Etelä-Korean korkein oikeus: Sotilaslain ei tule puuttua seksuaalivähemmistöön kuuluvien   sotilaiden suhteisiin vapaa-ajalla

Etelä-Korean korkein oikeus: Sotilaslain ei tule puuttua seksuaalivähemmistöön kuuluvien   sotilaiden suhteisiin vapaa-ajalla

Kuva: Markus Winkler/Unsplash

Etelä-Korean korkein oikeus kumosi kahden sotilaan tuomiot miesten välisestä seksistä. Tuomiossa todettiin ettei maan sotilaslain tule ottaa kantaa sotilasympäristön ulkopuolella ja vapaa-ajalla tapahtuvaan, suostumukseen perustuvaan seksiin samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tapaus on merkittävä LHBTIQA+ -vähemmistön oikeuksien toteutumisen kannalta, sillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuulumiseen liittyy Etelä-Koreassa edelleen stigmaa – erityisesti puolustusvoimissa.

Etelä-Korean korkein oikeus on kumonnut kahden puolustusvoimissa palvelevan sotilaan tuomiot suostumuksellisesta miesten välisestä seksistä sotilastukikohtansa ulkopuolella. Uutisesta kirjoitti aiemmin PinkNews.

Syytetyt, eri yksiköihin kuuluvat ylikersantti ja yliluutnantti todettiin harrastaneen keskenään seksiä vuonna 2016. Seksuaaliset teot perustuivat molempien väliseen suostumukseen ja tapahtuivat sotilaiden viettäessä vapaa-aikaa sotilasympäristön ulkopuolella. Yliluutnantti tuomittiin neljän kuukauden ja ylikersantti kolmen kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomioiden toimeenpanoa lykättiin, sillä molemmat miehet valittivat päätöksestä.

Etelä-Korean sotilasrikoslain artikla 92–6:n mukaan ”anaaliyhdynnästä tai muusta säädyttömästä teosta” samaa sukupuolta olevien sotilaiden välisestä kanssakäymisestä voidaan tuomita enintään kahden vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen. Artiklaa 92–6 on käytetty yleisesti sotilaiden rankaisuun suostumukseen perustuvasta miesten välisestä seksistä. Etelä-Korean armeija on miesvaltainen, sillä jokainen eteläkorealainen 18–28-vuotias mies on velvoitettu suorittamaan asepalvelus. Palvelus kestää vähintään 18 kuukautta.

Korkeimman oikeuden 21.4. tekemässä päätöksessä todettiin, ettei Etelä-Korean vuodesta 1962 voimassa olleen homoseksuaalisten tekojen armeijassa kieltävän lain tulisi ottaa kantaa sotilasympäristön ulkopuolella sekä vapaa-ajalla tapahtuvaan, suostumukseen perustuvaan miesten väliseen seksiin. Kumpikaan syytetyistä sotilaista ei ole täten syyllistynyt sotilaslain rikkomiseen.

Tuomari Kim Myeong-sun lausunnon mukaan koko tuomioistuimen 13 jäsenestä koostuva paneeli totesi ”tiettyjen käsitysten siitä, mikä on säädytöntä muuttuneen ajan ja yhteiskunnan muutosten myötä”. ”Näkemys, jonka mukaan seksuaalinen toiminta kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välillä on seksuaalisen nöyryytyksen ja inhon lähde objektiivisille tavallisille ihmisille ja on siten vastoin kunnollista moraalia, voidaan tuskin hyväksyä aikamme yleiseksi ja oikeaksi normiksi”, Kim sanoi.

Tuomioistuin ilmoitti myöhemmin, että päätöstä voidaan pitää erityisen merkityksellisenä, sillä se toimi ”julistuksena, jonka mukaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden välistä seksuaalista kanssakäymistä (myös sotilasvoimissa palvelevien keskuudessa) ei voida enää pitää sellaisenaan rangaistavana.” Etelä-Korean puolustusvoimat vastaanotti tapauksen palautuksen takaisin sotilasoikeuteen ja on ilmoittanut ”tutkivansa huolellisesti” korkeimman oikeuden antaman päätöksen jatkaakseen tapauksen käsittelyä puolustusvoimissa.

Tutkija Boram Jang ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Itä-Aasian osastosta sanoo järjestön kehottaneen hallitusta kumoamaan artiklan 92–6. Tutkijan mukaan tämä olisi tärkeä askel seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan stigman poistamiseksi. ”Samaa sukupuolta olevien ihmisten välisten seksuaalisten tekojen kriminalisointi Etelä-Korean armeijassa on pitkään jatkunut järkyttävä ihmisoikeusloukkaus, mutta tämänpäiväisen tuomion pitäisi tasoittaa sotilaille tietä vapaaseen elämään – ilman uhkaa syytteen nostamisesta”, hän sanoi.

Itsenäinen The Center for Military Human Rights Korea -komissio kommentoi tapauksen olevan tärkeä virstanpylväs seksuaalivähemmistöön kuuluvien sotilaiden syrjintää koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Komission mukaan keskustelu artikla 92-6:n ongelmallisuudesta tulee olemaan pitkä, sillä LHBTIQA+ -vähemmistön raportoidaan kokevan edelleen usein ennakkoluuloja ja syrjintää Etelä-Koreassa. Homoseksuaalisuus on itsessään dekriminalisoitu Etelä-Koreassa, mutta vähemmistöjen syrjintää kieltäviä lakeja ei lähestulkoon ole. Myöskään eheytyshoitoja ja -terapioita ei ole kielletty lailla.

Eteläkorealaisen LHBTIQA+ -yhteisön heikko ihmisoikeustilanne nousi aiemmin otsikoihin maailmanlaajuisesti viime vuonna, kun vuonna 2020 armeijasta sukupuolenkorjausprosessinsa vuoksi erotettu Buyn Hee-soo kuoli kesken oikeustaistelun. Hänen perheensä jatkoi oikeusprosessia, jonka ansiosta Buynlle annettiin lokakuussa postuumi voitto. Daejeon käräjäoikeus katsoi, että päätös erottaa transnainen armeijasta oli ”epäilemättä laiton ja että se pitäisi peruuttaa”, sillä se perustui väärään olettamukseen, että Buyn olisi mies.

Kirjoittaja

Vastaa