Kokoomuksen kanta translakiin ristiriitainen

Kokoomuksen kanta translakiin ristiriitainen

Kuvituskuva: Kokoomus

Tänään eduskuntakäsittelyssä oleva Oikeus Olla -kansalaisaloite saa vaihtelevan vastaanoton eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Huomiota kuitenkin herätti Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, jonka Helsingin Sanomien haastatteluun antamat vastaukset vaikuttaisivat olevan ristiriidassa Kokoomuksen virallisten, puoluekokouksessa hyväksyttyjen linjausten kanssa.

Suomen nykyinen, 2003 viimeksi päivitetty translaki on kerännyt runsaasti kritiikkiä sekä kotimaassa, että kansainvälisesellä tasolla. Erityisesti translakiin sisältyvät ehdot lisääntymiskyvyttömyydestä ja lääketieteellisen transdiagnoosin saaminen edellytyksenä sukupuolen juridiselle vahvistamiselle nähdään sukupuolivähemmistöjen ihmisarvoa nöyryyttävinä vaatimuksina. Eduskunnan on tarkoitus aloittaa Oikeus olla -kansalaisaloitteen käsittely lähetekeskustelulla torstaina, jonka vaatimusten lisäksi myös hallitusohjelmassa esitetään lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistoa uudistetusta translaista. Lisäksi hallitusohjelma tukee Oikeus olla -kansalaisaloitteen tapaan medikaalisten transhoitojen ja juridisen sukupuolen vahvistamisen eriyttämistä toisistaan. Toisaalta hallitusohjelman linjaukset poikkeavat kansalaisaloitteen vaatimuksista siltä osin, että sukupuolensa voisi jatkossakin korjata juridisesti vain täysi-ikäinen henkilö, jonka tulisi esittää perusteltu selvitys siitä, että hän kokee pysyvästi kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Selvitys pyrittäisiin varmistamaan harkinta-ajalla, kun taas kansalaisaloitteessa sekä nykylainsäädännössä tällaista aikaa ei ole. 

Helsingin Sanomat pohjusti eduskunnan Oikeus olla -kansalaisaloitetta koskevaa, torstain lähetekeskustelua selvittämällä kyselyllä puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta kannattavatko he Oikeus olla -kansalaisaloitteen esittämää mallia translain uudistamiseksi vaiko eivät. Kansalaisaloitteen mallissa korostetaan muun muassa lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista sekä medikaalisen ja juridisen sukupuolen korjaamisen eriyttämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että vahvistamisen tulisi olla mahdollista 15-vuotta täyttäneille kuten täysi-ikäisille, jonka lisäksi kansalaisaloitteen mallissa tätä nuorempien henkilöiden juridinen sukupuoli voidaan korjata huoltajan antamalla luvalla. Juridisen sukupuolen vahvistamista omalla ilmoituksella on käsitellyt myös translakimuutosta käsitellyt selvitystyöryhmä, joka esitetyn hallitusohjelman kirjauksien mukaisen mallin lisäksi esitteli viime vuonna julkaistussa raportissaan myös mallin, jossa juridisen sukupuolensa voisi vahvistaa myös alaikäisenä. 

Puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien kertoessa kannattavatko vai vastustavatko puolueet translain uudistamista Oikeus olla -kansalaisaloitteen esittämien muutosvaatimusten mukaiseksi, HS kysyi vielä kaksi tarkentavaa kysymystä koskien ikärajoja sekä ilmoitusperusteisuutta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen yllätti vastauksissaan, sillä hänen mukaansa Kokoomus ei ole ottanut kantaa siihen, pitäisikö sukupuolensa vahvistamisen olla kaikissa tai tietyissä tapauksissa sallittua myös alaikäisenä. Kysymykseen siitä, että kannattaako puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja sukupuolen juridista vahvistamista omalla ilmoituksella, Mykkänen vastasi Kokoomuksen kannattavan sitä, että ”juridinen sukupuoli on mahdollista vahvistaa yksilön oman tahdon ja itsensä kokemisen perusteella ilman lääketieteellistä prosessia tai sterilisaatiota”. Vastauksissaan Helsingin Sanomille Mykkänen painotti, ettei juridista sukupuolen vahvistusta tule sekoittaa virheellisesti lääketieteellisiin hormoni -tai leikkaushoitoihin, joiden kohdalla täytyy ottaa huomioon lääkäreiden terveydelliset arviot yksilökohtaisesti. Suoraa kannanottoa ilmoitusperusteiseen korjaukseen ei edustaja Mykkäseltä saatu.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan vastaukset ovat kuitenkin selkeästi ristiriidassa puolueen viralliseksi linjaksi hyväksymien, translain uudistamista koskevien näkemysten kanssa. Kannat on hyväksytty Kokoomuksen puoluekokouksessa 2018, Helsingin Kokoomusnuorten aloitteesta. Kuten Iltalehti kirjoitti puolueen uusista, hyväksytyistä tavoitteista kesäkuussa 2018, oli puolueen linjaksi hyväksytty translaki, joka sisältää kolme keskeistä tavoitetta. Hyväksytyt tavoitteet ovat lääketieteellisen ja juridisen prosessin erotus toisistaan ja juridisen osuuden muuttaminen perustumaan omaan ilmoitukseen, lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen sekä korjauksen salliminen myös alle 18-vuotiaille. Linjoista aloitteen tehnyt Helsingin Kokoomusnuoret totesi aloitteessaan, että on uskomatonta kuinka maassa, joka lukeutuu tasa-arvon kärkimaihin, poljetaan ihmisoikeuksia vanhentuneen translain kaltaisella tavalla. Helsingin Kokoomusnuoret vaativat aloitteessaan translain uudistamista viipymättä vastaamaan sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Kokoomuksen puoluelinja vaikuttaisi siis olevan hyvin erilainen kuin eduskuntaryhmän puheenjohtajan kommenteista käy ilmi. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala muistutti lähetekeskustelussaan käyttämässä puheenvuorossaan, että yllä kuvattu on Kokoomuksen virallinen puoluekokouslinja.

Kehrääjä on pyytänyt Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäseltä selvennystä siihen, mitä hän tarkoittaa todetessaan, että Kokoomus ei ole ottanut kantaa ikärajakysymykseen ja miten hänen kommenttinsa sopivat yhteen puoluekokouslinjauksen kanssa. Lisäksi Mykkäseltä kysyttiin kommenttia siihen, miksi hän ei ilmoitusmenettelystä kysyttäessä kertonut, että Kokoomuksen virallinen linja on, että lain tulee perustua omaan ilmoitukseen. Vastaukset päivitetään artikkeliin niiden saapuessa.

Hallituksen valmistelema, translain muuttamiseen tähtäävä esitys on viivästynyt jo kahteen kertaan. Tämänhetkisten tietojen mukaan lakiehdotuksen on määrä siirtyä helmi-maaliskuussa lausuntokierrokselle. Itse uudistetun lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden lopussa. Hallituspuolueilla on keskenään varsin toisistaan poikkeavat näkemykset siitä, kuinka laajassa mittakaavassa transsukupuolisten ihmisten ihmisoikeuksia koskevaa translakia kuuluu uudistaa. 

Muokattu 11.11. 19:04 lisätty kansanedustaja Multalan kommentit lähetekeskustelusta.

Kirjoittaja