Alusvaateketju ongelmissa: Mikä on yrityksen vastuu työntekijöitään ja asiakkaitaan kohtaan?

Alusvaateketju ongelmissa: Mikä on yrityksen vastuu työntekijöitään ja asiakkaitaan kohtaan?

Kuvituskuva: Artem Beliaikin

Henkilökuntansa sekä asiakkaidensa kohtelusta negatiivisen julkisuuden kohteeksi joutunut Change Lingerie on yhä vaitonainen muutoksista, joilla se aikoo korjata tilanteen.

Marraskuun lopulla Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT julkaisi artikkelin Change Lingerie -alusavaateketjun työoloista. Artikkelissa kerrottiin muun muassa siitä, kuinka myymälöiden työntekijöiden palkkoja oli jätetty maksamatta, kuinka työehtosopimuksen vaatimuksista lipsuttiin myymälöissä toistuvasti ja kuinka työntekijöitä kohdeltiin kohtuuttomasti. Change Lingerien Suomen ketjujohtaja Marjo Topi kiisti MOTn esittämät syytökset.

Lähes välittömästi artikkelin julkaisun jälkeen alkoi julkisuuteen tulla tietoa, että esiin nostetut epäkohdat olisivat vain jäävuoren huippu ja että ketjun toiminnassa olisi paljon muutakin ongelmallista. Ketjun entiset ja nykyiset työntekijät kommentoivat erityisesti sosiaalisessa mediassa ketjun sisäisiä työoloja, työntekijöiden kohtelua sekä syrjiviä ohjeistuksia. Lopulta MOT teki artikkelilleen jatkojutun, jossa se paljasti ketjussa tapahtuneen muun muassa työntekijöiden yksityisyyden loukkauksia, työntekijöiden painostamista luopumaan työvuoroistaan, pelolla johtamista, entistä laajempaa palkatonta työtä sekä toimintaohjeistuksia, jotka syrjivät asiakasryhmiä, Change Lingerien tapauksessa transtaustaisia naisia sekä muita henkilöitä, joiden oletettiin olevan transtaustaisia naisia. Change Lingerie vastasi syytöksiin kiittäen saamastaan palautteesta, mutta kieltäytyen kommentoimasta ”kuulopuheita”. MOTn artikkelista ei käy ilmi miltä osin Change Lingerie piti syytöksiä kuulopuheina.

Työvuoroista luopumiseen painostaminen voi olla häirintää

Kehrääjä kysyi työsuojelun asiantuntijoilta kommenttia yleisellä tasolla siihen, millaista käytöstä työntekijöiden ei tarvitse työnantajaltaan sietää ja millaiset oikeudet työntekijöillä tällaisissa tilanteissa ovat. Työsuojelun vastaukset ovat yleisluontoisia eivätkä ne ota kantaa siihen, onko Change Lingerien toiminnassa moitittavaa. 

Kysyimme työsuojelun asiantuntijalta kantaa siihen, onko työntekijöiden painostaminen luopumaan korvauksetta vuoroistaan rangaistavaa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yksikön päällikkö Päivi Laakso kertoo Kehrääjälle, että kuvaillun kaltaisessa tilanteessa saattaa täyttyä työturvallisuuslain 28§ mukaisen häirinnän kriteerit, jos työnjohto-oikeutta käytetään väärin. 

– Lähtökohtaisesti mikäli työntekijöitä painostetaan luopumaan työvuoroista, joista on sovittu tai työntekijöillä teetetään työtä korvauksetta, niin teot voivat täyttää työjohto-oikeuden väärinkäytön ja häirinnän tunnusmerkit, Laakso toteaa.

Kysyimme myös palkattomasta työstä ja siitä, onko sellaisen teettäminen laillista. Yksikön päällikkö Laakson mukaan tilanne on hyvin selkeä:

– Palkattoman työn teettämisen lainmukaisuuteen vastaisin, että työaikalaissa on määritelty varsin selkeästi, mikä aika on työaikaa eli aikaa, jolta työnantaja tulee maksaa työtekijälle palkkaa. Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Kehrääjä kysyi lisäksi sitä, onko työnantajalla oikeus rangaista työntekijää sellaisen ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä, joka syrjii asiakasryhmää ja on täten tasa-arvolainsäädännön vastaista. Kysymykseemme Laakso huomautti, että tasa-arvolainsäädäntöön liittyvät asiat kuuluvat ensisijaisesti tasa-arvovaltuutetulle, mutta lisäsi yleisellä tasolla että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntö kieltävät syrjinnän.

