TEKin opiskelijatutkimus: Myös epäsuora syrjintä vaikuttaa kielteisesti varsinkin vähemmistöihin kuuluviin opiskelijoihin
Kuvituskuva: Philippe Bout/Unsplash
Tekniikan akateemiset järjestön, eli TEKin teettämän tutkimuksen mukaan lähes puolet sateenkaarevista tekniikan alan opiskelijoista pelkää tulevansa syrjityksi urallaan. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lisäksi asiatonta kohtelua ja häirintää kokevat kielivähemmistöön sekä uskonnolliseen ja rodullistettuun vähemmistöön kuuluvat opiskelijat. Vähemmistöryhmään kuulumisen lisäksi sukupuoli on merkittävä syrjinnän kokemuksiin vaikuttava tekijä – myös cisheteroenemmistöön kuuluvat naiset raportoivat kohdanneensa usein muun muassa misogyniaa ja seksismiä niin opiskelu- kuin työympäristössä.
Lähes puolet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista tekniikan alan opiskelijoista pelkää tulevansa syrjityksi urallaan. Tekniikan akateemiset TEKin teettämän tutkimuksen mukaan 46 % LHBTIQA+ -vähemmistöön kuuluvista opiskelijoista pelkää työelämässä ilmenevän syrjinnän vaikuttavan kielteisesti uraansa. Ero on merkittävä cisheteroenemmistöä edustavan verrokkiryhmän suhteen, sillä muista kuin sateenkaariyhteisöön kuuluvista vastaajista syrjintää pelkää yhteensä12 % vastaajista, 7% miehistä ja 22 % naisista.
TEKin vuoden 2021 tutkimukseen osallistui yhteensä 3 260 TEKin opiskelijajäsentä. Kyselyaineisto kerättiin syyskuussa. Vastausprosentti oli 18 ja vastaajista 9 % mainitsi kuuluvansa seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Vuosittain toteutettava, kaikille TEKin opiskelijajäsenille suunnatun opiskelijatutkimuksen tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista tietoa opiskelijoiden uraodotuksista, työssäkäynnistä sekä asennoitumisesta työelämään. Usein kyselyyn kuuluu jokin vaihtuva teema. Vuoden 2021 kyselyssä teemana oli opiskelijoiden kokema häirintä ja epäasiallinen kohtelu. Taustamuuttujana vastaajilta kysyttiin kuulumisesta eri vähemmistöihin.
Tutkimustuloksen mukaan 68 % LHBTIQA+ -yhteisöön kuuluvista opiskelijoista huolestuttaa lisäksi oma jaksaminen työelämässä. TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairohn mukaan tämä liittyy osittain vähemmistöstressiin – tekniikan alalla käsitys siitä, millainen henkilö sopii alalle ja kenen osaamista pidetään uskottavana, on tutkimuspäällikön sanojen mukaan kapea. ”Jos et mahdu muottiin, se aiheuttaa stressiä. Energiaa kuluu siihen, kun joutuu miettimään missä ja milloin on turvallista kertoa omasta vähemmistöstatuksestaan. Jos työyhteisössä voi olla oma itsensä ilman pelkoa syrjityksi tulemisesta, saman energian voi hyödyntää itse työhön”, Bairoh perustelee.
Vähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden kokemukset häirinnästä ja asiattomasta kohtelusta liittyvät muun muassa osaamisen vähättelyyn, asiattomiin kommentteihin, seksuaaliseen häirintään ja ulkopuolelle jättämiseen. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (28 %) lisäksi häirintää ja asiatonta kohtelua kokevat kielivähemmistöt (11 %) ja uskonnolliseen sekä rodullistettuun vähemmistöön (14 %) kuuluvat opiskelijat. Opiskelijat toivat vastauksissaan esille tilanteita, joissa on pilkattu huumorin tai muun toiminnan keinoin omaa viiteryhmää. Vastaajien mukaan tällaiset tilanteet aiheuttavat ahdistusta silloinkin, kun syrjintä ei kohdistu suoraan itseensä. Esimerkiksi epäsuorasta syrjinnästä vastaajat nostivat muun muassa rasistiseksi, misogyyniseksi ja muuten epämiellyttäväksi koetun sitsikulttuurin. Vähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden lisäksi sitsikulttuuria kritisoi moni enemmistöä edustavaan verrokkiryhmään kuuluva naisopiskelija.
