Hyvästi translaki, tervetuloa sukupuolen vahvistaminen
Kuva: Pixabay
Laki sukupuolen juridisesta vahvistamisesta astuu voimaan 3.4.2023 ja ensimmäistä kertaa sukupuolen juridinen vahvistaminen eriytetään sukupuolimerkinnän muuttaminen lääketieteellisestä korjausprosessista. Uusi prosessi muistuttaa läheisesti niin kutsuttua selfID-mallia, eli itsemääräämisoikeusperusteista vahvistamista.
Viiden puolueen koalitio, pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus uudisti niin sanotun translainsäädännön hallituskautensa viime metreillä, vain muutamaa viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Uudistusprosessi oli täynnä dramatiikkaa, kun vielä viimeisessä valiokuntakäsittelyssä yksi hallituspuolueista, Keskusta, pyrki kaatamaan esityksen ennen sen pääsyä eduskunnan käsittelyyn. Lakiesitys saatiin lopulta eduskuntaan oppositiopuolue Kokoomuksen avulla, joka vaati lakiin rajauksen, jonka mukaan juridista merkintää saa jatkossa muuttaa vain kerran vuodessa. Vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa, mikäli hakija esittää “perustellun syyn” poikkeukselle.
Eduskuntakäsittelyssä laki hyväksyttiin odotettua selkeämmin, äänin 113 puolesta ja 69 vastaan. Käsittelyn venyttyä odotettua pidemmälle venyi myös sen voimaantulo, jolloin 1.3. voimaan tulevaksi tarkoitettu laki siirtyi astumaan voimaan 3.4. Voimaan tulevan lain prosessista on uutisoitu Kehrääjässä aiemmin täällä. Uusi laki, laki sukupuolen vahvistamisesta, korvaa vanhan, kansainvälisestikin ihmisoikeusvastaisena pidetyn lain transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta.
Uusi laki astuu voimaan ensi yönä, mutta vielä ei tiedetä, koska Digi- ja väestötietoviraston lomakkeet aukeavat. Huomisesta alkaen Suomessa juridisen vahvistamisen kriteereinä ovat 18 vuoden ikä vahvistushetkellä, Suomen kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka Suomessa sekä selvitys vahvistettavaan sukupuoleen kuulumisesta. Prosessissa on 30 päivän harkinta-aika ja prosessin voi laittaa vireille aikaisintaan puoli vuotta ennen ehtojen täyttymistä, joten hakemuksen voivat jättää myös 17.5 – 18 vuotiaat.
Lakia on myös kuvailtu itsemääräämisoikeusperusteiseksi, niin sanotuksi “selfID”-laiksi, mutta sekä ikärajan että harkinta-ajan johdosta laki ei ole itsemääräämislaki. Laki on kuitenkin merkittävä askel itsemääräämisoikeuden toteutumisen suuntaan. Lakia on myös kritisoitu sen ehdottoman ikärajan johdosta ja esimerkiksi hallituksen teettämän lasten oikeuksien kartoituksen mukaan ikäraja rikkoo lasten oikeuksia. Nyt käytävien eduskuntavaalien aikana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen omat järjestöt, kuten Seta ry, Trans ry ja Trasek ry, ovat kampanjoineet ikärajan alentamisen tai poiston puolesta. Tavoitetta tukevat myös muut ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International.