2 + 2 kirjavinkkiä naismaskuliinisuudesta

2 + 2 kirjavinkkiä naismaskuliinisuudesta
Kuvitus: Kajo Rauni.

Kokosimme naismaskuliinisuutta koskevien kirjojen listan: kaksi uudempaa teosta sekä kaksi historiallista klassikkoa. Puolet teoksista on suomennettu.

Naismaskuliinisuus (female masculinity) on amerikkalaisen kirjallisuus- ja sukupuolentutkimuksen professorin Jack Halberstamin 1990-luvulla kehittämä termi, jota voidaan käyttää sekä maskuliinisten naisten että syntymässä naiseksi todettujen, maskuliinisten henkilöiden yhteydessä. Sateenkaarikirjallisuudessa naismaskuliinisuudesta on kirjoitettu jo pitkään.

2 uudempaa

Delevinge & Coleman: Mirror, Mirror
engl. Trapeze: 2017
suom. Mirror, Mirror
WSOY: 2018

Mirror, Mirror on Redin kasvutarina, jossa on klassisen nuortenkirjan aineksia: on kavereita, seikkailua ja jännitystä. Viimeisin on tosin viety seuraavalle tasolle, sillä lukija pääsee seuraamaan rikoksen selvittämistä – teosta sopii hyvin pitää jännärinä. Mirror, Mirror kuvaa kuitenkin myös tavallista nuorten elämää, kuten bändiharrastusta.

Päähenkilö Redin perheessä on poissaoleva isä ja alkoholistiäiti, joka ei kykene hyväksymään tytärtään, erityisesti tämän maskuliinisuutta. Red on myös yksipuolisesti ihastunut heteroon ystävättäreensä, mutta viehättävä Rose jättää muitakin ihmisiä haikailemaan peräänsä, sukupuolesta riippumatta. Red on sympaattinen ja välittävä päähenkilö, jota laimentaa vain se, että Mirror, Mirror tahallisesti kätkee Redin tyttöyden aina teoksen puoleenväliin saakka. Tätä käännettä (tai jopa ”shokkiefektiä”) lukuun ottamatta Mirror, Mirror onnistuu olemaan tuoreella kielellä kirjoitettu, raikas teos, jonka keskiössä on jännärijuoni esimerkiksi lesbokurjuuskertomuksen sijaan.

M-E Girard: Girl Mans Up
engl. HarperCollins: 2016
ei suomennosta

Girl Mans Up on realismia edustava nuortenkirja, jossa lukija pääsee seuraamaan Pen-tytön (Pen, ei Penelope!) kasvutarinaa. Penin kasvukipujen olennainen osa liittyy muiden ja ennen kaikkea itsensä kunnioittamiseen.

Pen on ollut poikamainen lapsesta asti. Hän vertaa itseään paljon isoveljeensä, jolta hän paitsi lainailee vaatteita, myös saa merkittävää tukea. Penin äiti ei ole aivan sinut tyttärensä maskuliinisuuden kanssa, ja konfliktia siivittää äidin ja tyttären kielimuuri (portugali/englanti) sekä perheen sisäinen erilaisten kulttuurien yhteentörmäys. Vaikka kotona on kipuilua ja tunteenpurkauksia, teoksessa ei mennä kurjistelun puolelle. Penillä on myös merkittävässä roolissa oleva romanssi tytön kanssa. Girl Mans Up on hyväntuulinen, nostattava – ja kunnioittava. Teoksen alussa Pen on lievästi kaveripoikiensa pompoteltavana, mutta opettelee seisomaan omilla jaloillaan tukevasti.

2 klassikkoa

Radclyffe Hall: Well of Loneliness
engl. Jonathan Cape: 1928
suom. Yksinäisyyden kaivo
Basam Books: 2010

Naismaskuliinisuuden ehdoton klassikko, Well of Loneliness on ajankuva, ja toisinaan haavekuvana pidetty teksti. Ennen kaikkea teos on kuvaus, paikoin varsin surullinen sellainen, 1900-luvun alun ”synnynnäisestä invertismistä” eli naissuhteista. Teos kertoo Stephen Gordonin, ylhäisluokkaisen brittinaisen elämästä syntymästä aikuisuuteen. Kerronnan keskiössä on Stephenin maskuliinisuus, sen aiheuttamat ilot, ongelmat ja itseinho sekä naisenkaipuu ja naissuhteet. Teoksen loppupuolella lukija pääsee näkemään lontoolaista aikalaisqueerkulttuuria.

Teos edustaa perinteisesti lesbokirjallisuutta, mutta historiallista teosta on mahdotonta lajitella yksiselitteisesti yhteen kategoriaan, koska teoksen kirjoitushetkellä 1920-luvulla oli käytössä erilainen sanasto ja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta oli erilainen ymmärrys kuin nyt 2020-luvulla. Toisin sanoen teos on luettavissa sekä lesbokertomuksena, että kertomuksena transmiehestä tai -miehistä. Tulkintatavasta riippumatta teoksen isoin anti on vilpittömän kaipuun kuvaus. Stephen, kuten kuka tahansa meistä, haluaa elää sellaista elämää, joka tekee hänet onnelliseksi. Well of Loneliness on naissuhteiden puolestapuheenvuoro. Stephen haluaa hyväksyntää, ja kirjoitusaikakontekstinsa puitteissa teos myös antaa sitä, niin päähenkilölleen kuin lukijalleenkin.

Leslie Feinberg: Stone Butch Blues
engl. Firebrand Books: 1993
ei suomennosta

Amerikkalaisen lesbokulttuurin klassikko Stone Butch Blues kertoo Jess Goldbergin työväenluokkaisesta elämästä 1940–luvulta eteenpäin. Nuori Jess kipuilee maskuliinisuutensa kassa, kunnes päätyy homobaariin, missä tapaa drag queeneja ja butch- ja femmelesboja. Jess otetaan avosylin vastaan ja hänelle opetetaan butch-femme-kulttuurin käytänteitä.

Stone Butch Blues kuvaa romansseja, butch-femme-kulttuurin seksuaalisuutta, erityisesti fokusoiden maskuliinisen osapuolen kokemuksiin, rajoituksiin ja haluihin. Teos näyttää myös queer-yhteisöön kohdistuvia ennakkoluuloja ja toistuvaa (poliisi)väkivaltaa. Stone Butch Blues käsittelee myös merkittävästi sukupuolta; teoksessa Jess transitioituu ja elää jonkin aikaa miehenä. Teoksen pdf-versio on ladattavissa ilmaiseksi Feinbergin nettisivuilla.