Seta: Turvallinen oppimisympäristö kuuluu jokaiselle oppilaalle

Seta: Turvallinen oppimisympäristö kuuluu jokaiselle oppilaalle

Seta muistuttaa kouluvuoden alkamisviikolla, että turvallinen oppimisympäristö on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus – myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Järjestö peräänkuuluttaa aktiivisempaa osallistumista vähemmistöjen hyvinvointiin ja kouluturvallisuuteen koulujen henkilökunnalta. Tasa-arvoa edistetään Setan asiantuntijoiden mukaan ennen kaikkea asenteellisilla sekä rakenteellisilla muutoksilla – yksi järjestön huolta herättävä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden kouluturvallisuutta vaarantava tekijä on ulkopuolisuuden kokemus.

Turvallinen oppimisympäristö on ihmisoikeus, muistuttaa Seta. Tällä viikolla tuhannet lapset ja nuoret aloittavat kouluvuotensa – mukaan lukien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat koululaiset sekä opiskelijat.

Seta nostaa tiedotteessaan esiin huolen sateenkaari-ihmisiin – myös lapsiin ja nuoriin kohdistuneen julkisen, toisinaan hyvinkin voimakkaan vihapuheen, häirinnän ja syrjinnän lisääntymisestä monissa maissa. Juuri tämän vuoksi sateenkaarilapset ja -nuoret tarvitsevat entistä enemmän näkyvää tukea, jotta heidän hyvinvointi sekä kouluturvallisuus voidaan varmistaa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien koululaisten ja opiskelijoiden kouluturvallisuuteen vaikuttavat kielteiset tekijät ovat Setan mukaan valitettavan usein asenteellisten lisäksi rakenteellisia – kuten esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden kokemukset näkymättömyydestä oppimisympäristössään.

Lisäksi Seta peräänkuuluttaa koulujen henkilökunnalta määrätietoisempaa osallistumista sateenkaari-ihmisten kouluviihtyvyyden edistämiseen. ”Sateenkaarinuorista kantavat huolta liian usein vain yksittäiset opettajat, kun turvallisuutta takaavat rakenteet ja käytännöt on jätetty uudistamatta. Koulujen lakisääteisiä tehtäviä ja opetussuunnitelman toteuttamista myös aktiivisesti estetään, jotta sateenkaari-ihmiset saataisiin lakaistua maton alle. Oppilailla on oikeus tietoon eivätkä esimerkiksi vanhemmat voi estää opetussuunnitelman mukaisen sisällön opettamista. On sivistystoimien ja rehtorien vastuulla varmistaa, että tämä oikeus myös toteutuu”, kertoo Setan nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija Lotte Telakivi.

Setan nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Elina Palonen painottaa tiedon lisäämisen ja sen tarpeen tärkeyttä myös lasten ja nuorten kohdalla. ”Myös oppilaat tarvitsevat tietoa ja osaamista, miten toimia esimerkiksi häirintää kohdattaessa ja kuinka siitä ilmoitetaan ja kenelle”, Palonen sanoo. Tieto ja osaaminen on Setan mukaan erittäin tärkeää myös siksi, koska sateenkaarivähemmistöön kuuluvat oppilaat eivät usein koe – ainakaan täysin kuuluvansa kouluyhteisöön.

Sateenkaarivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten ulkopuolisuuden kokemuksista kouluympäristössä kertoo muun muassa Kouluterveyskyselyn viimeisin tulos

Kokemukset näkymättömyydestä ja joukkoon kuulumattomuudesta voivat toisinaan pakottaa henkilön niin sanotusti kaappiin, eli kätkemään identiteettinsä. Palosen mukaan myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla oppilailla on oikeus ja lupa näkyä omana itsenään koulumaailmassakin. Tämän toteutuminen edellyttää kuitenkin sekä asenteellisia, että rakenteellisia muutoksia, asiantuntija huomauttaa. Yksi tapa puuttua rakenteelliseen eriarvoisuuteen on toiseuttamisesta luopuminen.  ”On tärkeää, ettei meista puhuta enää toiseuttaen ikään kuin meitä ei olisi paikalla. Me olemme paikalla ja haluamme tulla kohdatuksi ja nähdyksi ihan kuten muutkin”, Palonen sanoo.

Seta lisää sateenkaarinuorten itsensä kokevan tärkeäksi sen, että opettajille annetaan asianmukaista tietoa siitä, miten oppilaiden väliseen syrjintään ja homofobiseen kouluväkivaltaan voidaan puuttua. ”Opettajien tiedon puute seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta tai täysin vanhentuneet tiedot aiheuttavat merkittävää haittaa lapsille ja nuorille. Opettajankoulutuksen tulee varmistaa, että opetussuunnitelman sisällöt sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuolitietoisesta kasvatuksesta toteutuvat”, Telakivi toteaa.

Kirjoittaja