Amnesty International vuosiraportissaan: ”Paras tapa tukea kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää on toteuttaa kansainväliset suositukset viipymättä”

Amnesty International vuosiraportissaan: ”Paras tapa tukea kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää on toteuttaa kansainväliset suositukset viipymättä”

Kuva: Unsplash/Joakim Honkasalo

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on julkaissut viimeisimmän vuosiraporttinsa. Järjestö antaa raportissaan jälleen moitteita Suomelle muun muassa translaista ja perusturvasta. Amnestyn Suomen osasto seuraa parhaillaan tarkasti Suomen translain uudistamisen valmisteluun liittyvää prosessia, ja sillä on ollut edustaja sosiaali- ja terveysministeriön nimittämässä järjestöistä ja muista asiantuntijoista koostuvassa translain uudistamisen seuranta- ja arviointiryhmässä. Uudistetun translain tulee turvata myös alaikäisten lasten ja nuorten oikeudet, järjestö painottaa.

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on julkaissut viimeisimmän vuosiraporttinsa. Raportista käy ilmi, että vuoden 2021 alussa lukuisten maiden hallitusten esittämät suunnitelmat oikeudenmukaisesta jälleenrakentamisesta koronapandemian jälkeen jäivät korulauseiksi. Jälleenrakennuksen ja ihmisoikeuksien vahvistamisen sijasta Euroopassa suunnattiin voimavarat ihmisoikeuksien kaventamiseen ja kansalaisyhteiskunnan tukahduttamiseen. Uutisesta kirjoitti aiemmin Helsingin Sanomat.

Amnesty International antaa vuosiraportissaan jälleen moitteita Suomelle muun muassa translaista sekä perusturvasta. ”Suomen on otettava omaa ihmisoikeustilannettaan koskevat kansainväliset suositukset tosissaan. Paras tapa tukea kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää on toteuttaa kansainväliset suositukset viipymättä. Nyt ihmisoikeussopimuksia valvovat elimet joutuvat toistamaan Suomelle esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, perusturvan tasoa, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa sekä aseistakieltäytyjien ja saamelaisten oikeuksia koskevia suosituksiaan vuodesta toiseen”, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro järjestön tiedotteessa.

Tiedotteessa muistutetaan lisäksi, että Suomen hallitus on linjannut kaiken ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa ihmisoikeusperustaiseksi. Tämän linjauksen tulee siten olla keskiössä kaikilla politiikan sektoreilla. Lisäksi sen tulee tarkoittaa konkreettisia tekoja, kuten aktiivista toimintaa ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseksi ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi niin Suomessa, kuin muualla maailmassa. Kaikkien ihmisoikeudet turvaava politiikka vaatii jatkuvaa ja määrätietoista työtä. ”Myös hallitusohjelmaan kirjattu translain uudistaminen viivästyy jatkuvasti ja juuri nyt vaarana on, että se jättää lapset ja nuoret lain ulkopuolelle. Kun laki uudistetaan, se täytyy tehdä niin, että ihmisoikeusvelvoitteet täyttyvät”, Laajapuro sanoo.

Kehrääjä oli yhteydessä Amnesty Internationalin Suomen osastoon selvittääkseen lisätietoa Suomen translain uudistamisen etenemisestä. Toimittajan kysymyksiin vastasi Amnesty Internationalin edustaja ja asiantuntija Matti Pihlajamaa.

Miten Amnesty International yrittää vielä vaikuttaa translakiin ennen kuin sitä muutetaan?

Pihlajamaa kertoo, että juuri nyt Amnesty seuraa hyvin tarkasti translain valmisteluun liittyvää prosessia osana STM:n nimittämistä järjestöistä ja muista asiantuntijoista koostuva translain uudistamisen seuranta- ja arviointiryhmää. Amnesty pitää ääntä lakimuutokseen liittyvistä ihmisoikeusongelmista päättäjille, viranhaltijoille sekä laajemmalle yleisölle prosessin eri vaiheissa – niin kauan, kun se on tarpeen. Järjestön mukaan tällä hetkellä translain uudistuksen räikein epäkohta liittyy translasten ja -nuorten ulossulkemiseen lakimuutoksesta. YK:n ihmisoikeuskomitea on esittänyt viime keväänä edellä mainitusta huolensa Suomelle.

