Ruotsin käytännöt transnuorten kohtelussa haastetaan – transnuori vaatii korkeimmassa oikeudessa yhdenvertaista kohtelua

Kuvituskuva: Minesh Patel

Teini-ikä on harvoin se ikä, jolloin haluaa erottua joukosta erilaisena. Transnuorilla kuitenkin tätä tapahtuu usein, heidän tahdostaan riippumatta, sillä heidät erotellaan cis-sukupuolisista oman sukupuolensa edustajista kolmansiin, ”trans-” tai ”sukupuolineutraaleihin” tiloihin, alleviivaten heidän olevan ”erilaisia”. Tätä erottelua käsitellään Ruotsissa seuraavaksi korkeimmassa oikeudessa.

Ruotsissa on käynnissä oikeustaistelu siitä, onko transnuori oikeutettu yhdenvertaiseen kohteluun muiden nuorten kanssa. Nuori Maja on haastanut Tukholman kaupungin oikeuteen, sillä se ei ole puuttunut koulun syrjivään käytäntöön, jossa Maja pakotetaan käyttämään erillistä pukuhuonetta sen sijaan, että hän saisi vaihtaa vaatteensa muiden tyttöjen kanssa samassa tilassa. Majan luokkakavereille tämä sopisi, mutta koulu ei tähän suostu.

Lasten oikeuksista vastaava, Suomen lapsiasiainvaltuutettuun rinnastuva Barnrättsbyrån tukee Majan oikeustaistoa, kuten tukee myös syrjinnän vastaisesta työstä vastaavan viraston Östergötlandin osasto. Joulukuussa 2019 alempi oikeusaste tuomitsi asiassa Tukholman kaupungin hyväksi, josta johtuen Maja on kannellut tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. Oikeuksiensa puolesta taisteleminen ei kuitenkaan ole ilmaista, joten Majalle on perustettu joukkorahoituskampanja oikeudenkäyntikulujen kattamista varten.

”Emme ole kuitenkaan nähneet toimia” – perhe taistelee ilman viranomaisten tai LHBTIQA+ -järjestöjen tukea

Kehrääjä otti yhteyttä Majan vanhempiin kysyäkseen tarkentavia kysymyksiä heidän näkemyksistään sekä heidän tuntojaan siitä, miltä edessä oleva oikeudenkäyntiprosessi vaikuttaa.

Tasa-arvovaltuutetun toimisto, Diskriminerings ombudsmannen (DO), on luopunut Majan asian edistämisestä. Minkä perustelun DO antoi ratkaisulleen?

– Ruotsissa tasa-arvovaltuutettu harvoin vie asioita oikeuteen. Tämä on yleisesti tiedossa oleva sekä myös virallisesti vahvistettu viranomaisen kanta. Meille ei annettu mitään perusteluja [päätökselle]. Heidän vastauksensa oli geneerinen, suurin piirtein muotoa ”kiitos kantelustanne. DO on päättänyt, että tätä asiaa ei selvitetä enempää. Tästä huolimatta kantelunne on tärkeää työmme vuoksi”, Majan vanhempi toteaa Kehrääjälle sähköpostitse.

– Kuten kirjoitimme Facebook-tapahtumassamme sekä GoFundMessa, me epäilemme että syitä toimettomuudelle on useita. Yksi syistä on se, että DOlla on hyvin vähän kompetenssia trans-aiheissa. He myös uskovat, että kyseessä on kantelu joka ei aiheena kosketa kovin montaa translasta, he uskovat, että translasten päähuolenaiheena on kolmannen, ”sukupuolineutraalin pukuhuoneen” vaihtoehdon tarjoaminen. Koulu on perustellut päätöstään [pakottaa Maja erilliseen pukuhuoneeseen] mahdollisella ristiriidalla cislasten ja uskonnollisten lasten oikeuksien kanssa, joten on mahdollista, että DO näkee asian samoin. Kuitenkin meidän näkökulmastamme ristiriita uskonnollisten oikeuksien kanssa on vain potentiaalinen ja meidän sekä Majan näkökulmasta puhtaasti pelkoa ja tyhjiä argumentteja sekulaarisen koulujärjestelmän toimesta, vanhempi tarkentaa.

Ruotsissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavista järjestöistä suurin on RFSL. Tukeeko RFSL teitä jotenkin tai teettekö yhteistyötä jollakin tasolla?

–  Aluksi, vuonna 2017, otimme yhteyttä RFSLn kertoaksemme heille tapauksesta, jolloin he kertoivat etteivät he voi tehdä mitään. Oikeuden päätöksen jälkeen he ovat ottaneet meihin uudelleen yhteyttä kertoakseen, että he keskustelevat siitä, miten he voisivat tukea Majaa. Emme ole kuitenkaan nähneet mitään toimia vielä, mutta toivomme näkevämme niitä tulevaisuudessa, vanhempi huokaa.

Millaista tukea, taloudellisen tuen lisäksi, toivotte kansainväliseltä transyhteisöltä sekä LHBTIQA+ -yhteisöltä laajemmin?

