Setan puheenjohtajan mukaan apinarokon leimaaminen “homomiesten taudiksi” voi lisätä syrjintää ja nostaa kynnystä hakeutua hoitoon

Setan puheenjohtajan mukaan apinarokon leimaaminen “homomiesten taudiksi” voi lisätä syrjintää ja nostaa kynnystä hakeutua hoitoon

Kuva: Unsplash

Julkisessa keskustelussa esiintyvät väitteet apinarokosta “homojen tautina” voivat lisätä erityisesti homomiesten syrjintää ja heihin liittyviä ennakkoluuloja. Syrjintä ja ennakkoluulot kasvattavat sairastuneiden kynnystä hakeutua hoitoon, sanoo Setan puheenjohtaja Sakris Kupila. Kupila muistuttaa ettei apinarokosta tulisi puhua yksiselitteisesti seksitautina, sillä tauti tarttuu myös pisaratartunnan ja ihokontaktin kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan apinarokko ei tartu herkästi ihmiseltä toiselle.

Seta on huolissaan apinarokkoa käsittelevästä julkisesta keskustelusta. Keskustelu on Setan puheenjohtaja Sakris Kupilan mukaan ongelmallista muun muassa siksi, koska puhe apinarokosta ”homojen tautina” voi lisätä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintää ja ennakkoluuloja sekä nostaa tautiin sairastuneiden ihmisten kynnystä hakeutua hoitoon.

Kupila muistuttaa, että esimerkiksi seksuaalivähemmistöön kuuluvat saattavat jo valmiiksi vältellä terveyspalveluihin hakeutumista syrjinnän pelon takia. “Vaarana on se, että ihmiset eivät tajua, että kuka tahansa voi sen saada. Tai sitten se, että stigma kasvaa vielä enemmän esimerkiksi miesten kanssa seksiä harrastavia miehiä kohtaan”, Kupila sanoo Ylelle. Yle haastatteli jutussaan apinarokon sairastanutta Jannea, joka kertoo salanneensa sairastumisensa, koska ei halunnut kokea mahdollista homofobista syrjintää työpaikallaan.

Jannen mukaan apinarokolla on tällä hetkellä vahva stigma – tauti mielletään “homojen vaivaksi”, vaikka siihen voi sairastua kuka tahansa seksuaalisuudestaan riippumatta. Lisäksi Janne nostaa esille sen, että apinarokkoon liittyvässä julkisessa keskustelussa on hänen mukaan nähtävissä yhtäläisyyksiä HIV -epidemiaan, jonka varjolla lietsottiin pitkään pelkoa ja vihaa varsinkin homomiehiä kohtaan. Haastateltavan nimi on muutettu Ylen jutussa aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo apinarokon olevan apinarokkoviruksen aiheuttama infektiotauti. Apinarokkovirus on sukua rokotteilla sukupuuttoon hävitetylle, isorokkoa aiheuttavalle isorokkovirukselle. Apinarokko on zoonoosi, eli ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti, jonka takia se ei tartu helposti ihmiseltä toiselle. Apinarokkotartunnan voi saada ihmiseltä varsinkin suorassa kontaktissa sairastuneen henkilön ihomuutoksiin sekä pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä, kasvokkaisessa lähikontaktissa. Tartunta on mahdollinen myös esimerkiksi ruumiineritteiden ja vuodevaatteiden välityksellä.

Apinarokon oireet muistuttavat isorokon oireita – joskin tauti on isorokkoa lievempi, eikä ole yhtä herkästi tarttuva. Apinarokon oireet kestävät tyypillisesti 2-4 viikkoa ja tauti paranee yleensä itsestään. Vakavat taudinkuvat ovat yleisempiä henkilöillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi. Apinarokkoa hoidetaan oireenmukaisesti. Koska apinarokkovirus on läheistä sukua isorokkovirukselle, isorokkorokote suojaa THL:n mukaan todennäköisesti myös apinarokolta. Tartuntariskiä voi vähentää muistamalla hyvä käsi- ja yskimishygienia.

Apinarokon oirena on yleistynyt tai paikallinen punoittava, rakkulainen tai näppyläinen ihottuma. Lisäksi samanaikaisina oireina voi esiintyä imusolmukkeiden suurenemista, päänsärkyä, väsymystä ja/tai kuumetta. Riski sairastumiselle on suurempi, jos henkilöllä on edeltävän kolmen viikon aikana ollut kontaktia apinarokkoon sairastuneen henkilöön tai hän on matkustanut alueella, jossa apinarokkoa esiintyy. Riski tartunnalle voi olla suurempi, jos henkilöllä on useampia seksikumppaneita.

THL muistuttaa, että mikäli epäilee sairastuneensa apinarokkoon, on tärkeää ilmoittaa epäilystä ensin puhelimitse ennen terveydenhuoltoyksikköön hakeutumista – näin voidaan välttää suojaamattomat kontaktit henkilökunnan ja potilaan välillä sekä varmistaa, että potilaalle voidaan järjestää ajoissa soveltuva tila esimerkiksi päivystyksestä tutkimusten ajaksi.

Setan puheenjohtaja Kupila lisää, että vaikkei apinarokosta tulisi puhua yksiselitteisesti seksitautina, tietoa taudista on tärkeää suunnata miehille, joilla on seksiä miesten kanssa. Tämä onnistuu Kupilan mukaan parhaiten siten, ettei lietsota julkisessa keskustelussa ja mediassa uhkakuvia, vaan panostetaan asialliseen faktatietoon. “Apinarokko on ihan tavallinen tartuntatauti, joka on jo monen kymmenen vuoden aikana ollut olemassa erilaisissa yhteisöissä. Nyt vain sattuu olemaan, että on huomattu sen tarttuvan tietyllä tavalla”, Kupila sanoo.