ECRI: Suomen puututtava vahvemmin vähemmistöjen syrjintään
Kuvituskuva: Gino Grescoli
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI), joka on Euroopan neuvoston asettama riippumaton toimielin, julkaisi 10.9.2019 Suomea koskevan raporttinsa, joka on hyväksytty 18.6.2019. Raportissaan ECRI antaa Suomelle kattavasti suosituksia erityisesti syrjintään, vihapuheeseen ja sukupuolivähemmistöjen asemaan liittyen.
Raportissa kattavasti suosituksia
Raportissaan ECRI antaa Suomelle 20 suositusta, jotka koskevat tasa-arvovaltuutetun roolia ja resursseja, rasismiin ja muuhun syrjintään puuttumista, viharikollisuuden ja vihapuheen tarkempaa tilastointia, muutoksia poliisin toimintatapoihin, saamelaisten aseman vahvistamista, kotouttamisen parantamista sekä transihmisiä koskevaa lainsäädäntöä.
Ensisijaista toimeenpanoa ECRI vaati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan resurssien ja toimivallan kasvattamisen sekä translain uudistamisen osalta. Ensisijaista toimeenpanoa vaativien toimenpiteiden osalta ECRI tulee suorittamaan väliseurannan kahden vuoden kuluttua.
Raportti vaatii puuttumaan LHBTIQA+ -vähemmistöjen syrjintään
ECRIn raportin suosituksista useat kohdistuvat suoraan tai välillisesti LHBTIQA+ -vähemmistöjen kohtaaman syrjinnän kitkemiseen. Raportissa muun muassa suositellaan valtiota lisäämään syrjinnän suunnittelun tai syrjinnän aikomuksen ilmaiseminen laissa kielletyn syrjinnän muotojen joukkoon, kasvattamaan tasa-arvovaltuutetun resursseja tehtäviensä hoitokyvyn parantamiseksi, antamaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle valtuudet kaikenlaisen syrjinnän käsittelyyn sekä uhreille maksettavan korvauksen määräämiseen, kattavammin kartoittamaan LHBTIQA+ -vähemmistöihin kohdistuvaa viharikollisuutta, perustamaan vähemmistöyhteyspoliisin vastaamaan viharikollisuuden ilmoittamatta jättämisen ongelmaan sekä kannustamaan poliitikkoja ja julkisuuden henkilöitä tuomitsemaan homo- ja transfobisen puheen.
Kansalaisliikkeiden ja järjestöjen vaatimuksille tukea
ECRIn raportista löytyy tukea aloitteille, joita kansalaisliikkeet ja järjestöt ovat jo tovin ajaneet. Suositus rasististen ryhmien luomisen, johtamisen, tukemisen ja niiden toimintaan osallistumisen kriminalisoinnista sisältää Rasismi rikoslakiin -kampanjan vaatimukset ja transihmisiä koskevan lainsäädännön osalta ECRI esittää hedelmöimättömyysvaatimuksen poistamista Translaki -kampanjan tavoitteiden mukaisesti.
Transihmisiä koskeviin suosituksiin lukeutuu myös ECRIn suositus kolmannen hoitoa tarjoavan keskuksen perustamisesta Suomeen Tampereen ja Helsingin keskusten lisäksi, sekä suositus siitä, että viranomaisten tulisi harkita ulkomailla tehtyjen hoitojen kustannusten korvaamista siihen saakka, kunnes kolmas keskus on perustettu ja toimintavalmiudessa. ECRIn mukaan uuden keskuksen perustamisella pystyttäisiin välttämään “pitkähköjä viivästyksiä”, joilla viitataan nykyresurssien riittämättömyyden aiheuttamiin jonotilanteisiin.
Useat huomautukset johtamassa muutoksiin
Transihmisiä koskeva lainsäädäntö on saanut kritiikkiä ECRIn lisäksi monelta muulta taholta, sekä kansainvälisellä että kansallisella taholla. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) jaksottaisessa ihmisoikeusarvioinnissa (UPR-työryhmä) Suomi sai usealta valtiolta suosituksia transihmisiä koskevaan lainsäädäntöön, joissa erityisesti esiintyi vaatimus hedelmöimättömyysvaatimuksen poistamisesta translaista. Saman vaatimuksen ovat myös esittäneet muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, eduskunnan ihmisoikeusvaltuuskunta, tasa-arvovaltuutettu, Amnesty International sekä Ihmisoikeusliitto, jonka lisäksi eduskunnan oikeusasiamies on lausunnossaan kiirehtinyt lain muuttamista.
Vuonna 2019 työnsä aloittanut Rinteen hallitus, jonka muodostavat SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP, on hallitusohjelmassaan linjannut uudistavansa transihmisten juridista sukupuolta koskevan lain siten, että juridinen sukupuolen korjaus eriytetään lääketieteellisistä prosesseista ja että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus poistetaan. Järjestöt ovat kuitenkin kritisoineet hallitusohjelmaa siitä, että se jättää voimaan täysi-ikäisyyden vaatimuksen juridisen merkinnän korjauksen osalta ja että se ei mahdollista itsemääräämisoikeutta, sillä hallitusohjelman kirjauksen mukaan juridisen sukupuolensa korjausta haluavan henkilön on esitettävä “perustel[tu] selvity[s] siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen”. Tämän lisäksi hallitusohjelmassa esitetään korjaukseen sovellettavaksi harkinta-aikaa.
