Kirja-arvostelu: Taidokas vähemmistökuvaus ja mukaansatempaava juoni hurmaavat Hurmeessa

Kirja-arvostelu: Taidokas vähemmistökuvaus ja mukaansatempaava juoni hurmaavat Hurmeessa

Sini Helmisen uusimmassa nuorille aikuisille suunnatussa romaanissa spekulatiivinen fiktio yhdistyy romantiikkaan. Päällimmäisenä mieleen jäävät moniulotteiset ja moninaiset hahmot sekä teoksen pehmeä ote käsitellä rankkoja teemoja.

Sini Helmisen Hurme (Myllylahti, 2021) kiinnitti teoksena huomioni jo heti siitä kuultuani, mutta se istui pitkään kirjahyllyssäni odottamassa vuoroaan. Kun kirjan vuoro vihdoin tuli, oli se luettu kannesta kanteen lähes ennätysvauhtia. Mielenkiinto teosta kohtaan vain kasvoi lukiessani eteenpäin.

Hurme yhdistelee urbaania fantasiaa, kauhua ja romantiikkaa solmien mukaan kaikkia sateenkaaren värejä. Teoksen representaatio ei kuitenkaan jää sen ainoaksi vahvuudeksi, vaan myös juoni on todella mukaansatempaava.

Taiteiden tutkimuksen opiskeluja aloittava Seela muuttaa Helsinkiin enonsa hautaustoimiston yläkertaan tarkoituksenaan maksaa vuokra auttamalla toimistolla silloin tällöin. Aluksi kaikki vaikuttaa menevän hyvin. Seela tutustuu hauskaan, ystävälliseen Stepaan ja tapaa mysteerisen, puoleensavetävän valkohiuksisen Hallan.

Katastrofaalisten Tinder-treffien jälkeen Seelan elämää alkavat kuitenkin sotkea kirjaimellisesti ghostannut, kummitteleva deitti, sekä omituisen kuolleelta vaikuttavat ihmiset, joita alkaa näkyä enemmän ja enemmän. Eläinlääkärilasku ja deitin housuista vohkittu huumepussikin vaikuttavat aluksi täydelliseltä yhdistelmältä. Kaiken lisäksi joku nostattaa vainajia haudoistaan ja jättää niitä vaeltelemaan ympäriinsä – ja Halla tietää näistä vainajista selvästi enemmän kuin hän haluaisi antaa olettaa. Hurme pyörii jatkuvasti kuoleman ympärillä, mutta teeman käsittelyä keventää sekaan taitavasti ripoteltu makaaberi huumori.

Seela on lujaverinen, eli näkee kuolleita. Hänet ghostannut deitti on kirjan mysteerin keskiössä. Teos käsittelee perheiden nuorimpien tragedioita: Seela on osa kolmosia. Kaksi heistä kuoli lapsena auto-onnettomuudessa. Myös ghostannut deitti kuoli aivan liian nuorena, eikä tämä ole hänenkään perheelleen helppo pala sulateltavaksi.

Hurme yhdistelee modernia yhteiskuntaa vanhoihin kuolemaan liittyviin kansantaruihin ja käsittelee rankkojakin teemoja taidokkaasti. Jopa moniulotteista, mukaansatempaavaa juonta ja huumorintäyteisiä juonenkäänteitä paremmin mieleen jäi kuitenkin teoksen taidokas representaatio: kenenkään queer-identiteetti ei jää hahmon ainoaksi tai edes päällimmäiseksi ominaisuudeksi, vaan auttaa muodostamaan hyvän kokonaiskuvan kirjan henkilöistä. Seelan panseksuaalisuus tai Stepan homous eivät ole isoja asioita, joita jäätäisiin puimaan pitkäksikin aikaa, vaan ne tulevat ilmi ohimenevistä kommenteista – kuten siitä, kuinka viehättynyt Stepa on eräästä Kristianista. 

Hallan ja tämän ystävän, Utun, transsukupuolisuutta käsitellään myös todella hyvin. Heidän kauttaan tuodaan esiin transyhteisön jatkuvasti kohtaavia arkipäivän ongelmia, mutta heidän henkilökuvauksensa eivät pyöri transsukupuolisuuden ympärillä. Hallassa on paljon mielenkiintoisempiakin mysteerejä kuin se, mitä hänen hameensa alta löytyy. Kysymys ”Halla… Onks se muuten miehen vai naisen nimi?” saa ansaitsemansa vastauksen “se on mun nimi”.

Hurmeessa on kaikkea, mitä haluan nähdä nykyajan nuortenkirjassa: hyvää representaatiota, luovia juonenkäänteitä, taitavasti sekaan ripoteltua huumoria, sekä vaikeiden teemojen käsittelyä sopivan keveällä otteella. Suosittelen teosta ehdottomasti jokaiselle tällaisesta YA:sta vähääkään kiinnostuneelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *