Käsikirjoittaja ja aktivisti Oona Haapaniemi: ”Olen tavattoman huono sietämään sortoa ja epätasa-arvoa”
Kuva: Oona Haapaniemi.
Toinen Häräntappoase-tv-sarjan käsikirjoittajista kertoo, miksi päähenkilön sukupuolta on muutettu uudessa sarjassa, ja mitä yhteistä Instagram-aktivismilla on käsikirjoittajan työn kanssa.
Oona Haapaniemi on myöhemmin tänä vuonna julkaistavan Häräntappoase-sarjan toinen käsikirjoittaja. Sarja perustuu Anna-Leena Härkösen samannimiseen romaaniin vuodelta 1984, mutta siitä on tehty nykyaikaisempi.
Haapaniemi tiesi jo nuorena haluavansa itselleen luovan ammatin. Aluksi hän ajatteli rupeavansa näyttelijäksi, ja vasta lukion viimeisenä vuonna hän alkoi harkita käsikirjoittajan opintoja. Ajatus niistä vahvistui välivuoden aikana, jolloin hän kirjoitti ja ohjasi teatteriesityksiä.
– Ymmärsin, että suurin vahvuuteni on kirjoittamisessa. Pidin siitä, kuinka sanat paperilla muuttuivat ääneen lausuttuna repliikeiksi, ja kehittelemäni hahmot lihaksi näyttelijöiden avulla.
Sarjan toiseksi käsikirjoittajaksi hän päätyi, kun Oskari Sipola pyysi häntä mukaan projektiin. Kaksikko oli tavannut jo aiemmin Sipolan etsiessä käsikirjoittajaa toiseen projektiin, mutta silloin yhteistyö ei vielä alkanut.
Häräntappoase-sarjan kirjoittamista Haapaniemi kuvaa ihanaksi. Työskentely Sipolan kanssa oli hedelmällistä, ja Haapaniemi pääsi käsittelemään itselleen tärkeitä aiheita. Näitä ovat muun muassa sukupuoliroolit, seksuaalisuus, kasvukivut ja ensimmäiset kerrat.
– Sarjan kehittäminen oli antoisaa myös siksi, että alkuperäisteos on niin erinomainen, ja oma kirjoittajan ääneni on aikanaan ottanut paljon vaikutteita Härkösen tavasta kirjoittaa.
Klassikkoromaani haluttiin päivittää nykypäivään
Suurin muutos, joka Häräntappoase-sarjalle tehtiin kirjaan verrattuna, on päähenkilön sukupuolen vaihtaminen tytöksi. Näin ollen sarjan keskeisin romanssi on kahden tytön välinen.
– Tullessani projektiin mukaan Oskarilla oli selkeitä näkemyksiä: Häräntappoase tulisi päivittää tähän aikaan, ja Allun ei tulisi olla teini-ikäinen poika. Olin näistä ajatuksista samaa mieltä. Häräntappoaseen tarina oli kerrottu jo yhdestä näkökulmasta, me halusimme kertoa sen toisesta, Oona Haapaniemi kertoo.
Haapaniemi opiskeli Metropolian ammattikorkeakoulussa elokuva- ja tv-käsikirjoittamista, ja hänen päättötyönsä käsitteli tyttöjen esittämistä kotimaisissa nuortenelokuvissa. Päättötyötä tehdessään Haapaniemi sai selville, että tyttöjä esitettiin paremmin ja kattavammin kuin hän oli etukäteen luullut.
Isoin kehityskohta oli tavassa kuvata nuorten naisten seksuaalisuutta, sillä sitä ei ollut olemassa ilman mieshahmoja, eikä heteronormista juurikaan poikettu. Haapaniemen mukaan Alposta tuli Allu, koska hän ja Sipola halusivat kirjoittaa monipuolisen ja monisyisen hahmon.
– Alluhan käyttäytyy hyvin sukupuolioletuksen vastaisesti. Hän ei ole kiltti, hoivaava ja uhrautuva, vaan melko itsekeskeinen ja ylimielinen tyyppi, joka ei tunnista omia tunteitaan eikä osaa reagoida muiden tunteisiin.
Yhteiskunnan epäkohtien kritisointia Instagramissa
Käsikirjoittamisen lisäksi Haapaniemi keskustelee Instagramissa aktiivisesti, ja hänet tunnetaan nimimerkillä @harakoija. Yksi keskustelunaiheista on sukupuolivähemmistöt, joihin Haapaniemi itsekin muunsukupuolisena kuuluu.
Muunsukupuolisuus ei ole ollut ongelma käsikirjoittajana työskennellessä. Työkaverit eivät ole suhtautuneet asiaan Haapaniemen mukaan mitenkään, eikä hän ole kuullut yhtään ikäviä kommentteja. Väärinsukupuolittamista hän kohtaa välillä, sillä hän on ulkonäöltään feminiininen. Tämä on saanut Haapaniemen joskus miettimään, pitäisikö hänen pukeutua androgyymimmin. Nykyään hän on luopunut ajatuksesta.
– En näe, että muunsukupuolisen tulisi näyttää joltakin. Sukupuoliroolit ovat keinotekoisia, eikä ole olemassa oikeaa tapaa olla mies tai nainen. Miksi siis pitäisi pyrkiä johonkin tiettyyn ilmaisuun, jotta tulisi kohdatuksi muunsukupuolisena?
Sukupuolivähemmistöjen lisäksi Haapaniemi puhuu myös muun muassa kehopositiivisuudesta ja seksityöstä sekä kritisoi äärioikeistoa. Hän kertoo olevansa todella huono sietämään sortoa tai epätasa-arvoa, minkä vuoksi yhteiskunnan epäkohdat näkyvät arkisissa keskusteluissakin. Instagram-aktivismiin oli helppo ryhtyä.
Vaikka hän saa välillä ilkeitä kommentteja ja jopa uhkailua, hän ei anna niiden häiritä aktivismiaan. Sen sijaan hän jättää vastaamatta trolleille, eikä myöskään lue itseään koskevia keskusteluja Ylilaudalta.
– Yritän myös voimautua siitä, että joku pitää minua niin vaikutusvaltaisena, että minut tulee hiljentää jonkun hegemonian takia.
Uusia näkökulmia someen ja televisioon
Haapaniemi kertoo saavansa paljon viestejä, joissa ihmiset kertovat saaneensa hänen postauksistaan uusia näkökulmia ajatteluunsa.
– Moni on myös kertonut näyttäneensä postauksiani läheisilleen, kun ei ole itse osannut sanallistaa, että miksi esimerkiksi intersektionaalinen feminismi ajaa kaikkien hyvinvointia. Se tuntuu palkitsevalta.
Aktivismi näkyy myös käsikirjoittamisessa. Haapaniemi kokee, että hän pystyy vaikuttamaan ihmisiin kertomalla erilaisten ihmisten tarinoita. Häräntappoaseen kohdalla hän toivoo, että edes yksi itsensä kanssa kamppaileva nuori saisi kokea olevansa vähemmän yksin.
Mitä sarjan hahmoihin tulee, Haapaniemi samaistuu eniten Kerttuun.
– Kerttu on erikoinen tyyppi, joka on elämänkokemuksensa kautta Allua muutaman askeleen edellä ja vaikeasta elämäntilanteestaan huolimatta uskollinen omalle totuudelleen. Nähdäkseni Kerttu on varsin varma siitä kuka on, kuten minäkin.