DVV: Etunimen voi muuttaa omalla ilmoituksella oman sukupuolen mukaiseksi
Kuvitus: Jason Leung / Unsplash.
15 vuotta täyttänyt henkilö saa valita nimeä vaihtaessa “vastakkaiselle” sukupuolelle vakiintuneen nimen, mikäli hän mainitsee hakemuksen perusteluissa nimen sopivan omaan sukupuoli-identiteettiinsä. Nimenmuutospalvelua ollaan kehittämässä niin, että tämä tieto olisi helpommin saatavilla.
Uusimmassa, 1.1.2019 voimaan astuneessa etunimiä koskevassa laissa (946/2017) on monia hämmentänyt pykälä, jonka mukaan etunimeksi voidaan hyväksyä ainoastaan sellainen nimi, joka “on vakiintunut samalle sukupuolelle”. Seuraavassa pykälässä mainitaan kuitenkin, että tästä voidaan tehdä poikkeus “jos siihen harkitaan olevan muu erityinen syy”.
Nimenmuutoshakemuksista vastaava Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tiedottaa, että viraston tulkinnan mukaan sukupuoli-identiteetin perusteella on hyväksyttävää vaihtaa nimi myös “vastakkaiselle” sukupuolelle vakiintuneeksi nimeksi. Yli 15-vuotiaat voivat vaihtaa nimensä omaa sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi ilman transpoliklinikan asiakkuutta, lääketieteellistä todistusta tai muita selvityksiä. Alle 15-vuotiaiden kohdalla vaaditaan sekä huoltajan suostumus että lääketieteellinen selvitys sukupuoliristiriidasta.
Etunimien muutoshakemus maksaa 55 euroa, paitsi sukupuolen juridisen vahvistamisen yhteydessä tai vahvistamisen jälkeen hakemus on ilmainen. Käsittelymaksu on maksettava siitä riippumatta, hyväksytäänkö haettavaa nimeä vai hylätäänkö hakemus. Lisäksi nimen muututtua henkilön on hankittava muun muassa uusi henkilöllisyystodistus, josta aiheutuu lisäkuluja.
Nimenmuutoshakemusta tehdessä DVV:n nimenmuutospalvelu tarjoaa arvion siitä, vaatiiko henkilön hakema nimi erillisiä selvityksiä. Alla olevassa esimerkkikuvassa henkilö, jonka juridinen sukupuoli on nainen, on tunnistautunut pankkitunnuksillaan palveluun ja on hakemassa itselleen nimeä Mikael Ville Aleksi. Kaikki kolme nimeä löytyvät DVV:n tilastoista 1990-luvun 10 suosituimman “miesten nimien” joukosta, eli ne lienevät miehille vakiintuneita nimiä. Hakemus vaatii perusteluja nimelle, mutta tässä kohtaa ei mainita, että sukupuoli-identiteetti on riittävä perustelu valita juridisesti miehille vakiintunut nimi.
Kuvakaappaus DVV:n nimenmuutospalvelusta
DVV:n lakimies Laura Mattila kertoo Kehrääjälle, että esimerkkikuvan esitarkastus on vain karkea, suuntaa antava arvio, eikä se anna kaikissa tilanteissa parasta informaatiota. Jokaisen nimenmuutoshakemuksen käsittelee joka tapauksessa aina ihminen.
Nimen perusteluksi DVV:lle riittää siis esimerkiksi “Olen transsukupuolinen ja koen, että nimi vastaa sukupuoltani.” Esimerkkinimi Mikael Ville Aleksi hyväksyttäisiin tämän perusteella myös henkilölle, jonka juridinen sukupuoli on nainen. Mattilan mukaan tämänkaltaista nimihakemusta ei voida kuitenkaan hyväksyä ilman mainintaa sukupuoli-identiteetistä.
Sähköinen palvelu ei vielä täydellinen
Nimenmuutospalvelun arviot voivat olla harhaanjohtavia: seuraavassa esimerkkikuvassa henkilö, jonka juridinen sukupuoli on nainen, on hakemassa itselleen nimeä Mikael Aleksi. Nyt hakemus ei vaadi perusteluja, eikä sähköinen lomake tarjoa ollenkaan tekstikenttää, johon voisi kirjoittaa lisätietoja. Molemmat nimet katsotaan kuitenkin miehille vakiintuneiksi.
Kuvakaappaus DVV:n nimenmuutospalvelusta
– Valitettavasti nimenmuutospalvelu ei ole vielä täydellinen, joten se ei aina ohjaa asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä voi siis olla mahdollista lähettää hakemus ilman perusteluja, vaikka perustelut vaadittaisiin, jotta hakemus voidaan käsitellä. Tällöin lähetetään lisäselvityspyyntö, jolloin käsittelyaika pitenee, mutta siitä ei ole muuta haittaa asiakkaalle, kommentoi Laura Mattila.
Mattila kertoo, että nimenmuutoshakemus pyritään pitämään mahdollisimman selkeänä ja luettavana, sillä samaa hakemusta käytetään sekä etu- että sukunimen muutoksiin laajalla skaalalla. Tämän takia hakemuksessa ei tällä hetkellä ole erikseen kohtaa, joka koskisi sukupuoli-identiteetin takia nimenmuutosta hakevia henkilöitä. DVV:n nettisivuja ollaan kuitenkin Mattilan mukaan kehittämässä niin, että kaikki tarpeelliset tiedot olisivat helposti saatavilla myös sukupuoli-identiteetin perusteella etunimeä vaihtaville.
Alle viisitoistavuotiaille esitetty vaatimus lääketieteellisestä todistuksesta on ongelmallinen. Se ei perustu millään tavoin nimilakiin, vaan on ilmestynyt yhden asiantuntijan toimesta maistraateille laadittuun sovellusohjeeseen. Lapsiasiavaltuutettu on painottanut, että Suomessa on asetettu turhia ikärajoja, josta maa on saanut useita huomautuksia lasten oikeuksista vastaavilta kansainvälisiltä viranomaisilta. On jotensakin selvää, että tämä on yksi uusi sellainen. Ohje pohjautunee Hallintolakiin, mutta se ei ole tässä tapauksessa oikea referenssi.
Kiitos hyvästä täydennyksestä, Anukatariina!
– Lyyra V