Tasa-arvovaltuutettu: Merkittäviä puutteita sukupuoleen perustuvan syrjinnän vastaisessa oikeussuojassa
Kuva: Unsplash/Sandy Millar
Tasa-arvovaltuutetun 27.4. eduskunnalle luovuttamassa kertomuksessa nostetaan esiin muun muassa työelämässä yleinen syrjintä. Tasa-arvovaltuutetun mukaan tasa-arvotavoitteen toteutumisen eteen on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta tinkimätöntä työtä on jatkettava. Kertomuksessa huomioidaan lisäksi sukupuoliin eri tavoin vaikuttanut pandemia, kansainväliseksi kasvanut anti-gender -liike sekä työelämässä varsinkin määräaikaisiin työntekijöihin vaikuttava raskaussyrjintä.
Tasa-arvovaltuutettu luovutti eduskunnalle keskiviikkona 27.4. kertomuksen tasa-arvon tilasta Suomessa. Kertomuksessa on esityksiä ja suosituksia lakimuutoksista muun muassa palkka-avoimuuden lisäämiseksi, raskaus- ja perhevapaasyrjinnän poistamiseksi, seksuaaliseen häirintään puuttumiseksi sekä sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseksi. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu korostaa kertomuksessa tasa-arvovaltuutetun toimivallan selkiyttämisen ja syrjinnän uhrien oikeussuojan parantamisen tärkeyttä.
Tasa-arvovaltuutettu on oikeusministeriön yhteydessä toimiva riippumaton ja itsenäinen lainvalvontaviranomainen. Tasa-arvovaltuutettu arvioi omasta toimivallastaan käsin tasa-arvon tilaa Suomessa. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu edistää tasa-arvolain noudattamista ja edistää sen tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutetun laatima kertomus annetaan eduskunnalle neljän vuoden välein ja 27.4. eduskunnalle luovutettu kertomus on järjestyksessään toinen.
Valtuutetun edellisen kertomuksen suositukset vuodelta 2018 on sisällytetty suurelta osin tämän hallituksen hallitusohjelmaan. ”Moni tasa-arvotavoite on edennyt tällä hallituskaudella, mutta tinkimätöntä työtä on jatkettava. Vaikka hyvää kehitystä on tapahtunut, tasa-arvon etenemistä ei pidä Suomessakaan pitää itsestään selvyytenä. Koronapandemia vaikutti sukupuoliin eri tavoin ja vaikutuksia on arvioitava”, sanoo tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara. Maarianvaara huomauttaa, että vaikutuksia on arvioitava myöskin siksi, koska sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään tällä hetkellä heikentämään muun muassa kansainväliseksi kasvaneen anti-gender -liikkeen ja konservatiivisten asenteiden kautta.
Tasa-arvovaltuutetun mukaan sukupuoleen perustuvan syrjinnän vastaisessa oikeussuojassa on huomattavia puutteita. Tutkimusten ja tasa-arvovaltuutetun saamien asiakasyhteydenottojen perusteella voidaan todeta, että varsinkin työelämässä esiintyvä syrjintä on hälyttävän yleinen ilmiö. Työntekijät epäilevät raskauden, sukupuolen ja perhevapaan olevan toistuvasti vaikuttamassa syrjivästi muun muassa määräaikaisen työsuhteen jatkumisessa, pääsyssä vaativampiin työtehtäviin, palkkauksessa ja rekrytoinnissa.
Maarianvaara korostaa määräaikaisen työsuhteen päättämisen työntekijän raskauteen tai perhevapaaseen olevan valitettavan yleinen syrjinnän muoto. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien määräaikaisten työntekijöiden raskaussyrjintäsuojaa on siksi vahvistettava.
Yleisyydestään huolimatta syrjintätapauksia käsitellään tuomioistuimessa melko vähän. Maarianvaaran sanojen mukaan tämä johtuu useammasta todennäköisestä syystä. ”Syrjintää epäilevä ei välttämättä tunnista tilannettaan tasa-arvolain vastaiseksi syrjinnäksi saati tiedä, kenen puoleen kääntyä. Työntekijät voivat pelätä työnantajan vastatoimia tai työllistymisen vaikeutumista. Tuomioistuinkäsittelyyn liittyy myös korkea kuluriski”, Maarianvaara selventää.
Tasa-arvovaltuutettu esittää yhdeksi ratkaisuksi esimerkiksi sitä, että sekä tasa-arvovaltuutetun että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltuuksia kehitetään siten, että syrjinnän uhrien pääsyä oikeuksiinsa helpotetaan. ”Asiantuntevalle matalan kynnyksen oikeussuojakeinoille on selvä tarve. Olisi myös tärkeää, että tasa-arvovaltuutetulla olisi oikeus viedä omissa nimissään syrjintätapauksia oikeuteen”, Maarianvaara sanoo.
