainoastaan täysi-ikäinen henkilö. Täysi-ikäisyysvaatimusta on kritisoinut muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitea.
Uudistettu translaki ei tulisi ottamaan kantaa lääketieteellisiin sukupuolenkorjaushoitoihin. Esitys translain uudistamisesta perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Uudistuksen yksi merkittävimpiä muutoksia tulee olemaan nykyisen, vuodelta 2002 peräisin olevan translain edellyttämä lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poisto. Lisäksi translain uudistus tuo mukanaan muutoksia yhteensä kahteentoista eri lakiin – kuten esimerkiksi äitiysavustuslakiin, rikoslakiin, kansaneläkelakiin, väestötietovirastojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettua lakia. Kehrääjä uutisoi tarkemmin translakiesitysen luovutuksesta eduskunnalle ja esityksen tarkemmasta sisällöstä syyskuussa.
Helsingin Sanomien mukaan läheskään kaikki Keskustan kansanedustajat eivät ole valmiita hyväksymään translain uudistusta. Esimerkiksi Keskustan kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Pekka Aittakumpu kertoo, että hänen näkemyksensä mukaan translakiesityksessä esiintyy useita ongelmia, jonka vuoksi hän ei voi äänestää uudistuksen puolesta. “En missään tapauksessa voi äänestää tämän puolesta. Minun mielestäni tämä kuuluu näihin kysymyksiin, joissa edustajilla pitää olla omantunnon vapaus”, Aittakumpu lausui. Omatunnon kysymyksillä tarkoitetaan poliittisessa päätöksenteossa asioita, joiden kohdalla kansanedustaja voi itse päättää, miten hän aikoo äänestää.
Aittakummun sanojen mukaan translakiesityksen merkittävin ongelmakohta on se, ettei jatkossa sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttäisi minkäänlaista lääketieteellistä arviointia. Lisäksi Aittakummun mielestä esityksen juridisen sukupuolen vahvistamiselle ehdottama kuukauden harkinta-aika on aivan liian lyhyt. “Puoli vuotta voisi olla aika hyvä aika. Meillähän esimerkiksi avioeroon liittyy puolen vuoden harkinta-aika, ja sukupuolen vaihtaminen on vähintään yhtä iso asia”, Aittakumpu esitti lisäämällä, että hän on huolissaan mahdollisista tilanteista, joissa ihminen voisi korjata juridista sukupuoltaan useammin kuin kerran elämänsä aikana – ilman päteväksi laskettavia perusteita.
Aittakummun lausunnon mukaan kaikki muutkaan hallituspuolue Keskustan edustajat eivät kannata käsiteltävää translakiesitystä sellaisenaan. “Uskon, että myös osa muista äänestää vastaan”, Aittakumpu esitti. STT on ollut yhteydessä 3.10. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalliaan selvittääkseen, mitä äänestymiskäyttäytymisestä on mahdollisesti sovittu ryhmässä. Kalliaa ei toistaiseksi tavoitettu kommentoimaan asiaa. Helsingin Sanomat kertoo, että myös hallituksesta löytyy translain uudistamista ajavan esityksen vastustajia.
Translakiesityksen tuonti lähetekeskusteluun poiki hyvinkin kärkästä sananvaihtoa eduskunnan täysistunnossa. Keskustelun aikana kuultiin muun muassa lukuisia välihuutoja siitäkin huolimatta, että istuntosali oli tyhjentynyt huomattavasti verrattuna siihen, kuinka paljon salissa oli läsnä edustajia aikaisemmin pidetyn ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun aikana. Lakiesitystä puolustaneet puheenvuorot korostivat ihmisoikeuskysymystä, joihin myös transihmisten elämän helpottaminen kuuluu.
“On sanomattakin selvää, että lakiesitys on parannus moniin nykyisen lainsäädännön ongelmiin, joista ihmisoikeussopimusten kansainväliset valvontaelimet ovat Suomea lukuisia kertoja huomauttaneet”, sanoi Vasemmiston kansanedustaja Veronika Honkasalo. Honkasalo muistuttaa, että lakiin jää vielä parannettavaa, sillä se koskee sellaisenaan toistaiseksi vain täysi-ikäisiä sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä. “Tutkimusten mukaan Suomessa transnuoret voivat huonosti ja heidän itsemurha-ajatuksensa ovat 2-6 kertaa yleisempiä muuhun väestöön verrattuna”, Honkasalo perusteli. Honkasalon lisäksi esitystä puolustivat muun muassa kansanedustajat Iiris Suomela Vihreistä ja Pihla Keto-Huovinen Kokoomuksesta.
“Kun sukupuolen juridinen vahvistaminen erotellaan lääketieteellisistä hoidoista, ei ole mitään syytä sille, miksi se rajattaisiin vain täysi-ikäisille”, Keto-Huovinen totesi. Keto-Huovinen mainitsi puheenvuoronsa aikana keskustelunsa translapsen vanhemman kanssa, joka kertoi kuinka väärä sukupuolimerkintä vaikuttaa lapsen jokapäiväiseen elämään. Keto-Huovinen vetosi puheenvuoronsa aikana myös tutkimuksiin, joiden mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen on todettu pienentävän korkeaa itsemurhariskiä ja parantavan psyykkistä hyvinvointia.
Esitystä vastustivat äänekkäimmin Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Yhtenä perusteluna vastustamiselle pidettiin muun muassa sitä, että teoriassa sukupuolimerkintää voisi muuttaa elämänsä aikana useammin kuin kerran. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayahin esittämän näkemyksen mukaan translain uudistus olisi suuri, periaatteellinen muutos, joka tyhjentäisi tasa-arvolain sen nykyisessä merkityksessä.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen esitti, että koska translain uudistuksen vaikutukset muihin lakeihin ovat niin laajoja, esityksestä pitäisi pyytää lausunto puolustusvaliokunnalta, hallintovaliokunnalta sekä sivistysvaliokunnalta. Vihreiden Suomela kritisoi Räsäsen esitystä huomauttamalla sen sisältävän viivytystaktiikan makua.
Suurta huomiota täysistunossa keräsi myös Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantasen puheenvuoro, jonka mukaan translain uudistaminen voisi aiheuttaa naisille turvattomuutta pukuhuoneissa ja muissa sukupuolitetuissa tiloissa. Rantanen mainitsi puheenvuoronsa aikana muun muassa sarjakuristaja Michael Penttilän sekä pedofiilit. Vaikeaselkoiseksi kuvailtu puheenvuoro ei vastannut kysymykseen, miten sen aikana esitetyt perustelut liittyvät juridisen sukupuolen vahvistamiseen – joka tarkoittaa käytännössä henkilötunnuksen loppuosan muuttamista vastaamaan vahvistettavaa sukupuolta.
