Tuore Amisbarometrin tulos kertoo sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten muita korkeammasta opintojen keskeyttämisriskistä

Tuore Amisbarometrin tulos kertoo sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten muita korkeammasta opintojen keskeyttämisriskistä

Kuva: Unsplash/Green Chameleon

Amisbarometrin tuoreen tuloksen mukaan sukupuolivähemmistöön kuuluville opiskelijoille kasautuu muita useammin opintojen keskeyttämisriskiä kasvattavia tekijöitä. Tuloksen mukaan joka viides Amisbarometriin vastannut sukupuolivähemmistöön kuuluva opiskelija on harkinnut opintojensa keskeyttämistä tai opiskelupaikan vaihtoa. Sukupuolivähemmistöön kuuluvat opiskelijat kokevat lisäksi muita useammin turvattomuutta opiskeluympäristössään.

Tuoreen Amisbarometrin tuloksen mukaan joka viides sukupuolivähemmistöön kuuluva vastaaja oli harkinnut opiskelupaikan vaihtoa tai opintojensa keskeyttämistä. Uutisesta kirjoitti aiemmin Helsingin Sanomat.

Amisbarometri on tieteellisesti toteutettu kokonaisotantaan perustuva, kahden vuoden välein toteutettava kysely, jonka avulla tuotetaan luotettavaa ja monipuolista dataa ammattikoululaisten arjesta, elämästä, tulevaisuudennäkymistä ja ammatillisen koulutuksen laadusta Suomessa. Tutkimuksen rahoituksesta vastaavat Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Osuuskunta Tradeka. Ensimmäinen Amisbarometri toteutettiin vuonna 2015.

Viimeisimmästä Amisbarometrista ilmenee, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat opiskelijat kokevat oppilaitokset turvattomiksi. Myös rasismin, kiusaamisen, häirinnän ja muunlaisen syrjinnän kokemukset korostuvat sukupuolivähemmistöön kuuluvien opiskelijoiden vastauksissa muita opiskelijoita yleisemmin. Amisbarometrin mukaan 6 % kaikenikäisistä miehistä ja naisista oli harkinnut opintojensa keskeyttämistä tai opiskelupaikan vaihtoa. Alle 20-vuotiaista naisista tätä oli pohtinut 9 %. Opintojen keskeyttämisriski on selvästi suurempi sukupuolivähemmistöön kuuluvilla.

”Sukupuolivähemmistöjen altistuminen keskeyttämisriskiä pahentaville tekijöille vaikuttaa huolestuttavan suurelta”, Amisbarometrissa sanotaan. Yleiset syyt opintojen keskeyttämiseen tai sen harkitsemiseen liittyvät opetuksen laatuun ja alan tai opiskelun kiinnostavuuteen. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien vastaajien vastauksissa opintojen keskeyttämisen harkitsemiseen liittyvät sen sijaan rasismi, syrjintä, häirintä ja kiusaaminen. Barometrissa todetaan, että vain 35 % muuta kuin mies- ja naissukupuolta olevat sekä he, ketkä eivät halunneet kertoa sukupuoltaan kyselyssä, kokevat olonsa täysin turvalliseksi opiskeluympäristössään. Cissukupuolisista alle 20-vuotiaista miehistä 64 % ja naisista 54 % kokivat opiskeluympäristönsä turvalliseksi.

Amisbarometrin kyselyyn osallistui aikavälillä marraskuu-maaliskuu 2021–2022 lähes 14 460 toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Enemmistö kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli jossain määrin tyytyväisiä etäopetuksessa saadun tuen määrään koronapandemian aikana. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista 59 % ja pidemmällä olevista 94 % oli tehnyt etäopintoja pandemian aikana. Tuen tarve etäopinnoissa oli suurempi niillä opiskelijoilla, jotka olivat opiskelleet yli vuoden ajan. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista 10 % ja pidemmällä olevista 15 % koki, etteivät he saaneet tarpeeksi tarvitsemaansa tukea oppilaitokseltaan.

Amisbarometrissa kartoitettiin lisäksi opiskelijoiden kokemuksia muun muassa taloudellisesta tilanteesta. Tulosten mukaan nuorten taloudellinen tilanne oli kohentunut vuoden 2019 Amisbarometriin verrattuna. Nuorimmassa, alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä 8 % vastaajista koki taloudellisen tilanteensa huonoksi. Yli 20-vuotiaiden opiskelijoiden ikäryhmän kohdalla luku oli 17 %.

Barometrista ilmenee, että taloudellisen tilanteensa hyväksi kokevat opiskelijat asuvat muita useammin vanhempien tai muun huoltajan kanssa. Vanhempien tai muun huoltajan kanssa asuvista 57 % alle 20-vuotiaista vastaajista koki, että rahat olivat riittäneet hyvin viimeisen puolen vuoden aikana. Osuus on toisaalta pienentynyt muutamalla prosenttiyksiköllä vuoden 2019 Amisbarometriin verrattuna.

Kirjoittaja