– Lähtökohtaisesti työpaikan käytännön tai ohjeen noudattamatta jättäminen voi olla työntekijälle annettavan varoituksen perusteena. Sellaisen ohjeen noudattamatta jättämisestä, joka rikkoo lakia, ei kuitenkaan voi antaa varoitusta, joka toimisi irtisanomisen pohjana, Laakso tiivistää.

”Työnantaja ei voi velvoittaa toimimaan lain tai hyvän tavan vastaisesti”

MOTn jatkoartikkeli paljasti Change Lingeriessa olevan työntekijöiden kohtelun ongelmien lisäksi ongelmia myös asiakkaiden kohtelemisessa tasa-arvoisesti. MOTn mukaan entiset ja nykyiset myyjät ovat kertoneet, että heitä on ohjeistettu pidättäytymään palvelemasta transtaustaisia naisia, kieltämään heitä käyttämästä sovituskoppeja sekä ohjaamaan heitä tekemään ostoksensa verkossa. Työntekijät kertoivat ketjujohtaja Marjo Topin vastanneen heille, että transnaisten palveleminen ei kuulunut yrityksen konseptiin. Change Lingerien MOTlle toimittaman tiedotteen mukaan yhtiö haluaa painottaa, että heille jokainen asiakas on arvokas ja että jokainen on tervetullut sovittamaan sekä ostamaan heidän tuotteitaan juuri sellaisena kuin ovat. Syytöstä transnaisten kohtelusta sekä siihen liittyvästä ohjeistuksesta Change Lingerie tai sen maajohtaja eivät suostuneet kommentoimaan.

Tasa-arvovaltuutetun toimistolta kommentoitiin asiaa pikaisesti, viitaten tasa-arvovaltuutetun vastaukseen numero TAS/292/17, jossa tasa-arvovaltuutettu teki ratkaisun liittyen transsukupuolisten asiakkaiden asemaan liikuntapaikan puku- ja pesutiloissa. Ratkaisussa katsotaan, että liikuntapaikoissa on eroja, jonka vuoksi tarvitaan tapauskohtaista harkintaa parhaan ja syrjimättömän toimintatavan löytämiseksi. Tasa-arvovaltuutetun toimistolta painotettiin, että yksittäistä tapausta koskevia kommentteja ei voida antaa kuulematta asianomaista, joten kommentit ovat vain yleisluonteisia.

Tasa-arvovaltuutetun toimistolta katsottiin, että tasa-arvovaltuutettu ei voi ottaa kantaa siihen, saako työnantaja rangaista työntekijäänsä mahdollisesti tasa-arvolainsäädännön vastaisen ohjeistuksen rikkomisesta. Yleisellä tasolla kuitenkin työnantajan määräysoikeuden on oltava lain mukainen.

– Sen voi kuitenkin todeta, että työnantajan työnjohto-oikeus ei ole rajoittamaton. Työnantaja ei voi vaatia työntekijää toimimaan lain tai hyvän tavan vastaisesti, ylitarkastaja Anu Laaksonen tasa-arvovaltuutetun toimistolta kertoo.

Lomakauden jälkeen tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara antoi Kehrääjän pyyntöihin liittyvän lausunnon, jossa hän totesi, että sukupuolitettujen tilojen kohdalla on sovellettava yksilöllistä harkintaa, koska ”transihmisten keholliset ja ulkonäölliset sukupuolipiirteet tai sukupuolen ilmaisu voivat poiketa keskimääräisestä”. Tasa-arvovaltuutetun mukaan juridinen sukupuoli ei ole tässä arvioinnissa ratkaiseva tekijä.

Tasa-arvovaltuutettu huomautti myös, että sukupuolitettujen tilojen rajaaminen vain yhden sukupuolen käyttöön ei ole tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää sukupuolen perusteella. Tähän rajaukseen sisältyvät tasa-arvovaltuutetun mukaan sekä cis- että transtaustaiset naiset.

Kehrääjän jatkokysymykseen koskien sitä, salliiko yhdenvertaisuuslaki erilaisen kohtelun presentaatiosta tai ulkonäöstä riippuen ei tasa-arvovaltuutetun toimistolta pystytty antamaan yksiselitteistä vastausta.

