Voimaannuttavaa vihaa ja yhteisörakkautta – Kaiku räppää queer-yhteisöstä ja yhteiskunnan epäkohdista

Voimaannuttavaa vihaa ja yhteisörakkautta – Kaiku räppää queer-yhteisöstä ja yhteiskunnan epäkohdista

Kuva: Lyyra Virtanen

Debyyttikappaleensa kesällä 2021 julkaissut Kaiku kutsuu itseään queer-räppäriksi ja toivoo tuovansa näin räppiskeneen lisää moninaisuutta. Räppääminen on Kaikulle sekä aktivismia että voimaantumista.

Tuore räp-artisti Kaiku eli Eeli Kytömäki, 30, julkaisi kesän aikana ensimmäiset kappaleensa. PerheHelsinki on meidän ja Vapahtaja kuvaavat kaikki jollakin tavalla queer-kokemuksia. Kaiku kertoo Kehrääjälle, miten päätyi räppäriksi, miksi viha on voimaannuttava tunne ja miten hänen musiikkinsa keskiössä on rakastava pyrkimys lisätä yhteisönsä hyvinvointia.

Queer-representaatio muuttaa maailmaa – myös räppiskeneä

Muutama vuosi sitten Kaiku kävi Turun Kirjakahvilassa pidettävillä Varjoeuroviisuilla, joilla esiintyi muun muassa Pink Taco Krew. Kokemus oli Kaikulle tajunnanräjäyttävä muunsukupuolisena kuulijana.

 – Pink Taco Krewn keikka osoitti sen, miten tärkeää on juuri se, että näkee osia itsestään musiikissa. Representaatiolla muutetaan maailmaa, Kaiku kertoo.

Räp-musiikki oli ollut Kaikulle tärkeää jo pitkään. Skenen miesvaltaisuus ja cisheteronormatiivisuus loi kuvan, että räppääminen ei ole sallittua kenelle tahansa. Pink Taco Krewn keikka oli Kaikulle käännekohta myös musiikin tekijänä. Nyt kun Kaiku oli nähnyt queer-räppäreitä, hän oli viimein vakuuttunut siitä, että haluaa ja voi itsekin räpätä. Hän päätti osallistua musiikkileirejä järjestävän yhdistyksen Särön räppileirille. Leirille osallistuminen oli aluksi jopa kauhistuttavaa, koska osallistuminen tarkoitti haaveensa musiikin tekemisestä ääneen lausumista. Leiri jäi kuitenkin Kaikulle mieleen erityisesti tsemppaavana ja yhteisöllisenä. Leiriltä tarttui mukaan tarvittavia työkaluja ja ennen kaikkea rohkeutta.

– Kun nyt keväällä tuottajani Unikko sanoi, että voisi lähtee tekemään mun kanssa musaa, se oli sitten menoa, Kaiku kertoo.

Kaiku kuvaa suomiräp-skenen lasikattoa paksuksi. Hän iloitseekin siitä, että voi omalla toiminnallaan queeriyttää suomiräppiä ja ylipäätään näyttää skenen sisällä moninaisempaa ihmiskuvaa.

– Haluun näyttää, että voi olla queer, voi olla lihava, voi olla trans ja tehdä räppii, Kaiku kertoo. – Voi olla näkyvä omana itsenään ja ottaa tilaa.

”Vitun vihaista queer-räppiä”

Kaiku tekee nimenomaan vihaista queer-räppiä. Se tarkoittaa sitä, että pitää ääntä ja on anteeksipyytelemätön. Vihan näyttäminen on aitoa ja rehellistä, koska siten tuo esiin, mikä itsestä tuntuu pahalta. Vaikka viha mielletään usein negatiiviseksi tunteeksi, Kaikulle se on voimaannuttava ja vapauttava tunne.

– Jos cishetskuille tai no, kenelle tahansa oikeastaan, tulee siitä epämukava olo, niin kannattaisi ehkä etsiä itsestään niitä syitä tällaiselle reaktiolle. Jengi hirveen helposti tuomitsee, kun vähemmistön jäsen uskaltaa sanoa, mikä vituttaa. On helpompi jäädä siihen omaan epämiellyttävään tunteeseensa kuin nähdä sorrosta kumpuavan vihan taakse.

Kaiku toteaa, että vihan ilmaiseminen ei poista syrjintää, mutta antaa siitä hetkellisen tauon. Hän toivoisikin, että taiteessa ei olisi tilaa ns. tonepolisoinnille eli sille, että epärakentavaksi väitetyllä tyylillä tehtyä taidetta vähätellään nimenomaan tyylin takia. Tätä kuitenkin tapahtuu: Kaikun mukaan tonepolisointi näkyy jo siinä, kenelle annetaan ääni. Kenties se on vieläkin suurempi syy sanoa mitä ja miten haluaa?

