Tutkimus: Transihmisten marginalisaation ja leimautumisen kokemukset yleisiä kouluympäristössä ja terveyspalveluissa

Kuvituskuva: Hermann Traub

Väitöskirjatutkija Aira Huttunen Oulun yliopistolta käsittelee transihmisten kokemuksia kehollisesta tiedosta ja tietokäytännöistä hiljattain julkaistussa väitöskirjatutkimuksessaan. Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalinen media on monipuolistanut transsukupuolisuudesta saatavilla olevaa tietoa, mutta erityisesti kouluissa ja terveydenhuollossa, kuten kouluterveydenhuollossa tai mielenterveyspalveluissa, ei useinkaan tunnisteta transihmisten kokemuksia. 

Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aira Huttusen väitöskirja ”Friction and bodily discomfort” käsittelee transihmisten kokemuksia kehollisesta tiedosta ja tietokäytännöistä. Väitöskirjatutkimuksen mukaan aihe on ajankohtainen varsinkin Suomen translain uudistuksen vuoksi. Lisäksi tutkimuksessa nostetaan esille transsukupuolisuutta koskevan tiedon puute esimerkiksi terveydenhuollossa, kouluissa ja mediassa. 

Tutkimuksen laadullisen sisältöanalyysin keinoin analysoitu aineisto kerättiin haastattelemalla 37:ää eri ikäistä suomalaista transhenkilöä. Tutkimusta on rahoittanut Koneen säätiö. Haastateltujen kokemusten perusteella voidaan sanoa, että tietoa sukupuolen moninaisuudesta on vaikea saada – tutkimus esittääkin, että tietoa sukupuolen moninaisuudesta tarvitaan lisää varsinkin terveydenhuollossa sekä kouluissa, koska transihmisten marginalisaation ja leimautumisen kokemukset ovat yleisiä näissä ympäristöissä. 

Haastatteluaineiston mukaan sukupuolen moninaisuutta käsitellään kouluissa usein ilmiönä, jonka ei ajatella koskevan luokassa läsnä olevia oppilaita, jonka vuoksi aihe saatetaan myös sivuuttaa kokonaan. Tämä lisää tutkimuksen mukaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten syrjinnän kokemuksia. Aineistosta käy myös ilmi, ettei transihmisten kokemuksia useinkaan tunnisteta myöskään kouluterveydenhuollossa tai mielenterveyspalveluissa. Tämä ilmenee muun muassa siten, ettei omaa sukupuoli-identiteettiä pohtivaa nuorta osata välttämättä ohjata eteenpäin tarvittavien palveluiden pariin. Tutkimukseen osallistuneet mainitsivat myös transsukupuolisuutta käsittelevän mediakuvaston olevan usein yksipuolista ja siten syrjinnän kokemuksia lisäävä. 

Mediarepresentaation yksipuolisuudesta huolimatta tutkimuksesta käy ilmi, että toisaalta sosiaalinen media on monipuolistanut transsukupuolisuutta koskevaa kuvastoa. Tutkimus esittääkin, että monipuolisempaa tietoa transsukupuolisuudesta tarvitaan siksi, koska sattumalta saatavalla tiedolla aiheesta on suuri merkitys tiedonhankinnan alkuvaiheessa. Erityisesti vertaisten kanssa jaettava ajantasainen tieto transsukupuolisuudesta koettiin haastateltujen transhenkilöiden keskuudessa tärkeäksi, sillä se koetaan myös emotionaalista tukea antavaksi.