”Nostamme translain uudistukseen liittyviä epäkohtia esiin kansainvälisille ihmisoikeustoimijoille. Esimerkiksi viime viikolla lähetimme YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle tiukkoja huomioita ja suosituksia Suomen seuraavaa ihmisoikeuksien määräaikaistarkastelua varten. Kotimaassa taas jätimme kattavan lausunnon hallituksen lakiehdotuksen luonnoksesta. Kampanjoimme lapsen oikeuksia kunnioittavan translain puolesta tämänkin vuoden Pride-tapahtumissa. Tuemme myös trans- ja sateenkaarijärjestöjä loppukirissä uuden lain aikaansaamiseksi”, Pihlajamaa kertoo Amnestyn konkreettisista teoista ja tavoitteista. Amnesty korostaa, ettei hallitus saa pettää trans- ja muunsukupuolisia lapsia ja nuoria uudistaessaan translakia. ”YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä Suomen on näytettävä johtajuutta ja huolehdittava, että lain jatkovalmistelussa luovutaan ehdottomasta 18 vuoden ikärajasta”, Pihlajamaa sanoo.

Hallitusohjelmaan kirjattu translain uudistaminen viivästyy jatkuvasti ja juuri nyt on vaarana se, että lapset ja nuoret jätetään uudistetun lain ulkopuolelle. Millainen olisi alaikäisen henkilön oikeuksia kunnioittava translaki Amnesty Internationalin näkökulmasta?

”Annoimme lapsen oikeuksia ja sukupuolen juridista vahvistamista koskevia suosituksia jo vuonna 2014 julkaistussa kansainvälisessä The State Decides Who I Am –raportissamme. Suomi oli yksi raportin tarkastelun kohteina olleista maista”, Pihlajamaa sanoo. Amnesty Internationalin mukaan valtioiden on varmistettava, että sukupuolen juridinen vahvistaminen on mahdollista ilman kategorisia ikärajoituksia. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi alaikäisten osalta prosessin tulee perustua YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklojen kunnoittamiseen – erityisesti lapsen kuulemiseen ja hänen edun varmistamiseen kehittyvien valmiuksiensa mukaisesti. Sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona ei saa edellyttää minkäänlaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä – ei myöskään alaikäisten lasten ja nuorten kohdalla.

Pihlajamaa sanoo, että käytännössä Amnesty on kehottanut Suomen päättäjiä hakemaan mallia lakiuudistukseen esimerkiksi Norjan ja Islannin laeista. Islannissa laki mahdollistaa sukupuolimerkinnän korjaamisen omalla ilmoituksella 15-vuotiaasta lähtien ja sitä nuoremmilla huoltajan suostumuksella. Norjassa sukupuolimerkinnän voi lain mukaan korjata omalla ilmoituksella 16-vuotiaasta lähtien ja 6–15-vuotiaana huoltajien suostumuksella. Sekä Islannin, että Norjan lait sisältävät menettelytapoja lapsen edun varmistamiseksi mahdollisessa ristiriitatilanteessa.

Translain uudistamisen seuranta- ja arviointiryhmä, johon myös Amnesty Internationalin Suomen osasto kuuluu, on tukenut Trans ry:n Oikeus olla -kansalaisaloitetta, jonka mukaan sukupuolen vahvistamisen tulisi olla mahdollista 15-vuotiaalle omalla ilmoituksella sekä tätä nuoremmalle huoltajan tai edunvalvojan suostumuksella. Tämäntyyppinen malli vastaisi Amnestyn mukaan pitkälti nimilakia ja toisi siten yhdenmukaisuutta eri käytäntöihin – ”vaikkakin myös nimilain osalta on ilmennyt tiettyjä ongelmakohtia”, Pihlajamaa täsmentää. Kehrääjä on uutisoinut aiemmin nimilaista ja siihen toisinaan liittyvistä ongelmatilanteista.

”Lainvalmistetun yhteydessä on teetetty kattava oikeustieteellinen selvitys erilaisista lapsen oikeuksiin liittyvistä näkökulmista sukupuolen juridisessa vahvistamisessa. Se sisältää paljon hyviä lähtökohtia eri oikeuksien turvaamiseksi kokonaisvaltaisesti. Tietoa siis on. Nyt tarvitaan toimia”, Pihlajamaa sanoo ja muistuttaa lopuksi, että Amnesty Internationalin mukaan Suomen uudistetun translain tulee turvata Islannin lain tapaan myös intersukupuolisten lasten kehollinen koskemattomuus.

Juttua korjattu 2.5.2022: Korjattu kommentit Amnesty Internationalin Suomen osaston nimiin.

Kirjoittaja