Millainen on asepalveluksesta rauhan ajaksi vapautetun transihmisen asema mahdollisessa sotatilanteessa? Etsimme tähän ja muihin transyhteisössä heränneisiin kysymyksiin vastauksia Aseistakieltäytyjäliitolta ja Siviilipalveluskeskukselta

Millainen on asepalveluksesta rauhan ajaksi vapautetun transihmisen asema mahdollisessa sotatilanteessa? Etsimme tähän ja muihin transyhteisössä heränneisiin kysymyksiin vastauksia Aseistakieltäytyjäliitolta ja Siviilipalveluskeskukselta

Kuva: Dreamstock

Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa. Venäjän aloittama sota Ukrainassa on kuitenkin monen mielessä ja herättää huolta, joten on tärkeää muistaa, että yhteiskuntamme toimii kuten ennenkin. Ukrainan tilanne on silti herättänyt transyhteisön sisällä huolta ja kysymyksiä esimerkiksi asepalveluksesta vapautettujen asemasta ja maasta poistumisesta sodan aikana. Kehrääjä selvitti asiaa ja haastatteli Aseistakieltäytyjäliiton järjestökoordinaattoria Aku Kervistä ja Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtajaa Mikko Reijosta.

Kehrääjä on uutisoinut aiemmin, että Ukrainassa on asetettu maastapoistumiskielto 18–60-vuotiaille miehille. Rajalle on kuitenkin pysäytetty muun muassa transnaisia ja muunsukupuolisia virheellisten sukupuolimerkintöjen vuoksi. Helsingin Sanomien mukaan myös juridisen sukupuolensa naiseksi vahvistaneita transnaisia on estetty pääsemästä rajan yli.

Suomesta saa lain mukaan poistua myös mahdollisen kriisin aikana, ellei riko lakisääteisiä velvoitteitaan, joita ovat muun muassa asepalvelus ja siviilitehtävät. Sen sijaan kaikki, joita ei sodan tai kriisin aikana määrätä palvelukseen, pääsevät lähtemään maasta aivan tavalliseen tapaan.

Suomessa asevelvollisia ovat 18–60-vuotiaat Suomen kansalaiset, joilla on miehille tarkoitettu henkilötunnus. Kutsunnat koskevat heistä 18–30-vuotiaita. Monet transmiehet ja muut, jotka vahvistavat juridisen sukupuolensa mieheksi, hakevat ja saavat vapautuksen asepalveluksesta. Nykylainsäädännön mukaan vapautus asepalveluksesta on kuitenkin voimassa vain rauhan aikana, joten vapautuksen saaneet henkilöt ovat sodan aikana armeijan varareserviä. Aseistakieltäytyjäliiton järjestökoordinaattorin Aku Kervisen mukaan on mahdollista, että varareservissä olevia henkilöitä voitaisiin sodan aikana määrätä uuteen palveluskelpoisuustarkastukseen. Mikäli heidät arvioitaisiin tarkastuksessa palveluskelpoisiksi, heidät voitaisiin kutsua asepalvelukseen. Tästä aiheesta on kirjoittanut myös Yle.

– Mikäli haluaa varmistua, ettei missään tilanteessa joudu armeijan alaisuuteen, on mahdollista täyttää siviilipalvelushakemus, Aku Kervinen neuvoo.

Siviilipalvelushakemuksen tekeminen on helppoa rauhan aikana. Hakemus täytetään Omasivari-verkkopalvelussa, johon tunnistaudutaan vahvan tunnistautumisen, esimerkiksi pankkitunnusten, avulla. Täytetty hakemus pitää tulostaa, allekirjoittaa ja toimittaa oman paikkakunnan armeijan aluetoimistoon. Siellä hakemus hyväksytään Kervisen mukaan “automaattisesti”, eikä aiemmin asepalveluksesta vapautettua hakijaa määrätä suorittamaan siviilipalvelusta. Hakemuksen hyväksymisen jälkeen hakija siirretään armeijan varareservistä siviilipalveluksen lisävarantoon. Sodan tai muun kriisin aikana hänen palveluskelpoisuutensa voidaan arvioida uudelleen ja sen jälkeen hänet voidaan mahdollisesti määrätä siviilitehtäviin. 

