Janne Puhakka kertoo jääkiekkomaailmasta uudessa kirjassa: “Se, että leimataan homourheilijaksi, saattaa olla raskasta”

Julkisesti seksuaalivähemmistöön kuuluva entinen jääkiekkoilija kertoo Kehrääjälle, että jääkiekossa vallitsee konservatiivinen kulttuuri verrattuna moniin muihin joukkuelajeihin. Risto Pakarisen kanssa työstetty Ulos kopista -kirja käsittelee aihetta monesta näkökulmasta.

Lokakuussa 2019 moni suomalainen luki Helsingin Sanomista historiallisen jutun. Artikkelissa nähtiin ensimmäisen SM-liigatason jääkiekkoilijan julkinen kaapista ulos tulo. Tuo pelaaja oli Janne Puhakka, jonka kokemuksista on juuri julkaistu Ulos kopista -niminen kirja (2022, Johnny Kniga). Kehrääjä haastatteli Puhakkaa kirjan julkaisuviikolla.

Puhakka kertoo olevansa odottavainen kirjan julkaisun suhteen. Parin vuoden mittaisen kirjaprojektin tuotos on kirvoittanut kyselyitä ja herättänyt kiinnostusta jo pidemmän aikaa, ja Puhakka odottaakin vastaanottoa ja palautetta innoissaan. Idea kirjaan syntyi Helsingin Sanomien artikkelin jälkeen Puhakan silloisen agentin ehdotuksesta. Aiheen laajentaminen pelkästään Puhakan omista kokemuksista jääkiekkomaailman yleiseen ilmapiiriin seksuaalivähemmistöihin liittyen oli Puhakalle ilmeinen asia.

– Minulle oli tosi tärkeää, että kirjaan haastatellaan esimerkiksi naispuolen kiekkoilijoita, se oli minulle iso ja mielenkiintoinen juttu. Myös esimerkiksi Ville Leino oli itselleni sellainen, että mä oon aina ihaillut sellaista, että tehdään vähän erilaisella tavalla asioita.

Lopulta Risto Pakarisen kirjoittamassa kirjassa suunvuoron saavat Puhakan lisäksi niin hänen puolisonsa, perheenjäsenensä ja pelitoverinsa, kuin jääkiekon parissa työskentelevät valmentajat, tuomarit ja agentit. Mukana on myös näkemyksiä Suomen ulkopuolelta.

Yksi kirjan kantavista teemoista on seksuaalisen suuntautumisen piilottelun vaikutus olemiseen ja pelaamiseen. Puhakka tunnistaa ilmiön myös itse, ja puhuukin “henkisistä lukoista”.

– On se asia mikä tahansa, ei tarvitse olla seksuaalinen suuntautuminen tai sen kanssa kipuilu, niin kyllä se väkisinkin vaikuttaa. Tiedetään, että on vaikka paljon sellaisia urheilijoita, joilla on alkoholiongelmaa tai masennusta, asioita, jotka on omalla tavallaan tabuja ja niistä on vaikeaa puhua. Toki me ollaan yksilöitä, joillakin se vaikuttaa enemmän ja joillakin vähemmän. Mutta miten se minuun vaikutti, niin muistan kyllä, että oli vaikeaa olla rento.

—

Seksuaalivähemmistöjen asema jääkiekossa puhuttaa ihmisiä. Puhakka on itse julkisen ulostulonsa jälkeen halunnut kantaa vastuuta aiheesta tarjoamalla mahdollisuutta keskustella kanssaan somessa.

– En ole tietenkään mikään psykologi tai ammattilainen, mutta olen ennenkin sanonut haastatteluissa, että itsellä oli sellanen vahva vertaistuen kaipuu. Jos joku kokee, että mulle puhuminen helpottaa, niin ehdottomasti voi laittaa viestiä. Ja yhteydenottoja tulee edelleen, muistaakseni viime viikollakin. Joskus tulee vähemmän ja joskus sit enemmän, Puhakka kertoo.

