Sateenkaariperheiden yhtenäiset oikeudet vaarassa jäädä uuden vanhemmuuslain ulkopuolelle

Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kuvapankki. Kuvitus ei liity juttuun.

Lakiehdotuksen mukaan isyys- ja äitiyslaki yhdistettäisiin vanhemmuuslaiksi. Järjestöjen esittämän kritiikin mukaan lakiesitys ei kuitenkaan paranna sateenkaariperheiden oikeuksia.

Oikeusministeriö on julkaissut 25.3. luonnosesityksen koskien tulevaa vanhemmuuslakia. Tällä hetkellä Suomessa on voimassa erikseen sekä isyys- että äitiyslaki, mutta pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan yhdistämään nämä kaksi lakia yhteiseksi vanhemmuuslaiksi. Seta ry:n ja Sateenkaariperheet ry:n yhteisen kannanoton mukaan lausuntokierrokselle lähetetty esitys on sisällöltään pettymys.

Aikaisempien isyys- ja äitiyslakien valmistelutöiden yhteydessä useat lausunnonantajat, mukaan lukien LHBTQIA-järjestöt, ovat suositelleet erillisten lakien yhdistämistä yhdeksi vanhemmuuslaiksi. Tämänhetkinen esitys ei huomioi uutta nimeä laajemmin sateenkaariperheiden monimuotoisuutta tai sukupuolesta riippumatonta vanhemmuutta, ja se asettaa näin sateenkaariperheet eriarvoiseen asemaan muiden perheiden kanssa. Esitys ei siis sisällä esimerkiksi tilanteita, joissa lapsella voisi olla enemmän kuin kaksi oikeudellista vanhempaa.

Hallituksen mukaan esityksessä pyritään käyttämään sukupuolineutraalia muotoilua niin, että siinä “viitataan nais- tai miessukupuoleen vain siltä osin kuin se on välttämätöntä”. Esityksessä kuitenkin myös todetaan, ettei isyyden tai äitiyden nimikkeistä ole luovuttu, ja esityksessä käytetään useissa eri kohdissa esimerkiksi termiä “lapsen synnyttänyt äiti”. Esitys näin määrittelee vanhemmuuden hyvin rajatusti, eikä juuri huomioi sukupuolen moninaisuutta.

Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä kommentoi kannanotossa vanhemmuuslain toteutuvan vain teknisenä uudistuksena, jolla ei paranneta niiden lasten oikeuksia, jotka elävät useamman kuin kahden vanhemman perheissä. Tämä on selkeästi ristiriidassa hallituksen oman ohjelman kanssa, jossa todetaan erilaisten perhemallien olevan yhtä arvokkaita. Jämsä toteaakin kannanotossa, ettei lakiesitys paranna sateenkaariperheiden oikeuksia millään tavalla.

Myös Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo ilmaisee kannanotossa, että hallituksen aikomuksista näyttää puuttuvan aito pyrkimys niiden ihmisten hyvinvoinnin ja oikeuksien vahvistamiseen, joita esityksen uudistukset koskevat. Hallitusohjelmaan on kirjattu vanhemmuuslain uudistamisen lisäksi tavoite siitä, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ja heidän perheitään tuetaan yksilöllisin ja oikea-aikaisin palveluin, mutta translakiuudistus on Tarjamon mukaan jäämässä muiden uudistusten jalkoihin.

Jo hallitusneuvotteluiden yhteydessä sateenkaarijärjestöt esittivät vanhemmuuslainsäädäntöä, joka turvaisi lapsen oikeuden kaikkiin tosiasiallisiin vanhempiinsa, eikä vanhemmuutta sukupuolitettaisi väestökirjanpidossa. Vanhemmuuslain valmistelun aikana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on aikaisemmin ilmoittanut, että sateenkaariperheet huomioidaan laissa vain siltä osin kuin on ”lain peruslähtökohdat huomioon ottaen mahdollista”. Oikeusministeriön tämänhetkisen esityksen myötä vaikuttaa siltä, että sateenkaariperheitä ei ole huomioitu edes nimellisesti.