Transnuorten oikeudet tasavertaiseen kohteluun urheilussa uhattuna Yhdysvalloissa

Transnuorten oikeudet tasavertaiseen kohteluun urheilussa uhattuna Yhdysvalloissa

Kuva: Fitsum Admasu / Unsplash.

Helmikuussa 2021 julkaistun raportin mukaan transsukupuolisten nuorten mahdollisuuksia osallistua tasa-arvoisesti urheilulajeihin pyritään systemaattisesti rajoittamaan monissa Yhdysvaltojen osavaltiossa. Transnuoret jäävät ihmisarvoa loukkaavien ja stigmatisoivien lakien ja käytäntöjen armoille, ja heiltä voidaan evätä pääsy kilpailemaan kokonaan, mikä asettaa heidät eri asemaan cis-urheilijanuoriin verrattuna.

The Center for American Progress -instituutin raportin mukaan Yhdysvalloissa transnuoria urheilun ulkopuolelle sulkevat lait ja käytännöt käyttävät hyväkseen transfobista pelottelua, stereotypisointia sekä vääriä väitteitä siitä, että transurheilijoilla olisi jonkinlainen fyysinen etuasema cisurheilijoihin verrattuna – ilman mitään todistetta siitä, että transurheilijoiden osallistumisella olisi vaikutusta cissukupuolisten urheilijoiden suorituksiin. Transurheilijat ovat kilpailleet avoimesti vuosikymmenien ajan sekä amatööri- että pro-urheilusarjoissa. Cisurheilijat eivät siis koe vahinkoa siitä, että transurheilijat kilpailevat heidän kanssaan samoissa sarjoissa ja kilpailuissa. Transtaustaisten urheilijoiden osallistumisen ja kilpailemisen hankaloittaminen ja kieltäminen oman sukupuolensa edustajana sen sijaan heikentää transihmisten mielenterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä urheilijoilla että ei-urheilijoilla.

Useiden raportin keräämien kyselyjen pohjalta nousee kolme huolestuttavaa trendiä transurheilijoiden keskuudessa:
1) transnuorilla ja nuorilla aikuisilla on usein enemmän mielenterveydellisiä ongelmia verrattuna samanikäisiin cisnuoriin, sekä heillä on korkeampi riski masennukseen, itsemurha-ajatuksiin ja -yrityksiin;
2) transnuoret ja nuoret aikuiset kokevat enemmän kiusaamista, häirintää, väkivaltaa ja ryhmästä ulossulkemista kuin cisnuoret, samalla kun transsukupuolisiin kohdistuvat urheilukiellot kasvattavat vihan ilmapiiriä;
3) kun transnuoret pääsevät heidät hyväksyvien ja heitä tukevien käytäntöjen ja tahojen piiriin, myös urheilun saralla, mielenterveydellisten ongelmien ja itsetuhoisuuden riski pienenee – ongelmien riski on sitä korkeampi, mitä vähemmän on tarjolla tukea.

Raportti painottaakin, että on erittäin tärkeää transurheilijoiden hyvinvoinnin kannalta, että heidän annetaan osallistua ja kilpailla omana itsenään.

Sukupuolitetut urheilu- ja liikuntatilat lisäävät pelkoa ja turvattomuuden tunnetta

Raportti kuvaa, kuinka transinklusiiviset, eli transihmisiä sisällyttävät käytännöt urheilun saralla eivät aiheuta mitään harmia cisurheilijoille, mutta transurheilijoiden sulkeminen urheilun ulkopuolelle on hyvin vahingollista translapsille ja -nuorille. Transsukupuoliset nuoret ovat valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa, ja erilaisten määräysten ja esteiden lisäksi transurheilijat ovat alttiita kiusaamiselle ja häirinnälle, jos he kertovat identiteetistään tiimiläisilleen tai valmentajalleen. Hylkäämisen ja tiimistä pudottamisen pelossa osa transnuorista ei uskalla paljastaa identiteettiään, mikä voi johtaa sisäistettyyn transfobiaan ja dysforian lisääntymiseen.

