LHBTIQA+ ihmisoikeusjärjestö antoi Euroopan maille arvosanat – Suomen sijoitus sukelsi
Kuvituskuva: Rainbow Europe -kartta, ILGA-Europe
Vuosittain julkaistava lista antoi tylyä palautetta Suomelle: kärkijoukossa oloon tottunut Suomi tipahti uudessa arvostelussa neljä sijaa viime vuotisesta ja päätyi Euroopan kahdeksanneksi LHBTIQA+-myönteisimmäksi valtioksi.
Euroopan sateenkaarijärjestöjen kattojärjestö ILGA-Europe julkaisi 14.5. vuosittaisen ‘Rainbow Europe‘ -karttansa, joka kuvaa LHBTIQA+ -ihmisoikeuksien toteutumista Euroopan valtioissa. Suomi on viime vuosina tottunut olemaan kärjen tuntumassa, ollen jaetulla neljännellä paikalla vuonna 2018 ja pitäen yksin neljättä paikkaa vuonna 2019, mutta tämän vuoden kartalla Suomi tipahti arvostelussa kahdeksannelle sijalle. Totuttuun tapaan listan kärkipaikkaa piti Malta, viidettä vuotta peräkkäin. Vuodesta 2009 laadittua listausta ylläpitävän ILGA-Europen suomalaisia jäseniä ovat Seta ry, Trasek ry, Sateenkaariperheet ry, Helsinki Pride -yhteisö ry, Oulun Seta ry, Pirkanmaan Seta ry ja Turun seudun Seta ry.
ILGA-Europen arvion mukaan Suomi on saavuttanut LHBTIQA+-ihmisoikeuksista 66%, joka on 3% pienempi kuin 2019, jolloin Suomi saavutti korkeimman sijoituksensa neljänneksi LHBTIQA+-myönteisimpänä maana. Suomi sai parhaat arvosanansa, täydet 100 prosenttia, yhteiskunnallista toimintaa koskevasta mittarista, jossa kriteereinä olivat muun muassa julkisen tapahtuman järjestämisen onnistuminen ilman valtion häirintää tai vastustusta sekä LHBTIQA+ -ihmisoikeuksien puolustajien henkilökohtainen turvallisuus. Alhaisimmat pisteet Suomi sai sukupuolivähemmistöjä ja kehollista itsemääräämisoikeutta koskevasta mittarista, jossa Suomen todettiin saavuttavan huomattavasti alle puolet tavoitteista.
Suomen vahvuutena tasa-arvo, syrjinnän vastustaminen sekä perhe-elämää koskeva lainsäädäntö
Suomi onnistui saavuttamaan toiseksi parhaimman tuloksensa perhe-elämää koskevan lainsäädännön osalta, jossa Suomen katsottiin täyttävän 83% tasa-arvokriteereistä. Puutteita katsottiin olevan kuitenkin erityisesti vanhemmuuden tunnistamisessa, sillä Suomessa ei ole voimassa automaattista puolison vanhemmuuden tunnustamista samaa sukupuolta olevien parien kohdalla. Lisäksi transsukupuolisten vanhempien vanhemmuuden tunnustaminen ei vielä onnistu Suomessa, josta myös Suomelle laskettiin miinuspisteitä.
Kolmanneksi paras osa-alue Suomen arvioinnissa oli tasa-arvoa ja syrjinnän vastustusta käsittelevä osio, jossa Suomi saavutti 81% tason. ILGA-Europe huomautti osiota käsittelevässä arvioinnissa, että Suomen kansallinen tasa-arvosuunnitelma oli päästetty vanhenemaan, verenluovutuksen osalta harjoitettiin yhä syrjintää, sukupuoli-identiteettiä ei ollut lisätty perustuslakiin suojelluksi ominaisuudeksi ja niin sanottua ‘eheyttämisterapiaa’ ei oltu kielletty seksuaalisuuden eikä sukupuolen osalta. Erityisesti tasa-arvosuunnitelman vanhentuminen aiheutti Suomen arvostelun tippumisen tämän osa-alueen osalta, sillä vuoden 2019 arvioinnissa Suomella oli vielä voimassa oleva valtakunnallinen tasa-arvosuunnitelma.
