Translain uudistus etenee eduskunnassa

Kuvituskuva: Lena Balk

Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että translaki uudistetaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi ja hedelmättömyysvaatimus poistetaan laista samalla kun lääketieteellinen ja juridinen transitio erotetaan toisistaan.

Suomen translakia on pyritty uudistamaan jo vuosia, mutta hallitusohjelmaan lain uusiminen päätyi vasta pääministeri Antti Rinteen (sd.) 2019 aloittaneen hallituksen aikana. Pääministerin vaihduttua Rinteen eron jälkeen Sanna Mariniin (sd.) säilytettiin hallitusohjelma samana ja hallituksen esitystä uudeksi translaiksi suunniteltiin vuodelle 2020. Pandemian aiheuttaman poikkeustilan takia suunnitelmat ovat myöhästyneet ja hallituksen esitys on tarkoitus jättää joulukuussa 2021.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti tammikuun puolivälissä translain uudistushankkeen asettamisesta sekä uudistuksen päivittyneestä aikataulusta. Uuden suunnitelman mukaan hallituksen esitystä valmisteleva työryhmä on tarkoitus nimetä maaliskuussa 2021 ja työryhmän työn pohjalta on tarkoitus jättää hallituksen esitys uudeksi translaiksi eduskunnalle joulukuussa 2021. Työryhmän koostumuksesta tai sen työskentelystä ei ole vielä linjattu, johtaja Jaska Siikavirta Sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo Kehrääjälle.

– Laajapohjainen työryhmä pyritään asettamaan heti vuoden alkuvaiheessa, Siikavirta vakuuttaa.

Hallitusohjelmassa translain uudistustavoitteiksi on asetettu itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen sekä juridisen sukupuolen korjauksen ja lääketieteellisten hoitojen eriyttäminen. Lakiuudistusta edeltävä, 16.4.2019 asetettu työryhmä pohti erilaisia ratkaisuja lain uudistamiseksi, jotka toimivat työryhmän apuna hallitusohjelman kirjausten lisäksi.

– Asetettava työryhmä laatii päätöksentekoa varten tarvittavat lainsäädännölliset ehdotukset sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden aseman ja oikeuksien järjestämiseksi hallitusohjelman mukaisesti sekä edellä mainitun translain uudistamistarpeita kartoittaneen virkamiestyöryhmän raportin pohjalta, Siikavirta kertoo.

Uuden lain sisältö vielä epäselvä, järjestöt vaativat transnuorten oikeuksien tunnustamista

Uutinen translain etenemisestä on otettu vastaan tyytyväisinä trans- ja sateenkaarijärjestöissä. Järjestöt ovat kuitenkin olleet kriittisiä lainvalmistelun suhteen, sillä hallitusohjelman mukaan translakiin kirjattaisiin yhä 18-vuoden ikäraja juridiselle korjaukselle. Lakiuudistusta taustoittanut työryhmä esittikin yhtenä vaihtoehtona, että ikärajaa laskettaisiin 15 vuoteen. Suomen suurin sateenkaarijärjestö Seta ry sekä 74 muuta järjestöä, joukossa muun muassa suurimmat transjärjestöt, ottivat yhdessä kantaa alaikäisten transihmisten oikeuksien puolesta lokakuussa 2020.

– Sukupuolen vahvistamisen lykkääntyminen jopa vuosilla heikentää transnuorten hyvinvointia huomattavasti. Mahdollisuus saada oikean sukupuolen mukaiset henkilöpaperit viivytyksettä helpottaisi lukuisten transnuorten elämää, vähentäisi syrjintää ja parantaisi nuorten hyvinvointia, järjestöt painottivat.

Toisiksi suurimman hallituspuolue Keskustan suunnalta on kuitenkin jo ehditty tiedottaa, että alaikäiset eivät tule kuulumaan lakiuudistuksen piiriin. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen twiittasi illalla 27.1. vastauksena hänet maininneeseen transvastaiseen purkaukseen, että käyttäjän ei tulisi levittää väärää tietoa, sillä “alaikäisiä ei siis tule mukaan”.

Kurvinen kertoo Kehrääjälle sähköpostitse kantansa edustavan koko eduskuntaryhmän kantaa:

– Keskustan eduskuntaryhmä on hallitusohjelmassa sovitun kirjauksen takana kokonaisuudessaan. Mukaan lukien juridisen sukupuolen muutos täysi-ikäisenä, Kurvinen toteaa.

Vastauksessaan Kurvinen rinnastaa päätöksen sukupuolen juridisesta korjaamisesta muun muassa [B-]ajokorttiin, vaalikelpoisuuteen, äänestysoikeuteen, avioliittoon sekä taloudelliseen täysvaltaisuuteen. Kurvisen mukaan hallitusohjelmassa omaksuttu sääntelymalli on “hyvin pitkälti” Tanskassa omaksutun mallin mukainen. Myös Tanskassa sukupuolen juridinen korjaus vaatii 18 vuoden iän.

Lakia valmistelevasta työryhmästä kertovalla hankesivustolla hankkeen aihetunnukseksi mainittiin myös intersukupuolisuus. Kysyttäessä asiasta Jaska Siikavirta Sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutti hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja luovutaan pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta. Asiaa on käsitelty myös lakia taustoittavassa työryhmässä, joka katsoi rikoslain ja terveydenhuollon yleislainsäädännön sisältävän riittävät intersukupuolisten lasten koskemattomuuden takaavat kirjaukset.

– Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että sukupuoliominaisuuksia muokkaavien tarpeettomien toimenpiteiden kiellosta voitaisiin säätää esimerkiksi mahdollisessa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden asemaa ja oikeuksia koskevassa erityislaissa, työryhmän muistiossa todetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jaska Siikavirta muistuttaa kuitenkin, että työryhmän muistiosta huolimatta mitään sitovia päätöksiä lainsäädännön suunnasta ei ole tehty.

– Työryhmän loppuraportissa esitetyt vaihtoehtoiset säädösmallit voivat antaa yleistä käsitystä siitä, miten hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa mainittuja tavoitteita on mahdollista toteuttaa. On kuitenkin syytä korostaa, että linjauksia asiasta ei ole eikä asiaa ole mahdollista spekuloida.

Hallituksen uuden lainsäädäntöohjelman mukaan uuden translain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022.

Päivitetty 28.1.2021 17:31 lisätty Antti Kurvisen kommentit
Päivitetty 17.2.2021 22:42 lisätty Antti Kurvisen vastaukset Kehrääjän kysymyksiin