Transihmisten pelot ja turvattomuuden tunteet, jotka liittyvät sukupuolilla jaettuihin tiloihin, kuten pukukoppeihin tai liikuntatunteihin, vaikeuttavat tai tekevät mahdottomaksi monien trans- ja muunsukupuolisten nuorten osallistumisen koululiikuntaan. Raportti esittää, kuinka vuonna 2019 suoritetussa yhdysvaltalaisessa koulukyselyssä miltei 60 prosenttia transsukupuolisista nuorista kertoi välttelevänsä koululiikuntaa, 70 prosenttia kertoi välttelevänsä koulun pukuhuoneita, ja yli 80 prosenttia vältteli wc-tiloja, koska he kokivat olonsa turvattomaksi näissä tiloissa. 

Nämä tulokset korostavat transnuorten haavoittuvaista asemaa, kun he käyvät koulua turvattomissa ja ei-tervetulleissa ympäristöissä. Raportin mukaan useampaa kuin joka toista transnuorta oli estetty käyttämästä sukupuolensa mukaista wc-tilaa tai pukuhuonetta, ja joka neljäs kymmenestä vastaajasta ei saanut käyttää identiteettiään vastaavaa nimeään tai pronominejaan. Vain kuusi prosenttia vastaajista kertoi käyvänsä koulua, jossa transnuorten annettiin osallistua urheiluun omassa sukupuolessaan.

Jopa yksi kolmesta transnuoresta ei pitänyt mahdollisena high schoolista (Suomen tasolla lukio/ammattikoulu) valmistumista juurikin koulussa olevien transsukupuolisia nuoria syrjivien ja vahingoittavien käytäntöjen vuoksi. Lisäksi niillä nuorilla, jotka olivat kohdanneet omassa elämässään näitä syrjiviä käytäntöjä, raportoitiin matalampaa itseluottamusta ja vähäisempää yhteisöön kuulumisen tunnetta sekä korkeampaa masennusta ja useampia koulusta poissaoloja.

Yhteisöllisyyden merkitys elintärkeää transnuorille

Urheilulla on positiivisia vaikutuksia kaikkiin nuoriin, ja voi olla, että erityisesti positiivisia vaikutuksia sillä on transnuoriin. Transnuorilta kuitenkin pyritään kieltämään pääsy liikunnan hyötyjen äärelle, mukaan lukien ne henkiä pelastavat hyödyt, joita transnuoret kipeästi tarvitsisivat. Raportista käy ilmi, että inklusiivisilla käytännöillä ei ole mitään negatiivista vaikutusta cisnuoriin, kun taas urheiluun osallistumisessa on monia transnuoria hyödyttäviä piirteitä. Kun otetaan huomioon kasvanut riski itsetuhoisuuteen ja mielenterveydellisiin ongelmiin transnuorten parissa – riski, joka liittyy vahvasti vihamieliseen poliittiseen ja sosiaaliseen ympäristöön – on tärkeää, että transnuorille mahdollistetaan yhteisöllisyyden kokeminen koululiikunnan kautta. Tämä saattaa hyvinkin pelastaa transnuorten henkiä. Toisaalta osallistumista rajaavat käytännöt määräävät, millä tavalla transihmisten kehojen pitäisi toimia, mikä kieltää transatleeteilta kehollisen itsemääräämisoikeuden ja oikeuden määrittää oman identiteettinsä.

Raportti suosittelee, että yhdysvaltalaiset koulut ja osavaltiot panisivat toimeen menettelytapoja, jotka tukisivat transinklusiivista liikuntaa ja urheilua. Transinklusiivisia ja ikäkohtaisesti sovitettuja urheilun osallistumiskäytäntöjä, jotka sallivat transurheilijoiden kilpailla sukupuoli-identiteettinsä mukaisissa ryhmissä, tulisi ottaa suosituksen mukaan käyttöön maanlaajuisesti.

Ohjaajien ja urheiluhenkilökunnan tulisi saada opetusta siitä, kuinka navigoida voimassaolevan käytännön kanssa koskien transinklusiivista urheilua, ja kuinka muodostaa turvallinen urheilutila transurheilijoille. Pitäisi myös varmistaa, että käytännöt ovat vastaanottavaisia myös binäärisukupuolien ulkopuolella oleville urheilijoille. Näitä käytäntöjä ovat muun muassa sukupuoli-identiteetin mukaisen pronominin ja nimen käyttö, sekä yleisesti sukupuolineutraali kielenkäyttö. Yhdysvaltalaisten koulujen tulisi myös varmistaa, että trans- ja muunsukupuoliset oppilaat pystyvät osallistumaan urheiluun sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti.