Teräsmiehen biseksuaali poika puhuttaa maailmalla
Kuva: DC Comics.
Sarjakuvakriitikko ja -bloggaaja Aasa Timonen pohtii uuden Teräsmiehen biseksuaalisuutta osana supersankarisarjakuvien sateenkaarirepresentaatiota.
11.10. vietettiin kansainvälistä kaapista tulon päivää (eng. National Coming Out Day). Amerikkalainen sarjakuvakustantamo DC Comics juhlisti tätä päivää paljastamalla, että marraskuun Superman: Son of Kal-El -lehden numerossa toisen sukupolven Teräsmies Jon Kent tulee kaapista biseksuaalina ja suutelee toimittaja Jay Nakamuraa. Tämä paljastus herätti laajaa huomiota, ja siitä uutisoivat muun muassa Reuters, Washington Post, CNN, Yle ja Helsingin Sanomat. Aiemmin elokuussa DC Comicsin toinen tunnettu supersankari Robin tuli kaapista biseksuaalina. Tämä ei kerännyt aivan yhtä paljon huomiota uutisissa, mutta Teräsmies onkin yhä maailman tunnetuin supersankari.
Ainakin yksi versio Teräsmiehestä on. Jon Kent on alkuperäisen Teräsmiehen Clark Kentin poika, ja aiemmin hänen tittelinsä oli Teräspoika. Tällä hetkellä Jon Kent on kolmas aktiivisesti toimiva Teräsmies-titteliä kantava hahmo. Clarkin ja Jonin lisäksi Kong Kenan on Super-Man, kiinalainen Teräsmies, ja sitten on vielä Conner Kent, joka on nykyinen ja entinen Teräspoika yhtä aikaa. Samaan tapaan yksi versio Robinista on biseksuaali; tässä tapauksessa kyse on Tim Drakesta, kolmannesta Robinista. Tim Draken titteli on tarkalleen Red Robin – Robinin titteli kuuluu Batmanin pojalle Damianille ja alkuperäinen Robin, Dick Grayson, on Nightwing. Selkeää ja helppoa.
Jon Kentin ja Tim Draken tapaiset hahmot ovat ymmärrettäviä pohjia, joiden kautta lisätä sateenkaarinäkyvyyttä DC:n kahden tunnetuimman supersankarin hahmogalleriassa. Iso kustantamo ei ole kovinkaan pian paljastamassa, että Teräsmies ja Batman olisivat homoja (vaikka varsinkin jälkimmäisen tapauksessa se voisi olla järkeenkäypää), koska pelko negatiivisesta palautteesta on liian suuri. Pelkkä Jon Kentin seksuaalisen suuntautumisen varmistaminen biseksuaaliksi herätti paljon kränää eri tahoilta. Sivuhahmot, kuten Jon, eivät niin sanotusti keikuta venettä kuitenkaan yhtä paljoa kuin isommat ja tunnetut sankarit. Sivuhahmojen näkyvyys on pienempi, ja ne, jotka haluavat lukea vain heteroseksuaalin Teräsmiehen edesottamuksista, voivat tehdä yhä niin Action Comicsin sivuilla.
Adaptaatiot ovat kompastelleet hiljaa tietään kohti parempaa representaatiota. Sarjakuvissa seksuaalivähemmistöihin kuuluvia supersankareita on ollut reilut kolmisenkymmentä vuotta, mutta alku oli karu. Ensimmäinen homoseksuaali supersankari DC Comicsin julkaisuissa oli surullisenkuuluisa Extraño, käytökseltään ja maneereiltaan hyvin vahvasti queer-koodattu latinosupersankari vuodelta 1988. Hänen seksuaalista suuntautumistaan ei ikinä sanottu ääneen lehdessä, mutta hänen stereotyyppinen imagonsa ja puheensa kertoivat tarpeeksi.
Tutkija Kara Kvaran kuvailee Extrañoa artikkelissaan SuperGay: Depictions of Homosexuality in Mainstream Superhero Comics (2014) seuraavasti: “Extraño embodied nearly every stereotype of a gay man. He was flamboyant and colorful, and he referred to himself in the third person, as ‘Auntie’…he never had a boyfriend.” Vapaasti käännettynä Kvaran kuvaa Extrañoa lähes jokaisen homomiehiä koskevan stereotypian ruumiillistumaksi – keimaileva ja värikäs Extraño viittasi itseensä kolmannessa persoonassa ”tätinä”. Hänellä ei kuitenkaan ollut Kvaranin mukaan poikaystävää. Extraño kuoli HIV-infektioon, jonka hän sai AIDS-vampyyri Hemo-Goblinilta. Lienee siis ilmiselvää, että olemme tulleet paljon eteenpäin sateenkaarirepresentaation suhteen supersankarisarjakuvissa, niin hitaalta kuin tämä kehitys joskus vaikuttaakin.
Extrañoon verrattuna Jon Kentin ja Tim Draken seksuaalinen suuntautuminen tuntuu paljon luonnollisemmalta. Jon on kansasilainen maalaispoika, joka etsii omaa paikkaansa Teräsmiehenä maailmassa, jossa tuolla nimellä on vahva merkitys. Tim on vanhempiensa menettämisen trauman kokenut teini, joka pallottelee supersankariuden, Batmanin oppien ja omien akateemisten pyrkimystensä kanssa. Jonin ja Timin biseksuaalisuus on osa heitä, mutta ei heidän koko olemuksensa.
Joskus on fiksumpaa lisätä representaatiota kertomalla uutta vanhoista hahmoista sen sijaan, että kehitettäisiin uusia hahmoja lähtökohdasta, jossa heidän seksuaali- tai sukupuoli-identiteettinsä on ainoa heitä kuvaava piirre. Representaation lisääminen näihin suosittuihin tarinoihin on kuitenkin aina hyvä asia. Jon ja Tim antavat uuden näkökulman sekä Teräsmiehen että Robinin tarinoihin, mikä synnyttää uusia tapoja kertoa näistä tunnetuista hahmoista.
Monien supersankaritarinoiden fantasia on sidottu samaistumiseen. Jon Kent on ehkä nopeampi kuin luoti ja voimakkaampi kuin höyryveturi, ja vaikka nämä eivät ole kovin samaistuttavia ominaisuuksia, on punastuminen söpön pojan takia erittäin samaistuttavaa monille lukijoille.