– Syrjintätilanteissa on kyse tapauskohtaisesta arvioinnista. [Y]ksiselitteistä vastausta koskien sukupuolitettujen pukutilojen käyttämistä ei siis ole mahdollista antaa, kertoo ylitarkastaja Minna Lundell-Kiuru tasa-arvovaltuutetun toimistolta.

Järjestöt yksimielisiä: julkisuudessa ollut linja on syrjivä

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Seta ry:n pääsihteeri Kerttu Tarjamo kommentoi asiaa Kehrääjälle Ylen julkaisemien tietojen pohjalta. Tarjamon mukaan Ylen artikkelissa kuvattu tapa ohjata transnaiset pois sovituskopeista ja liikkeistä nettikauppaan on syrjintää.

– Ylen kuvauksen mukainen toiminta on Setan mielestä yksiselitteisesti syrjintää asiakkaiden sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmauksen perusteella. Transasiakkaat on asetettu epäreilusti eriarvoiseen asemaan, Tarjamo linjaa.

Kommentissaan Tarjamo huomauttaa myös, että syrjintää on myös käsky syrjiä, jollaisena Ylen kuvailemaa ohjeistusta voidaan pitää. Tarjamon mukaan olisi myös tärkeää, että asian arvioinnista vastaisi siihen valtuutettu taho:

– Myös käsky tai ohje syrjiä on syrjintää, joten esihenkilöasemassa olevat eivät tasa-arvolain mukaan saa antaa ohjeita, jotka johtavat transasiakkaiden syrjintään. Tällaisessa tapauksessa olisi tärkeää, että syrjintää arvioisi tasa-arvovaltuutettu, jonka tehtäviin tasa-arvolain toteutumisen valvominen kuuluu.

Kehrääjä kysyi Tarjamolta myös Setan näkemystä siitä, miten yhtiön tulisi muuttaa toimintatapojaan. Tarjamon mukaan yrityksen kannattaisi arvioida miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat sen toiminnassa ja luoda konkreettisia toimia näiden edistämiseksi. Tarjamo myös totesi, että yritys voisi viestiä asennemuutoksestaan huomioimalla esimerkiksi sukupuolen moninaisuuden markkinoinnissaan ja hankkimalla koulutusta suomalaisilta transjärjestöiltä.

– Jos [Change] haluaa varmistaa, että palveluita tarjotaan ilman syrjintää transihmisille, tulee sen esimerkiksi viestiä syrjimättömyydestä avoimesti, kouluttaa henkilöstöä sukupuolen moninaisuudesta ja transihmisten sensitiivisestä kohtaamisesta. Yritys voisi varmistaa, että liikkeissä asiointi, mukaan lukien pukukopit, ovat kaikille asiakkaille turvallisia ja esteettömiä, Tarjamo tiivistää.

Transnaisten ja transfeminiinien henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Transfeminiinit ry on myös ottanut kantaa tapahtuneeseen. Verkkosivuillaan julkaistussa kannanotossa Transfeminiinit kuvailee ketjun toimintaa asiattomaksi ja yhdenvertaisuuslain sekä tasa-arvolain vastaiseksi. Kannanotossa myös muistutetaan, että ”yritys ei siis voi omavaltaisesti päättää, haluaako se palvella transsukupuolisia asiakkaita vai ei”.

Transfeminiinit muistuttaa myös, että monelle transnaiselle Change Lingerie on ollut se paikka, josta he ovat hankkineet ensimmäiset liivinsä.

– Useampi transnainen on aikanaan ostanut ketjusta ensimmäisiä rintaliivejään, joten on varsin omituista nähdä näin jyrkkä kannanotto ketjun johdolta. Yritys samalla menettää entisiä asiakkaitaan, kannanotossa todetaan.

Kehrääjä on lähestynyt Change Lingerie Suomea sekä ketjun tanskalaista emokonttoria kommenttipyynnöllä. Jutun julkaisuhetkellä kumpikaan ei ole ollut yhteydessä Kehrääjään.

Artikkelia päivitetty 17.1.2021. Artikkeliin lisätty kuvaus tasa-arvovaltuutetun lausunnosta sekä tasa-arvovaltuutetun toimiston kommenteista.

Kirjoittaja