Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää eri elämän alueilla eri tavoin, myös työelämässä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää eri elämän alueilla eri tavoin, myös työelämässä

Kuva: Anete Lusina/Pexels

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden kohtaama syrjintä on noussut puheenaiheeksi Suomessa, kun Ilmarisen työntekijä kertoi työsuhteensa purkamisesta koeajalla syrjivin perustein. Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo pitää tärkeänä työelämäsyrjintään liittyvien tapausten nostamista julkisuuteen. LHBTIQA+ -yhteisöön kuuluvien työntekijöiden kohtaama työpaikkasyrjintä voi olla esimerkiksi asiatonta kommentointia tai epätasa-arvoista kohtelua. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan erityisesti rekrytointiprosessien aikana ilmenevää syrjintää valvotaan Suomessa vähän.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kertoo, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä työpaikoilla näyttää olevan aliraportoitu ongelma Suomessa. Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2020 julkaiseman kyselytutkimuksen tuloksen mukaan 14 % LHBTIQA+ -yhteisöön kuuluvista ihmisistä on kokenut syrjintää työelämässä kuluneen vuoden aikana. iheesta uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.

Työelämässä tapahtuva, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä nousi puheenaiheeksi, kun Ilmarisella työskennellyt Toni Varis kertoi työsuhteensa purkamisesta koeaikansa toiseksi viimeisenä päivänä. Varis pitää todennäköisenä, että työsuhteen purun syynä toimi hänen seksuaalinen suuntautuminen – hän oli aiemmin ottanut puheeksi työpaikallaan avioliiton miehensä kanssa, johon esihenkilö reagoi Variksen sanojen mukaan homofobisella kommentilla. Ilmarinen kertoo tiedotteessaan, ettei työntekijän työsuhteen päättämisessä ollut kyseessä syrjiviä perusteita.

Rikoslain mukaan työsyrjintärikoksen tunnusmerkit täyttyvät, mikäli työnantaja tai hänen edustaja asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan syrjintäperusteen pohjalta työpaikan ilmoittamisen, työntekijän valinnan tai työsuhteen aikana ilman painavaa ja hyväksyttävänä pidettävää syytä. Lain mukaan syrjintäperusteita ovat seksuaalisen suuntautumisen lisäksi muun muassa ihonväri, uskonto, alkuperä, ikä, terveydentila ja vammaisuus. Syrjintäperusteisiin liittyvä toiseuttava kohtelu tai loukkaava kommentointi voi olla lain mukaan syrjintää. Erilainen kohtelu on toisinaan sallittua tietyin edellytyksin – erilaisen kohtelun tulee olla oikeasuhtaista ja perustua työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin.

Työntekijän epäillessä syrjintää työpaikallaan, hänen tulee olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun tai luottamushenkilöön – jos työsuhde on jo purettu, asiaan voi olla Stenmanin sanojen mukaan vaikeampi puuttua. Jos työsuhde on purettu, syrjintää kokeneen henkilön tulee olla yhteydessä suoraan viranomaiseen, eli aluehallintovirastoon. Ammattiliittoon kuuluva henkilö voi olla yhteydessä lisäksi myös liiton työntekijään.

Stenman sanoo, että erityisesti rekrytointivaiheessa ilmenevää syrjintää valvotaan vähän ja tämän vuoksi rekrytointisyrjintään liittyviä oikeustapauksia käsitellään hyvin vähän. Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus puuttua työpaikalla tapahtuvaan syrjintään sekä edistää aktiivisesti yhdenvertaisuuden toteutumista.

”On tärkeää, että esiin nousee tapauksia, jotka kertovat sateenkaari-ihmisten syrjinnästä, koska me tiedämme, että se on arkipäiväistä”, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo. Tarjamo kertoo, ettei moni suomalainen sateenkaarivähemmistöön kuuluva työntekijä ole avoimesti omana itsenään työpaikallaan. Tähän vaikuttaa hänen mukaansa epäasiallisen kohtelun ja syrjinnän pelko. Työympäristössä ilmenevä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä voi olla esimerkiksi epätasa-arvoista kohtelua tai asiatonta kommentointia.

Tarjamo muistuttaa, että vain hyvin harva ilmoittaa viranomaisille työpaikallaan kokemastaan syrjinnästä – huolimatta siitä, että Suomessa on jo suhteellisen hyvää lainsäädäntöä yhdenvertaisuuden toteutumisen eteen. ”Systeemi ei toimi niille, jotka ovat kokeneet syrjintää. Meillä on Suomessa yleinen illuusio siitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia, koska laki sanoo niin”, Tarjamo sanoo. Hänen mukaan työpaikkojen yhdenvertaisuustyössä pitäisi huomioida paremmin ryhmiä, joihin kohdistuu yhteiskunnassa syrjintää sekä pohtia käytännön toimia, joilla näiden ihmisryhmien yhdenvertaisuutta ja näkyvyyttä voidaan edistää.

Lisäksi Tarjamo mainitsee johdon sitoutumisen yhdenvertaisuuteen ja esihenkilöille tarjottavan koulutuksen merkityksestä. ”On tärkeää sanallistaa esimerkiksi se, että työyhteisössä on sateenkaari-ihmisiä ja tarkastella muun muassa mahdollisia heteronormatiivisia tai sukupuolitettuja käytäntöjä ja organisaation käyttämää kieltä siltä kannalta, jättääkö se sateenkaari-ihmisiä ulkopuolelle”, hän sanoo.

Kirjoittaja