Spirit Day tarvitaan myös Suomeen

Spirit Day tarvitaan myös Suomeen

Kuvituskuva: GLAAD

Kaksinumeroiseen ikään pääsevä Spirit Day nostaa esiin LHBTIQA+ -nuorten kokemaa kiusaamista ja syrjintää. Vuodesta 2010 alkaen vietetty teemapäivä järjestettiin alunperin muistopäivänä niille sateenkaarinuorille, jotka olivat pienen ajan sisällä tehneet itsemurhan kohtaamansa kiusaamisen ja syrjinnän seurauksena.

Spirit Day saa nimensä sateenkaarilipun alimmasta väristä, violetista, joka sateenkaarilipun suunnittelija Gilbert Bakerin mukaan symboloi yhteisön yhteishenkeä (eng. Spirit). Alkuperäisessä lipussa violetti raita oli kahdeksas ja sitä edelsivät pinkki, punainen, oranssi, keltainen, vihreä, turkoosi ja indigo, joilla jokaisella oli oma merkityksensä. Väreistä pinkistä, joka kuvasi seksiä, on luovuttu ja turkoosi, joka kuvasi magiaa ja taidetta, sekä indigo, joka kuvasi rauhallisuutta, on korvattu sinisellä, mutta violetti väri on yhä edustettuna modernissa sateenkaarilipussa.

Vuonna 2010 kanadalainen teini Brittany McMillan järjesti ensimmäisen Spirit Dayn vastauksena sille, että lyhyen ajan sisällä useat sateenkaarinuoret olivat tehneet itsemurhan kiusaamisen seurauksena ja itsemurhat olivat saaneet osakseen suurta huomiota. Spirit Dayn tarkoitus oli taistella anti-LHBTIQA+ kiusaamista ja syrjintää vastaan ja kasvattaa tietoisuutta sateenkaarinuorten asemasta koulussa ja laajemmassa yhteiskunnassa. Yhdysvaltalainen LHBTIQA+ -järjestö GLAAD on ottanut Spirit Dayn järjestämis- ja koordinointivastuun itselleen ja pyytää kaikkia pukeutumaan violettiin päivän ajaksi. Violetti väri toimii sekä näkyvänä tuenilmaisuna LHBTIQA+ -nuorille että kunnianosoituksena niiden sateenkaarinuorten muistolle, jotka ovat tehneet itsemurhan kiusaamisen tai syrjinnän seurauksena.

Suomessa Spirit Day ei ole vielä vakiintunut LHBTIQA+ -yhteisön merkkipäiväksi, mutta tämä ei tarkoita etteikö sille olisi tilausta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan homo- ja biseksuaalinuoret kokivat toisella asteella huomattavasti enemmän syrjintää kuin heterot ikätoverinsa. Erityisesti homo- ja biseksuaaliset pojat kokivat syrjintää ja koulukiusaamista erittäin paljon enemmän kiusaamista kuin heteropojat. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa olevia heteropoikia oli kyselyssä 1%, kun taas sateenkaaripojilla vastaava luku oli 7%. Sama tilasto toistui kotioloissa, joissa sateenkaaripojat kokivat huomattavasti enemmän sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa vanhempiensa toimesta.

Yllä kuvaillussa tutkimuksessa ei tutkittu sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten asemaa, mutta 2019 julkaistussa kouluterveyskyselyssä heidät oli sisällytetty tutkimukseen. Tulosten perusteella sukupuolivähemmistöön kuuluvat nuoret olivat kokeneet seksuaalivähemmistöön kuuluvien nuorten tavoin huomattavasti cisheteroa enemmistöä edustavia nuoria enemmän seksuaalista ahdistelua ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret olivat jopa seksuaalivähemmistöihin kuuluvia nuoria useammin koulukiusattuina vähintään kerran viikossa. Vuoden 2017 tulokset toistuivat myös 2019, kun kotioloja kartoittavissa kysymyksissä huomattavasti useampi seksuaalivähemmistöön kuuluva nuori oli kokenut vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten toimesta sekä henkistä että fyystistä väkivaltaa kuin cisheteroon enemmistöön kuuluvat nuoret. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla tilanne oli vieläkin heikompi.

Sateenkaarinuorten kokema kiusaaminen ja syrjintä ilmenee samankaltaisena vuodesta toiseen järjestettävissä kyselyissä, joten ongelma on systemaattinen eikä se näytä parantuvan omatoimisesti tietoisuuden lisääntyessä. Ongelmaan on puututtava näkyvästi ja voimalla, eikä sitä voi jättää vain virallisten tahojen vastuulle. Tästä syystä ehkä Suomessakin olisi syytä alkaa viettää Spirit Dayn kaltaista tapahtumaa, jota voitaisiin kutsua vaikkapa Yhteisöllisyyspäiväksi tai Violetiksi Päiväksi, jolloin sekä yhteisömme että meitä tukevat tahot pukeutuvat violettiin ja ilmaisevat sateenkaarinuorille, että he eivät ole yksin ja että maailmassa on ihmisiä, jotka sekä ymmärtävät että välittävät.

Se viesti on oman merkkipäivänsä arvoinen.

Kirjoittaja