– Musassa tai runoudessa mun ei tarvitse mennä kenenkään muun ehdoilla kuin itseni, Kaiku kertoo. – Musa ja runous on tuonut mulle uuden tavan tehdä aktivismia ja samanaikaisesti mahdollisuuden myös voimaantua siitä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Kuva: Lyyra Virtanen

Oman yhteisön hyvinvoinnin puolesta

Kaikun ensimmäinen oma kappale oli Perhe, jossa on lempeä, hyväksyvä sävy ja jonka kantava teema on valittu perhe. Kappale oli sopiva juuri debytointiin, koska Kaiku halusi aloittaa korostamalla rakkauttaan yhteisöään kohtaan.

– Perhe voi olla mikä tahansa ryhmä ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla ja jotka pitää toistensa puolia. Musta se on kaunista.

Kaiku toivoo, että lukijalle tulee Perheen kuuntelusta sellainen olo, ettei hän ole yksin. Kappaleen tekemisen taustalla oli myös halu kertoa muustakin kuin vähemmistöjen kärsimyksestä. Silti Kaikun mukaan tuskan korostaminen on ymmärrettävää:

– Meidän translaki on Pohjoismaiden paskin ja sitäkin translakiuudistusta piti lähteä ajamaan vittu itse. Hallitus oli valmis heittämään translapset ja -nuoret bussin alle. Transpolijärjestelmä elää ja voi hyvin, puhumattakaan natseista ja populismin noususta. Suomessa saa edelleen eheyttää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä.

Yhteisön lisäksi Kaiku välittää kotikaupungistaan Helsingistä. Helsinki kuuluu meille -kappale toimi Kaikun ja Valo Vesikauriin vuoden 2021 kuntavaalikappaleena, mutta sitä ei tehty pelkästään vaalitarkoituksiin. Kaiku sanoo kappaleen olevansa muun muassa rakkaudenosoitus kotikaupungilleen.

– Musta on äärimmäisen tärkeää, että vähemmistöt kokisivat olevansa tervetulleita tähän yhteiskuntaan. Se on musta tän biisin tärkein sanoma, Kaiku kertoo.

Entäpä Helsinki-keskeisyys?

– Haluan uskoa, että Helsinki-keskeisyydestä huolimatta biisi resonoisi monissa muissakin kuin vain helsinkiläisissä! Samanlaisia epätasa-arvoistumisen, köyhyyden, asunnottomuuden ja osattomuuden ongelmia on muuallakin.

Vihaista räppiä tai ei, Kaikun musiikin sanoman ydin on herkkä ja lempeä. Kaikun mukaan queer-ihmiset eivät kuule tarpeeksi ansaitsevansa hyvää.

– Me ansaitaan hyvää ja kaunista meidän elämään. Me ollaan tärkeitä ja upeita just niin kuin olemme, meidän ei tarvitse mennä mihinkään muottiin saadaksemme olla. Me ollaan täällä meitä itseämme varten, ja meidät tulee hyväksyä juuri sellaisina kuin me olemme.

Kaikun ja suomalaisen queer-räpin tulevaisuus

Kaikusta tuntuu luonnolliselta olla nimenomaan queer-räppäri. Ainakin toistaiseksi hän haluaa ”näkyvästi ja tietoisesti” käyttää queer-etuliitettä, koska sellainen auttaa normalisoimaan queer-räppiä. Kaiku toivoo, että muutkin räpistä ja musiikista yleisesti kiinnostuneet queer-ihmiset uskaltaisivat ryhtyä toimeen. Kaiku paljastaa, että on perustamassa ystäviensä kanssa queer-musiikkikollektiivia. Tarkoituksena on madaltaa osallistumisen kynnystä queer-ihmisille sekä tarjota yhteisöllisyyttä ja tukea.

– Me toiminnallamme haluamme ajaa sitä, että se mikki kiertäisi entistä enemmän, eikä päätyisi vaan tiettyjen tyyppien näppeihin, Kaiku kertoo ja kannustaa kaikkia kiinnostuneita laittamaan hänelle Instagramissa yksityisviestiä aiheeseen liittyen.

Kaikulla itsellään ei ole kiire puskea musiikkia hirveällä paineella ulos. Vaikka ideoita on paljon, Kaiku ei halua aiheuttaa itselleen ylimääräistä stressiä.

– On todella radikaalia ja tärkeää pitää huolta itsestään. Sen pitäisi mennä kaiken edelle, ei ainoastaan pandemian aikana, vaan yleisesti. Yritetään muistaa levätä, vaikka järjestelmä sanoo toisin.

Uusin kappale on stressittömästä tahdista huolimatta juuri ilmestynyt. Viimeinen aalto kertoo ilmastonmuutoksesta, siihen liittyvästä pelosta ja syyllisyydestä – sekä vihasta.

– Viha kohdistuu oman itsen lisäksi järjestelmään, erityisesti miljonäärejä kohtaan, jotka toiminnallaan ajavat meidät kohti maailmanloppua. Tuntuu, että katsoo vierestä auto-onnettomuutta hidastettuna, eikä pysty tekemään mitään, Kaiku kiteyttää.

Kirjoittajat

,