– On sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole vielä silloin pari vuotta sitten oikein tiedostaneet seksuaalisuuttaan. Voi olla vaikka joku, joka on ollut silloin Hesarin jutun aikaan 15-vuotias teini, joka on nyt sitten pari vuotta vanhempi ja alkanu miettimään näitä asioita. Kun tulee podcast tai joku muu, missä oon ollut vieraana, niin joku lukee mun stoorin ja laittaa viestiä.

—

Jääkiekkomaailmassa ei ole nähty monta kaapista ulos tuloa pelaajan aktiiviuran aikana. Puhakkakin oli jo lopettanut uransa kertoessaan julkisesti seksuaalisuudestaan, mutta näkee sille olevan syynsä, että ulostuloa harkitaan tarkkaan. Toisaalta hän myös uskoo tilanteen helpottuvan tulevaisuudessa.

– Mä uskon, että suhtautuminen väkisinkin muuttuu, vaikka noissa lajeissa liikkuu isot rahat ja siellä on suoriutumisen paine. Ja varmasti se on pitkään sellainen asia, että vielä ne pelaajat, jotka kaapista tuloa miettii, puntaroi sellaisia urapolkuasioita ja sitä, missä ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulee pelaamaan, Puhakka miettii.

– Se on ongelma ja veikkaan, että se ei tule ihan kovin nopeesti poistumaan. Mutta uskon, että vaikka Pohjoismaissa ja tietyissä muissa Euroopan maissa ja varmaan Pohjois-Amerikassakin pystyy helposti olemaan oma itsensä, vaikka homoseksuaalina, jo lähitulevaisuudessa.

Kuvituskuva: Aliina

Urapolun lisäksi haasteellisena voidaan Puhakan mukaan nähdä yleinen ilmapiiri, joka jääkiekossa vallitsee joihinkin muihin lajeihin verrattuna. Nuorempana myös jalkapalloa pelannut Puhakka näkee eroja esimerkiksi pelaajien ulkoisissa olemuksissa.

– Jalkapallossakaan ei tunnetusti hirveän moni ole tullut kaapista ulos julkisesti. En tiedä, onko ne samoja syitä kuin jääkiekossa – usein se, että sut leimataan vaikka homourheilijaksi, saattaa olla raskasta urheilijalle.

Puhakka pohtii jääkiekkokulttuurin olevan ylipäätään konservatiivisempaa kuin esimerkiksi jalkapallon – NHL:ssä on Puhakan mukaan tarkka pukukoodi ja peleihin tullaan puku päällä. Jalkapallossa taas pukeutuminenkin on rennompaa, mikä viestinee laajemmin yleisestä ilmapiiristä:

– Jalkapallossa voit rokkaa omaa tyyliä juuri niin kuin haluat, ja sama esimerkiksi koripallossa. Ylipäätään se ihmisten kirjo, jos miettii jalkapalloa, koripalloa ja muita joukkuelajeja, on paljon laajempi. Jos katsoo vaikka, kuinka monta tummaihoista pelaajaa jääkiekossa on, niin on heitä aika paljon vähemmän kuin esimerkiksi jalkapallossa.

—

Tulevaisuuden näkymistään Puhakka ei tarkemmin osaa vielä kertoa. Tällä hetkellä hän opiskelee Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun International Business -ohjelmassa, mutta porttia urheilun puolelle ei ole vielä kokonaan suljettu.

– Opiskelu on ollut mielenkiintoista ja varmaan sitten, kun valmistuu, se avaa tiettyjä ovia. Kun on päässyt tekemään eri medioiden kanssa töitä, tätä kirjaa ja jonkin verran somea, niin sielläkin on paljon mielenkiintoisia juttuja. Menen päivä kerrallaan. Tiedostaa, mitkä ovat sellaisia asioita, jotka itseä kiinnostaa, ja urheilumaailma on niistä yksi. Mikä se työnkuva tulee tulevaisuudessa olemaan, niin vaikea sanoa.