Maahan sodan tai muun kriisin vuoksi julistetun liikekannallepanon aikana siivilipalvelukseen hakeva joutuu käymään läpi vakaumuksentutkintamenettelyn. Niinpä siviilipalvelushakemus kannattaa tehdä ajoissa, Kervinen ohjeistaa.

Henkilöitä, joiden juridinen sukupuoli vahvistetaan mieheksi yli 30-vuotiaina, ei kutsuta kutsuntoihin, eivätkä he saa virallista vapautusta armeijasta. Aseistakieltäytyjäliiton Aku Kervisen mukaan tällaisten henkilöiden asema “ei todennäköisesti ole tullut lainsäätäjien mieleen nykyistä asevelvollisuuslakia säädettäessä”. He kuuluvat kuitenkin vapautuksen saaneiden tavoin armeijan varareserviin. Heillä on samalla tavalla mahdollisuus hakeutua siviilipalveluksen lisävarantoon Omasivari-palvelun kautta.

Entä jos on jo ehtinyt käydä asepalveluksen?

Osa transnaisista ja muista, joiden juridinen sukupuoli on vahvistettu aikuisiällä naiseksi, taas on saattanut käydä armeijan ennen juridisen sukupuolensa vahvistamista. Asevelvollisuuslain mukaan asevelvollisia ovat lähtökohtaisesti vain miehet, mutta toisaalta asepalveluksen suorittaneita naisia kohdellaan laissa niin ikään asevelvollisina. Kervinen kuitenkin huomauttaa, että tässä yhteydessä naisilla tarkoitetaan ensisijaisesti vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia. Hänen mukaansa onkin laintulkintakysymys, mikä on niiden transnaisten ja muiden asema, jotka ovat suorittaneet asepalveluksen ennen kuin ovat vahvistaneet juridisen sukupuolensa naiseksi. Kervinen korostaa, että tietoa asian tiimoilta kaivataan lisää: 

– Aseistakieltäytyjäliitolle olisi kiinnostavaa kuulla vastaus, jos joku tällainen henkilö tiedustelisi suoraan armeijan aluetoimistosta, onko hän heidän näkemyksensä mukaan vielä reservissä. Olemme myös kiinnostuneita kuulemaan, jos henkilö haluaisi kiistää aluetoimiston tulkinnan.

Mikäli asepalveluksen suorittaneen transfeminiinin henkilön katsotaan yhä kuuluvan reserviin, hänen on mahdollista tehdä siviilipalvelushakemus Omasivari-palvelussa. Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo, että tällaisessa tapauksessa Siviilipalveluskeskus määrää henkilön viiden päivän täydennyspalvelukseen. Täydennyspalveluksesta on kuitenkin mahdollista hakea vapautusta terveydellisistä syistä.

– [J]os henkilöllä on terveydellisiä seikkoja, jotka estävät palveluksen suorittamisen, hänet voidaan vapauttaa palveluskelpoisuuden puuttumisen perusteella. Määräaikaisia vapautuksia (E-luokka) ei täydennyspalveluksessa käytetä vaan kyseessä on C-luokka; vapautus palveluksesta rauhan aikana, Reijonen selventää.

Täydennyspalveluksen suorittaneet henkilöt siirretään armeijan reservistä siviilipalveluksen varantoon, josta heidät mahdollisen kriisin aikana kutsutaan suorittamaan siviilitehtäviä. Täydennyspalveluksesta vapautuksen saaneet henkilöt taas siirtyvät siviilipalveluksen lisävarantoon, josta mahdollisen kriisin aikana saatetaan kutsua siviilitehtäviin.

Yhteiskunnallisten kriisien aikana myös henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset voivat ymmärrettävästi nousta pintaan. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, ja liiallinen varautuminen voi jopa ruokkia ahdistusta. Oman huolen turvallisuudestaan saa kuitenkin ottaa vakavasti. Jo tieto siitä, että muut transihmiset jakavat sen, voi auttaa. Mielenterveystalolla on opas sodan uhkaan liittyvän huolen ja epävarmuuden sietämiseen. Samoin Mieli ry:llä on artikkeleita aiheesta. Jos et yksin pääse eroon ahdistavista ajatuksista tai tarvitset muuten keskusteluapua, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimeen. Suomenkielinen kriisipuhelin on auki 24/7. Numero on 09 2525 0111. Ruotsin-, englannin- ja arabiankielisten palvelujen aukioloajat voit tarkistaa yhdistyksen nettisivuilta.

Kirjoittaja