Lähes joka neljäs (23 %) vastaajista raportoi kokeneensa epäasiallista kohtelua tai häirintää oman alan töissä. Uskonnollisen vähemmistöön kuuluvista 12 % ja kielivähemmistöön kuuluvista 17 % raportoi kokeneensa tällaista kohtelua – myöskin useammin kuin enemmistöön kuuluvat opiskelijat (11 %). Tutkimustuloksesta ilmeni, että rodullistetun vähemmistön kohdalla syrjintää ja häirintää esiintyi huomattavasti useammin työ- kuin opiskeluelämässä. Opintojensa aikana 14 % rodullistettuun vähemmistöön kuuluvista koki epäasiallista kohtelua tai häirintää ja vastaavasti työelämänsä aikana joka neljäs (25 %). On syytä ottaa huomioon, että työelämää koskevaan häirintäkysymykseen vastasivat vain opintoaikanaan oman alansa töihin työllistyneet opiskelijat. Tämä tarkoittaa sitä, että rekrytointiprosessiin liittyvät syrjintätapaukset jäävät enemmän tai vähemmän piiloon. Rekrytointisyrjintää ovat muun muassa tilanteet, joissa työnhakija ei onnistu saamaan töitä nimensä takia työkokemuksestaan ja koulutuksestaan huolimatta. Työnhakijan nimeen perustuvaa rekrytointisyrjintää on tutkinut Suomessa muun muassa Akhlaq Ahmad.
TEKin tutkimuksen perusteella voidaan pitää selvänä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja häirintä on hälyttävän yleistä niin opiskeluelämässä kuin oman alan työtehtävissä. Yksi mahdollinen selitys opintoaikaisten häirintäkokemusten yleisyydelle on se, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat opiskelijat ovat harvemmin tuoneet avoimesti esiin identiteettiään työelämässä. Euroopan ihmisoikeusvirasto FRA:n toteuttaman laajan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevan selvityksen tuloksesta ilmenee, että suuri osa suomalaisista LHBTIQA+ -yhteisöön kuuluvista ihmisistä on korkeintaan osittain avoimista identiteetistään työpaikallaan. Aineistosta ei ole kuitenkaan syytä vetää johtopäätöstä, jonka mukaan opiskeluelämässä olisi sellaisenaan helpompaa olla sateenkaarivähemmistöön kuuluva henkilö kuin työelämässä. Tutkimustuloksista ilmenee nimittäin myös se, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat huomattavaa kuormitusta mikäli ympäristöä ei koeta turvalliseksi paikaksi olla avoimesti oma itsensä.
TEK toimii tänä vuonna jälleen Helsinki Priden virallisena yhteistyökumppanina. ”Me TEKissä haluamme olla tekemässä kaikille parempaa työelämää. Tiedämme, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla on enemmän ongelmia urallaan, joita ei ratkaise vain aika. Tästä syystä olemme jo kolmantena vuotena mukana Helsinki Pridessa tuomassa esiin tekkiläisten äänen kestävämmän työelämän luomiseksi”, sanoo TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela tiedotteessa.
Oppilaitoksissa esiintyvä, erityisesti vähemmistöihin kohdistuva asiattomaksi koettu kohtelu ja syrjintä on valitettavan yleinen ilmiö myös toisen asteen oppilaitoksissa, kuten muun muassa ammattikoulutuksessa. Kehrääjä uutisoi hiljattain tuoreesta Amisbarometrin tutkimustuloksesta.