– Majalle tärkeä asia on yleisen tiedon levittäminen siitä, että kaikki translapset eivät halua mennä erillisiin ”trans” pukukoppeihin. Maja ei ole ”sukupuolineutraali”, vaan haluaa tulla hyväksytyksi ja kohdelluksi samoin kuten kaikki muutkin tytöt. Hän ei näe itseään transaktivistina, hän on vain 13-vuotias tyttö joka haluaa perustavanlaatuiset oikeutensa sekä olla samanlainen kuin kaikki muutkin. Me, hänen vanhempinaan, näemme miten tuki ja tunnustus trans- ja LGBTQ+ -yhteisöiltä antaa hänelle voimaa ja kohentaa hänen itsetuntoaan. Huomaamme myös sen, miten tuki (ei-LGBTQ+) liittolaisilta antaa hänelle voimaa. Tahdomme ihmisten toimivan ja taistelevan transihmisten oikeuksien puolesta, vanhempi linjaa.

Oikeustaisto on ensimmäinen laatuaan, asianajaja pitää näkymiä optimistisina

Majan tapaus on Ruotsissa ensimmäinen laatuaan, mutta ei ennenkuulumaton globaalilla tasolla. Translasten ja -nuorten taistelu siitä, että he saavat samaa kohtelua kuin cis-ikätoverinsa käydään pitkin maailmaa, myös Suomessa. Majaa oikeustaistossa edustaa asianajaja Silas Aliki asianajotoimisto Folkets Juristbyråsta, joka erikoistuu LHBTIQA+ -ihmisten oikeuksien puolustamiseen. Tavoitimme Alikin sähköpostitse ja kysyimme hänen näkemyksiään oikeusprosessista sekä Ruotsin yleisestä tilanteesta.

Miten Majan asian kaltaiset oikeustaistot ovat historiassa päättyneet? Miten odotatte korkeimman oikeuden tuomitsevan aiheessa?

– Tämä on ensimmäinen tämän tyyppinen asia, joka ratkaistaan oikeusjärjestelmässä Ruotsissa. Omasta perspektiivistäni katson sen olevan selvää, että [Majaa] on syrjitty hänen sukupuoli-identiteettinsä perusteella. Alkuperäinen tuomio on heikko, joka on yleistä transaiheisissa oikeusprosesseissa – monet oikeudet sekä viranomaiset joiden kanssa työskentelen eivät tiedä miten käsitellä esillä olevia ongelmia lain näkökulmasta. Tästä syystä olen hyvin luottavainen ja oletan että voitamme oikeudessa, Aliki toteaa.

Oletteko tietoisia vastaavista oikeustaistoista maailmalla? Miten ne ovat menneet?

– Minulla ei ole käsitystä globaalista näkökulmasta enkä siten voi vastata tähän, Aliki myöntää.

Miten koet transihmisten oikeuksien kehityksen Ruotsissa? Onko tilanne kehittymässä parempaan, pysymässä samana vai onko Ruotsi menossa asiassa taaksepäin?

– Juuri nyt näemme Ruotsissa vastareaktion transihmisten oikeuksia kohtaan. Uusi sukupuoli-identiteettiä koskeva lainsäädäntö, joka perustuu itsemääräämisoikeuteen ja jonka piti tulla voimaan viime vuonna, on laitettu jäihin. Näemme myös konservatiivien järjestäytyvän yhteen kyseenalaistamaan niitä parannuksia, joita transihmisten asemaan on tehty viimeisten muutaman vuoden aikana, joka on erittäin huolestuttavaa, Aliki kuvaa jännittynyttä tilannetta.

Transihmisten oikeuksista taistellaan pitkin maailmaa, konservatiivit järjestäytyvät vastustamaan

Transihmisten, erityisesti translasten ja -nuorten, asema on viime vuodet ollut esillä monessa maassa ja anti-trans liikehdintä on kerännyt joukkoihinsa konservatiiveja Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa konservatiivisimmat osavaltiot ovat pyrkineet kieltämään translasten ja -nuorten terveydenhoidon lakiteitse, vastoin lääkärijärjestöjen näkemyksiä, ja maan presidentti on kieltänyt transihmisten astumisen maan armeijan palvelukseen.

Monet ihmisoikeusaktivistit sekä -järjestöt katsovat transoikeuksien olevan konservatiiveille niin sanottu kiila-aihe, jolla on tarkoitus luoda hajaannusta LHBTIQA+ -ihmisoikeusliikkeen ja -yhteisön sisälle, tavoitteena heikentää sen voimaa hajoittamalla sitä pienempiin osiin, jolloin yksittäiset ryhmät olisivat liian heikkoja puolustaakseen oikeuksiaan. Transvastaisessa kampanjoinnissa onkin paljon yhteistä seksuaalivähemmistöjen vastaisten kampanjoiden kanssa, ei pelkästään taustajärjestöjen ja -henkilöiden vaan myös argumenttien osalta.

Päivitys: Juttua on päivitetty sukupuolittavien termien osalta 19.2.2020 18:00. Lisäksi sitaattia RFSLn toimista on tarkennettu.

Kirjoittaja