Kotimaisen elokuva-alan muuttuvan palkintokäytännön tavoitteena inklusiivisuuden lisääminen
Kuva: Filmiaura
Filmiauran hallitus on tehnyt päätöksen luopua sukupuolittuneista näyttelijäpalkinnoista Suomessa vuonna 2023. Viimeiset sukupuolittuneet Jussi-patsaat jaetaan perjantaina 6. toukokuuta järjestettävässä Jussi-gaalassa. Filmiauran hallituksen puheenjohtajan mukaan tavoitteena on löytää monipuolinen tapa tunnustusten jakamiselle. Muuttuva käytäntö perustellaan yhteiskunnallisella muutoksella.
Filmiauran hallitus on tehnyt päätöksen, jonka mukaan sukupuolittuneista näyttelijäpalkinnoista tullaan luopumaan Suomessa ensi vuonna. Uutisesta kirjoitti aiemmin Yle.
Suomalaisen elokuva-alan muuttuva palkintokäytäntö koskee neljää Jussi-palkintoa, eli mies- ja naispääosan ja mies- ja naissivuosan palkintoja. Televisioakatemian jakamista Kultainen Venla -palkinnoista ei ole vielä tehty vastaavaa päätöstä. Tänä vuonna Jussi-patsaat jaetaan vielä toistaiseksi voimassa olevan käytännön mukaan. Filmiauran hallituksen puheenjohtaja Riina Liukkosen mukaan näyttelijäpalkintojen lukumäärä halutaan säilyttää samana kuin nykyisin. ”Suomessa tehdään niin paljon elokuvia, että olisi huono idea vähentää palkintojen määrää”, Liukkonen kommentoi Ylelle.
Jussi on vuonna 1944 perustettu suomalainen elokuvapalkinto. Jussi-patsas on puhdasta kipsiä ja sen on suunnitellut kuvanveistäjä Ben Renvall. Patsaita jaetaan vuosittain parhaista saavutuksista kotimaisissa elokuvissa. Tunnustuksia on yhteensä 16 ja lisänä on myös Betonijussi, jota tosin ei välttämättä jaeta joka vuosi. ”Patsaan nimen tai ulkomuodon muuttamisesta ei ole keskusteltu”, Liukkonen kertoo. Vuoden 2022 Jussi-gaala järjestetään perjantaina 6. toukokuuta.
Näyttelijäpalkintojen tulevaisuutta tullaan pohtimaan yhdessä jäsenkokouksessa, jonne Filmiauran yli 500 henkilön ammattilaisjäsenistö on saanut kutsun viime viikolla. Jäsenistön mielipiteitä halutaan kuulla liittyen siihen, mikä voisi olla paras tapa jakaa näyttelijäpalkintoja jatkossa. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta todennäköisesti pää- ja sivuosapalkinnot tullaan säilyttämään. Tavoitteena on löytää tunnustusten jakamiselle mahdollisimman monipuolinen keino. ”Jaettaisiinko palkinnot lajityypeittäin vai vaihtelisiko käytäntö vuosittain, siihen haetaan vielä ratkaisua”, Liukkonen sanoo.
Filmiaura perustelee päätöstään muuttuvalle käytännölle yhteiskunnallisella muutoksella. Siitä huolimatta, että elokuva-alan tunnetuin palkinto Oscar tai esimerkiksi Ruotsin Guldbagge-palkinto eivät ole ainakaan vielä toistaiseksi siirtyneet uuteen käytäntöön, muiden palkintojen jaossa huomioidaan jo nyt sukupuolineutraalius. ”Tänä päivänä ei pidä enää olla sukupuolen mukaan määriteltyjä kategorioita. Binäärinen ajattelu ei ole tätä päivää, ja haluamme ottaa huomioon myös muut sukupuolet samanarvoisesti”, Liukkonen toteaa. Puheenjohtajan mukaan ei ole myöskään syytä odottaa, että isommat gaalat tekisivät päätöksen ensin.
Filmiauran hallitus on Ylen mukaan keskustellut moninaisuuden huomioinnista jo useamman vuoden ajan. Itse muutosta uuteen käytäntöön siirtymisessä on kuitenkin hidastanut muun muassa koronapandemia. Koronapandemian aikana järjestetyt gaalat ovat Liukkosen sanojen mukaan aiheuttaneet merkittävää lisätyötä, kun tapahtumia on jouduttu järjestämään poikkeuksellisissa olosuhteissa tai siirtämään.
Televisioakatemian hallituksen puheenjohtaja Antti Väisänen sanoo, ettei Televisioakatemian jakamista Kultainen Venla -palkinnoista ole vielä tehty vastaavaa päätöstä – ainakaan toistaiseksi. Hallituksessa ei ole Väisäsen mukaan vielä käyty varsinaista päättävää keskustelua asiasta. Väisänen kuitenkin arvioi, että se nousee varmasti esiin, kun seuraavien vuosien Kultainen Venla -palkintojen suunnittelu alkaa.