Vihapuhe ja sukupuolivähemmistöjen asema Suomen arvostelun häpeäpilkkuina
Suomen arvosanaa laskivat erityisesti osiot, jotka koskivat vihapuheeseen puuttumista sekä sukupuolivähemmistöjen asemaa ja kehollista itsemääräämisoikeutta. Vihapuhetta koskevassa osiossa Suomi saavutti 51% arvosanan, mutta sukupuolivähemmistöjen asemaa koskevassa osiossa Suomi jäi 33% tasoon.
Vihapuhetta koskevassa osiossa ILGA-Europe huomautti, että Suomelta puuttuu täysin suunnitelma siitä, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vastaiseen vihapuheeseen puututaan. Suunnitelman puutteen lisäksi järjestö kiinnitti huomiota siihen, että vihapuhetta koskevassa lainsäädännössä ei ollut mainittu intersukupuolisia lainkaan suojeltuna vähemmistöryhmänä.
Sukupuolivähemmistöjen asemaa sekä kehollista itsemääräämistä mittaavassa osiossa Suomi sai koko listauksen heikoimman arvosanansa. Suomen pisteitä laskivat muun muassa itsemääräämisoikeuden puuttuminen, sukupuolivähemmistöjen sisällyttäminen sairausluokitukseen, sukupuolen korjausta koskevat ikärajat, sukupuolen korjaamiseen vaadittava sterilisaatio sekä pakolliset lääketieteelliset toimenpiteet ja intersukupuolisten vauvojen sekä lasten lääketieteellisesti tarpeettomien leikkausten salliminen.
Suomessa käynnissä useita lakihankkeita tilanteen muuttamiseksi, julkinen keskustelu sai kritiikkiä
Maakohtaisessa arvioinnissaan ILGA-Europe toteaa, että Suomen uusi hallitus on sitoutunut uudistamaan translain, yhdistämään vanhemmuuslait sukupuolineutraaleiksi ja poistamaan henkilötunnuksista sukupuolisidonnaisuuden. Järjestö kuitenkin huomauttaa, että hallitus on epäonnistunut ottamaan uudistuksissa ihmisoikeudet huomioon täysmääräisesti: esimerkiksi juridinen kolmas sukupuoli jää uupumaan, sukupuolen juridiseen korjausprosessiin jää voimaan 18 vuoden ikäraja ja itsemääräämisoikeus ei toteudu täysin, sillä lakiin jää ‘uskottavan todistuksen’ vaatimus, joka järjestön mukaan voi tulkinnan myötä lopulta tarkoittaa ulkopuolista arviointia.
ILGA-Europe arvioi maaraportissaan myös yhteiskunnallista keskustelua sekä kehitystä Suomessa lainsäädäntöä laajemmin, joka saa kritiikkiä järjestöltä. Erityismaininnan raportissa sai LHBTIQA+-vastainen aktivistijärjestö Aito avioliitto, jonka järjestämät paneelit sekä esiintyminen monissa vuoden 2019 eduskuntavaaleihin liittyvissä tapahtumissa nousivat esille LHBTIQA+-vastaista vihapuhetta koskevassa osiossa. Samassa osiossa järjestö huomautti kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) kirjoituksista ja niiden käynnistämistä esitutkinnoista sekä Julkisen sanan neuvosto JSNn antamasta vapauttavasta päätöksestä, joka koski kantelua Iltalehden päätöksestä olla poistamatta sivuiltaan kommenttia, jossa homous rinnastettiin sairauteen ja jossa toivottiin että homoseksuaalit voitaisiin ‘parantaa’.