Arvostelu: Cisn’t -sarjakuva on aito ja rehellinen tarina transition monista ylä- ja alamäistä
Sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Viima Äikkään omaelämänkerrallinen sarjakuva Cisn’t käsittelee tekijänsä matkaa oman sukupuolensa löytämisen kanssa. Samalla se käsittelee onnistuneesti prosessin vähemmän esillä olevia puolia.
Jokaisen transihmisen prosessi on omanlaisensa. Jokaisen matka on uniikki ja tie oman totuuden löytämiseen on aina erilainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kaikkien tarinoissa olisi myös samanlaisia kosketuspintoja ja samaistuttavia kokemuksia. Tämä on myös syy, miksi meidän kuuluu kertoa omia tarinoitamme; meidän pitää määrittää se millaisia tarinoita kerromme, eikä luovuttaa päätöstä muiden käsiin. Viima Äikkään sarjakuva Cisn’t elää ja hengittää tätä ajatusta.
Omaelämänkerrallisessa sarjakuvassa Äikäs jatkaa tarinaansa aikaisemmasta sarjakuvastaan Don’t Assume I’m Cis (2020), kertoen oman sukupuolensa käsityksen kasvamisesta ensimmäisen kaapista tulon jälkeen. Tuolloin muunsukupuolisena elänyt Äikäs koki kuitenkin sisimmissään olevansa muutakin, mutta sekä ulkoiset että pään sisäiset paineet ja ennakkoluulot estivät häntä liikkumasta eteenpäin. Lopulta hän kuitenkin päättää elää totuuttaan, vaikka polku omaan totuuteen on pitkä ja kivulias.
Cisn’t käsittelee monia sellaisia teemoja, jotka eivät usein saa näkyvyyttä transihmisten tarinoissa omasta prosessistaan. Oman sukupuolen käsityksen kehitys. syyllisyyden ja sisäistetyn transfobian tunne ovat tärkeitä teemoja käsitellä. Äikäs nostaa esiin hienosti varsinkin sisäistetyn transfobian tuomat tunteet. Sisäistetty transfobia voi esiintyä monella tavalla, ja yksi niistä on riittämättömyyden tunne, eli kokemujs siitä, että et ole tarpeeksi trans. Cisn’t kertoo rehellisesti tästä tunteesta.
Samalla Äikäs ei pidättele lainkaan kritiikkiään transpolia kohtaan. Transpoli on näkyvä tekijä sarjakuvassa, ja erityisesti esillä on transpolin oravanpyörää muistuttava tapa toimia tarpeellisten hoitojen portinvartijana. Olet ahdistunut, koska et saa hoitoja joita tarvitset, mutta koska olet ahdistunut, et saa hoitoa jota tarvitset. En ole lukenut aiemmin sarjakuvamuodossa näin rehellistä kuvausta transpolin epäreiluudesta potilaita kohtaan, joille poli voi olla ainoa mahdollisuus onnelliseen elämään. Transpolin ulkopuolelta apunsa saanut Äikäs puhuu aiheesta sarjakuvassa avoimesti.
Cisn’t on paikoittain temaattisesti raska teos, mutta Äikkän kuvitus pitää tunnelman tarvittaessa kevyenä. Suhteellisen yksinkertaiset hahmot ovat ilmaisultaan hyvin rikkaita ja ilmeikkäitä, ja tuovat monet tunteet esille hienosti: turhautuminen, suru, viha, euforia ja onni tuntuvat kaikki eläviltä ja aidoilta Äikkään kuvituksen kautta. Samalla mukana on keventäviä hetkiä, kuten satunnaisia meemi-viittauksia, kummitusnännejä ja huvittavia taustalla tapahtuvia asioita. Teos on englanninkielinen, ja kieli avaa sarjakuvaa ja suomalaisten transihmisten elämää toivottavasti myös kansainvälisille lukijoille. Cisn’t on rehellinen ja aito sarjakuva, joka kertoo tekijänsä omista, uniikeista kokemuksista transmiehenä, mutta on samalla erittäin samastuttava kertomus transihmisten kokemusta vaikeuksista, tunteista ja prosessista kohti omaa onnea. Cisn’t voi kertoa transihmisten elämän todellisuudesta niille, jotka eivät sitä tunne, ja samalla toimia vertaistukena niille joille se on vähän liiankin tuttua. Ennen kaikkea, se kertoo totuuden.