Lesbojen näkyvyys on parantumassa ja asema kohenee – vihdoinkin
Kuvituskuva: Anna Shvets
Näkyvyys on asia, jota korostetaan paljon LHBTIQA+ -yhteisössä. Monelle yhteisön sisäiselle ryhmälle tai yhteisölle tärkeälle aiheelle on omistettu oma, näkyvyyteen keskittyvä juhlapäivänsä, jonka lisäksi median inklusiivisuuden lisäämiseen kohdistetaan huomattavasti yhteisön resursseja. Näin on myös lesbojen näkyvyyden päivänä, jota vietetään tänään ja joka päättää ensimmäistä kertaa vietetyn lesbojen näkyvyyden viikon.
Lesbot ovat LHBTIQA+ -yhteisön sisällä huomattavan suuri ryhmä, yksi suurimmista, joka on tehnyt valtavasti työtä koko yhteisön hyvinvoinnin ja oikeuksien eteen. Kovin usein kuitenkin seksuaalivähemmistöt yhdistyvät vielä enemmistön mielessä homomiehiin ja lesbot jäävät liian usein taka-alalle, yhdessä muiden ei-homomiesten kanssa. Osana Diva-lehden ensimmäistä kertaa järjestämää lesbojen näkyvyyden viikkoa toteutettu LGBTQI+ -naisille kohdistettu kyselytutkimus osoitti, että 79 prosenttia naisista katsoi, että yhteisön miehet saavat enemmän näkyvyyttä kuin naiset ja noin puolet toivoi lisää vain naisille tarkoitettuja yhteisön tapahtumia. Nykytilanteesta kertoi sekin, että kyselytutkimukseen osallistuneista naisista neljä kymmenestä ei edes tiennyt lesbojen näkyvyyden päivän olemassaolosta.
Näkyvyyden merkitystä ei voi vähätellä, sillä vaikka samaistumiskohteet mediassa sekä julkisuudessa laajemmin ovat kaikille ihmisille erittäin tärkeitä, ovat ne erityisen tärkeitä ihmisille, jotka eivät välttämättä kasvaessaan näe arkielämässään itsensä kaltaisia ihmisiä, joihin he voisivat samaistua. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset harvoin näkevät lesboja lähipiirissään, jolloin median ja julkisuuden kautta saatava näkyvyys sekä roolimallit muodostuvat äärettömän tärkeiksi. Eräs vastaaja totesikin Divan tutkimuksen vapaamuotoisissa vastauksissa, että “näkyvyydessä on ollut huomattavaa kasvua ja se on antanut minulle itsevarmuutta sekä mahdollisuuden hyväksyä itseni”. Roolimallien ja samaistumisen lisäksi näkyvyys myös lisää ymmärrystä sekä vähentää epäluuloja vähemmistöjä kohtaan.
Lesbokulttuuri palaa valtamediaan yhteiskunnallisen aseman parantuessa
Viime aikoina lesbojen näkyvyydessä on näkynyt positiivisia merkkejä parantumisesta, kun muun muassa supersuositun TV-sarja L-koodin tiedotettiin alkavan jälleen, yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Lisäksi Kate Daviesin Lontoon lesbokulttuuriin keskittyvä kirja “Syvään päähän” julkaistiin suomeksi maaliskuussa 2020, joka on arvosteltu myös Kehrääjässä. Suomalaisessa kirjallisuudessa taas feministisestä Tiina the Feminist -blogistaan tunnetuksi tullut Tiina Tuppurainen on julkaissut esikoisromaaninsa, “Kuvittelen sinut vierelleni“, jonka sivuille on julkaisijan mukaan “tallentunut välähdyksiä 2000-luvun alun Helsingin lesbokulttuurista.”
Median lisäksi lesbonaisten asema on parantunut myös yhteiskunnassa huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Uudistunut äitiyslaki, joka mahdollistaa naisparin toisen osapuolen vanhemmuuden tunnustamisen jo raskausaikana, astui voimaan maaliskuussa 2020, parantaen lesbonaisten perheenperustamisen mahdollisuuksia, etenkin kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS) päätyivät 2019 muuttamaan käytäntöään ja mahdollistamaan hedelmöityshoidot julkisella sektorilla myös muille kuin heteropareille.
Haasteita on toki yhä ratkottavaksi eivätkä lesbonaiset ole vieläkään yhdenvertaisessa asemassa enemmistön edustajien kanssa, mutta kehityssuunta vaikuttaa positiiviselta. Yhtenä ajankohtaisena uudistuksena lesbojen näkökulmasta on erityisesti vanhempainvapaita koskevien lakien uudistaminen, jotta naisparit pääsevät käyttämään vanhempainvapaita yhdenvertaisesti eikä esimerkiksi toisen äidin tarvitse taistella oikeudestaan käyttää niin sanottuja “isyysvapaita”. Lisäksi yhdenvertaisuus työelämässä sekä syrjinnän vähentäminen ovat pysyviä parannuskohteita, joiden osalta työ tuskin tulee valmiiksi lähiaikoina.
